Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori
Perustettu 30. marraskuuta/12. joulukuuta 1811
Perustaja Aleksanteri I
Tyyppi Keskuspankki
Helsingin Aleksanterinkatu 16:ssa sijaitseva Sederholmin talo, jossa toimi Suomen Pankin pääkonttori vuosina 1819–1822.[1]
Helsingin Senaatintorilla sijaitseva Valtioneuvoston linna, jossa Suomen Pankki toimi vuosien 1822–1883 välillä.
Reglamentti (ransk. ohjesääntö[2]) Waihetus, laina ja depositioni conttorille 30. marraskuuta / 12. joulukuuta 1811.[3][4][5][6]

Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa[7][8][9][10][6] tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori[11] oli Suomen Pankin edeltäjä. Se perustettiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Suomen lähetyskunnan 18/30. marraskuuta 1808 jättämän esityksen pohjalta Suomen ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,[12][13] mistä alustava päätös annettiin Porvoon valtiopäivillä 15/27. maaliskuuta 1809 toimitetussa julistuksessa, mutta tätä koskien konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta 30. marraskuuta/12. joulukuuta 1811[14] keisarillisena reglementtinä.[15]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Se perustettiin Turkuun elokuussa 1812.[16] Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori.[17] Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen peruspääoma laskettiin keisarinajan ruplavaluutassa. Suomessa aloitettiin setelirahan painaminen vuonna 1812, setelit painatettiin Turun Akatemian kirjapainossa[18][19][20].

Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”, kuitenkin vuoden 1840 hopearahauudistuksen jälkeen se sai nykyisin tunnetun nimensä Suomen Pankki.

Suomen Pankkitoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi hallituskonselji-senaatin finanssitoimituskunta.[21] Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli valtiovaraintoimituskunta, joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.

Ruotsin pankkitoiminta esikuvana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin valtionpankki oli Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuva. Toiseksi, pankki oli alkuaikojen toiminnassaan ja ammatillisesti Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen perinteen jatkaja. Diskonttolaitos oli yksi Ruotsin valtionpankin tosiasiallisista haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin valtakunnan tärkeimmissä kaupungeissa.

Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turku toimi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Turusta pääkaupunki siirtyi Helsinkiin 27. heinäkuuta/8. elokuuta 1812. Siirron seurauksena valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Turusta Helsinkiin ja avasi ovensa 19. syyskuuta/1. lokakuuta 1819 Sederholmin talossa, jossa nykyään toimii Helsingin kaupunginmuseo. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen Senaatintaloon, jossa se toimi vuosina 1822–1883.

Suomen Pankin pääjohtajat ajalta 1812-1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana toimineet pääjohtajat:

Claes Johan Sacklén 1812–1816
Carl Johan Idman 1817–1820
Otto Herman Lode 1820–1827
Johan Gustaf Winter 1827–1841
Carl Wilhelm Trapp 1841–1853
Axel Ludvig Born 1853–1856
Alex Federley 1853–1854
Robert Trapp 1854–1856
Frans Ivar Edelheim 1856–1858
Wilhelm Blidberg 1858–1861
Carl Isak Björkman 1862–1866
Victor von Haartman 1866–1870
August Florin 1870–1875
Gustaf Samuel von Troil 1875–1884
Alfred Charpentier 1884–1897
Theodor Wegelius 1898–1906
Clas Herman von Collan 1907–1918

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ 427-428 (Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti) runeberg.org. Viitattu 18.10.2022.
  2. ↑ 1185-1186 (Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti) runeberg.org. Viitattu 7.4.2024.
  3. ↑ Suomen Pankki - Finlands Bank 20.11.1811 histdoc.net. Viitattu 2.4.2024.
  4. ↑ Kejsarillisen majestetin armollinen reglementti Waihetus (Wäxeli)-, laina- ja depositioni-contorille Suomen suuren-ruhtinanmaassa : annettu S:t Pietarborissa sinä 30 marras-kuusa/12 joulu-kuusa 1811. Turku :: Suomen pankki, 1961. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.4.2024).
  5. ↑ 12.1.1830 Finlands Allmänna Tidning no 5, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
  6. ↑ a b 11.7.1826 Finlands Allmänna Tidning no 79, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
  7. ↑ ”Suomen Pankki”, Iso tietosanakirja, 12. osa (Siemen-Suomyrtti), s. 1118. Otava, 1937.
  8. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Suomen Pankki”, Historian suursanakirja, s. 498. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  9. ↑ Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa histdoc.net. Viitattu 27.5.2022.
  10. ↑ 15.1.1867 Helsingfors Dagblad no 12, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
  11. ↑ ”Pankki”, Tietosanakirja, 7. osa (Oulun tuomiokunta-Ribes, s. 177. Tietosanakirja Oy, 1915. Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ 12.12.1911 Karjala no 288, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  13. ↑ 31.12.1900 Lukutupa no 22-26, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  14. ↑ Elina Pirinen: Waihetus-, Laina-, Depositioni-Contorin johtajanpallia on moni kuluttanut Helsingin Sanomat. 6.6.1998. Viitattu 18.10.2022.
  15. ↑ Suomen pankki helda.helsinki.fi.
  16. ↑ 14.12.1911 Mikkelin Sanomat no 142, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
  17. ↑ Suomen Pankki: Historia Suomen Pankki. Viitattu 18.10.2022.
  18. ↑ Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898, Julkaisu: Suomen Pankki (pdf) Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu 2018. Edita Publishing Oy. Viitattu 4.2.2024.
  19. ↑ ankujanp: Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa (Setelirahan painaminen Turun akatemiassa 1812) www.turku.fi. 15.8.2019. Viitattu 4.2.2024.
  20. ↑ Lähettänyt Hannunjutut: hakanmediankronikkaa (1811: Suomen Pankki saa oikeuden julkaista kopeekka-arvoisia seteleitä ja painattaa 1812 Turun akatemian kirjapainossa) hakanmediankronikkaa.blogspot.com. Viitattu 4.2.2024.
  21. ↑ Historian virstanpylväät: 1800-luku Valtiokonttori. Viitattu 18.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalliskirjaston digitoitu aineisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Waihetus-,_Laina-_ja_Depositioni-Contori_Suomen_Suuren-Ruhtinaanmaassa&oldid=22319835”