Tyydyttymätön rasvahappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruokien rasvat
Katso myös

Tyydyttymätön rasvahappo on rasvahappo, jossa on yksi tai useampia kaksoissidoksia rasvahappoketjussa. Rasvahappo on kertatyydyttämätön jos se sisältää yhden kaksoissidoksen, ja monityydyttymätön, jos se sisältää useamman kaksoissidoksen. Yleensä kaksoissidokset ovat cis-muodossa ja rasvahappoja, jotka sisältävät trans-muodossa olevan kaksoissidoksen sanotaan transrasvahapoiksi.

Omega-3-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-3-rasvahappohin kuuluvat alfalinoleenihappo (ALA), jota saa esimerkiksi pellavansiemen-, hamppu- tai rypsiöljystä sekä saksanpähkinöistä - sekä kalasta tai kalaöljystä saatavat eikosapentaeenihappo (EPA), dokosaheksaeenihappo (DHA), ja eikosatetraeenihappo (ETA). Myös stearidonihappo (SDA) on omega-3 rasvahappo. Kasviöljyistä saatavasta ALAsta osa muuttuu ihmisen elimistössä EPAksi.[1]

Omega-6-rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega-6-rasvahappoperheeseen kuuluvat pähkinöistä, kasviöljyistä ja vihanneksista saatava linolihappo (LA) ja lihasta, maitotuotteista ja äyriäisistä saatava arakidonihappo (AA). Omega-6 perheeseen kuuluvat myös dihomogammalinoleenihappo (DGLA) sekä gammalinoleenihappo (GLA), joita ei esiinny normaalissa ravinnossa, mutta niitä syntyy ihmisen elimistössä linolihaposta.[1] Dihomogammalinoleenihappoa ja gammalinoleenihappoa löytyy mm. äidinmaidosta. Gammalinoleenihappoa ei sellaisenaan ole tavallisimmin käytetyissä kasviöljyissä lainkaan, mutta sitä on joissakin kasvikunnan tuoteeissa kuten helokin- ja mustaherukan siemenissä.[1]

Linolihappo muuttuu kehossa delta-6-desaturaasi-entsyymin vaikutuksesta gammalinoleenihapoksi ja edelleen elongaasi-entsyymin avulla dihomogammalinoleenihapoksi. Mikäli delta-6-desaturaasi-entsyymin toiminta on esimerkiksi sairauksien, infektioiden tai vanhenemisen vuoksi estynyt tai puutteellista, on ravinnon täydentäminen gammalinoleenihapolla tarpeellista.[1] Gammalinoleenihappoa esiintyy erityisesti Suomessa jalostetun Finola-kuituhampun siemenöljyssä.

Muut tyydyttymättömät rasvahapot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voi ja monet muut eläinrasvat sisältävät mm. konjugoitua linolihappoa (CLA), jota ei luokitella omega-rasvahapoksi.

Tyydyttymättömät rasvahapot ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravintorasvojen rasvahappokoostumus (tyydyttämättömät rasvahapot, %)
Rasva tai öljy ALA EPA DHA ETA SDA LA AA DGLA GLA PA OA
n-3 n-6 n-7 n-9
Voi[2] 4 30
Kylmäp.rypsiöljy[1] 6-10 50-57 0 18-26
Oliivi-[1] 0-1 4-21 0 55-83
Hamppu-lähde? 21 2 57 4 6
Auringonkukka-[1] < 1 48-74 0 14-39
Pellava-[1] 30-60 10-25 0 13-36
Soija-[1] 6-10 50-57 0 18-26
Seesam-[1] 0 42-48 0 36-42

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 138-140. WSOY, 1997. ISBN 9510212954.
  2. Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.