Tyydyttymätön rasvahappo
| Ruokien rasvat |
|---|
|
| Katso myös |
Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, jossa on yksi tai useampia kaksoissidoksia rasvahappoketjussa. Rasvahappo on kertatyydyttämätön jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen. Yleensä kaksoissidokset ovat cis-muodossa ja rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.
Sisällysluettelo |
Omega-3-rasvahapot [muokkaa]
Omega-3-rasvahappohin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä - sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.[1]
Omega-6-rasvahapot [muokkaa]
Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.[1] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuoteeissa kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.[1]
Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.[1] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.
Muut tyydyttymättömät rasvahapot [muokkaa]
Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät mm. konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.
Tyydyttymättömät rasvahapot ravinnossa [muokkaa]
| Rasva tai öljy | ALA | EPA | DHA | ETA | SDA | LA | AA | DGLA | GLA | PA | OA |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| n-3 | n-6 | n-7 | n-9 | ||||||||
| Voi[2] | 4 | 30 | |||||||||
| Kylmäp.rypsiöljy[1] | 6-10 | 50-57 | 0 | 18-26 | |||||||
| Oliivi-[1] | 0-1 | 4-21 | 0 | 55-83 | |||||||
| Hamppu-lähde? | 21 | 2 | 57 | 4 | 6 | ||||||
| Auringonkukka-[1] | < 1 | 48-74 | 0 | 14-39 | |||||||
| Pellava-[1] | 30-60 | 10-25 | 0 | 13-36 | |||||||
| Soija-[1] | 6-10 | 50-57 | 0 | 18-26 | |||||||
| Seesam-[1] | 0 | 42-48 | 0 | 36-42 | |||||||
