Käyttäjä:Skarkkai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on tekemäni käännös en-wikipedian acupuncture-artikkelista (versio 04:51, 23 April 2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähdekoodissa näkyvät pois kommentoituna ne lyhyemmät osiot jotka jätin kääntämättä.

Henkilö saamassa akupunktiohoitoa.

Akupunktio (neulahoito, pistelyhoito, lat. acus, ”neula” ja lat. pungere, ”pistää”, tai kiin. 針灸, zhēn jǐu) on uskomuslääkintää, jossa hoito tapahtuu pistämällä neuloja potilaan kehoon. Akupunktioon luottavien mielestä se vähentää kipua, hoitaa hedelmättömyyttä ja tauteja, estää tauteja, tai edistää terveyttä yleisesti [1].

Perinteinen kiinalainen lääkintä on yleensä keskeistä sekä teorian että käytännön osalta. Monet kuitenkin katsovat että "perinteinen kiinalainen lääkintä" tarkoittaa nykyaikaista kiinalaista hoitoa.[2] Akupunktio Japanissa ja Koreassa, sekä jossain määrin myös Taiwanissa, erosi Kiinassa harjoitetusta. Euroopan maissa, kuten Iso-Britanniassa, lähes puolet harjoittajista seuraavat näitä alkuperäisistä kiinalaisista käytännöistä eroavia menetelmiä.[3] Merkittävin ero on, että nämä muut menetelmät ovat usein pääasiallisesti akupunktiota, eikä niihin sisälly kiinalaista kasvilääkintää. Sanalla "akupunktio" tarkoitetaan toisinaan myös neulojen pistoa muualle kuin niin sanottuihin akupunktiopisteisiin, tai sähkövirran johtamista akupunktiopisteissä oleviin neuloihin[4][5].

Käsitykset siitä, mitä terveys ja paraneminen tarkoittavat eroavat niiden merkityksestä nykyisessä lääketieteessä[6][7][8]. Perinteinen akupunktio kehitettiin ennen kuin tunnettiin ihmisen anatomiaa tai soluteoriaa, joihin nykyinen biologia perustuu. Ei ole olemassa anatomisia tai tieteellisiä todisteita akupunktion teoriassa keskeisten käsitteiden qi:n tai meridiaanien olemassaolosta[9][10][11][12][12][13].

Akupunktion tehoa muuhun kuin tietyn tyyppisiin kipuihin ja pahoinvointiin ei ole osoitettu[14][15][16][17]. Systemaattiset katsaukset ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että tietyn tyyppisten pahoinvointien vähentämisessä akupunktio ei ole tehokkaampaa kuin pistemäinen ihon läpäisemätön stimulaatio[18]. Todisteet tehosta muiden oireiden hoidossa ovat epävarmoja[19]. Vaikka todisteita on olemassa hyvin pienestä ja lyhytaikaisesta vaikutuksesta tietyntyyppisiin kipuihin, useiden tieteellisten artikkeleiden johtopäätös on, että tämä voidaan selittää lumevaikutuksella[14][20][21]. Vuoden 2011 katsauksien katsauksen johtopäätös oli että, lukuunottamatta niskakipua, akupunktion teho oli kyseenalainen, ja siinä oli vakavia riskejä ja haittavaikutuksia, mukaanlukien kuolema[17]. Julkaisuharha on merkittävä ongelma kun arvioidaan kirjallisuutta. Yleisesti ollaan yhtä mieltä, että akupunktio on turvallista kun sitä harjoittaa hyvin koulutettu henkilö steriileillä neuloilla[10][22][23][24].

Akupunktioneula

Nykyisessä akupunktiohoidossa otetaan alustavan tutkimuksen jälkeen pulssi molemmista käsistä sekä tarkastellaan kieltä. Uskotaan, että tällä tavalla saa hyvän käsityksen mitä kehossa tapahtuu. Perinteinen akupunktio on hyvin yksilöllistä ja perustuu filosofiaan ja intuitioon kontrolloidun tieteellisen tutkimuksen sijasta.[25] Yhdysvalloissa hoitokerta kestää yleensä 10–60 minuuttia ja maksaa 25–60 dollaria, sisältäen tutkimuksen ja hoidon.[26]

Perinteinen diagnoosi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akupunktion suorittaja päättää mitä kohtia hoitaa havainnoimalla potilasta ja keskustelemalla tämän kanssa, jotta voi tehdä diagnoosin käyttämänsä perinteen mukaan. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä on neljä diagnostiikkamenetelmää: havainnointi, auskultaatio ja olfaktointi, kyseleminen, sekä palpaatio.[27]

  • Havainnointi keskittyy kasvoihin ja erityisesti kieleen, sisältäen kielen koon, muodon, jännityksen, värin ja peitteen arviointia. Myös mahdolliset hampaiden jäljet kielen reunassa pannaan merkille.
  • Auskultaatio ja olfaktointi tarkoittavat tiettyjen äänien kuuntelua (esimerkiksi vinkuna), ja kehon hajun havainnointia.
  • Kyseleminen keskittyy "seitsemään kysymykseen", jotka ovat: kylmänpuistatukset ja kuume; hikoilu; ruokahalu; jano ja makuaisti; ulostus ja virtsaus; kipu; uni; kuukautiset ja valkovuoto.
  • Palpaatio sisältää arkojen "ashi"-pisteiden etsimisen tunnustelemalla, sekä pulssin tunnustelun tietyissä ranteen kohdissa.

Tieteellinen perusta ja tehoavuuden tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akupunktion perusteita ja tehoa on tutkittu aktiivisesti 1900-luvun loppupuolelta lähtien, mutta ne ovat edelleen kiistanalaisia lääketieteen tutkijoiden ja harjoittajien keskuudessa[19]. Akupunktiopisteiden ja meridiaanien tutkimus ei ole osoittanut niiden olemassaoloa tai ominaisuuksia[28]. Koska akupunktio on luonteeltaan invasiivista ja helposti havaittavaa, on sen tutkimuksessa vaikea käyttää asiaankuuluvia lumekontrolleja[10][19][29][30][31].

Maailman terveysjärjestö[32] ja Yhdysvaltain terveysvirasto (NIH)[10] ovat ilmaisseet kantanaan, että akupunktio saattaa olla tehokasta neurologisten oireiden ja kivun hoidossa, joskin näitä lausuntoja on kritisoitu puolueellisina ja huonoa metodologiaa käyttäviin tutkimuksiin nojaavina[33][34]. Raportit Yhdysvaltain hallituksen alaiselta vaihtoehtolääkintää tutkivalta virastolta (National Center for Complementary and Alternative Medicine, NCCAM), Yhdysvaltain lääkäreiden ammattijärjestöltä American Medical Associationilta ja Yhdysvaltain hallitukselta ovat tarkastelleet akupunktion tehoa. Yleisesti ollaan yhtä mieltä, että akupunktio on turvallista kun sitä harjoittaa hyvin koulutettu henkilö steriileillä neuloilla[10][22][23][24].

Näyttöön perustuva lääketiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedeyhteisön konsensuksen mukaan terveysvaikutuksia tulisi arvioida näyttöön perustuvan lääketieteen (evidence-based medicine, EBM) avulla, ja systemaattiset katsaukset ja tutkimusprotokollan tarkka noudattaminen ovat olennaisia. Tieteellinen erimielisyys akupunktiotutkimuksen metodiikasta ei ole harvinaista[35].

Kuluneena vuosikymmenenä tutkija Edzard Ernst kollegoineen on tuottanut säännöllisiä katsauksia akupunktiokirjallisuuteen. Vuonna 2007 he esittivät johtopäätöksenään että "näyttö vaikuttaa viittaavan siihen, että akupunktio tehoaa joihinkin mutta ei kaikkiin vaivoihin"[19]. Vuoden 2011 katsaus kipua koskevasta kirjallisuudesta esitti johtopäätöksenään "lukuisat katsaukset ovat tuottaneet varsin vähän todella vakuuttavaa todistusaineistoa akupunktion tehosta kivun vähentämiseen"[17][36].

Monet akupunktion tehoa käsittelevät katsaukset ovat todenneet että vaikutukset on mahdollista selittää lumevaikutuksella[14][20][21]. Todisteet muiden psykologisten vaivojen kuin kivun hoidossa ovat epävarmoja[19].

Katsaus organisaatiolle American Pain Society/American College of Physicians löysi kohtuullisia todisteita sen puolesta, että akupunktio tehoaa krooniseen alaselän kipuun[37]. Alaselän kivun tutkimus on harvinaisen vaikeaa, koska useimmat potilaat ovat olleet "tavannomaisessa hoidossa", joka itsessään on suhteellisen tehotonta, ja heidän oletuksensa sen suhteeen ovat alhaisia. Näin ollen tavannomaiset hoitoryhmät eivät ehkä ole riittävä tieteellinen kontrolli, ja voivat jopa johtaa lumevaikutuksiin jotka entisestään kasvattavat vaikutelmaa akupunktion tehokkuudesta.[38]

On olemassa sekä positiivisia[39] että negatiivisia[40] katsauksia akupunktion tehosta yhdistettynä koeputkihedelmöitykseen.

Vuoden 2004 Cochrane-katsaus esitti alustavana johtopäätöksenään että akupunktio vaikutti olevan tehokkaampaa kuin antiemeettiset lääkkeet leikkauksen jälkeisen pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa[41], mutta tekijät sittemmin peruivat tämän johtopäätöksen, koska aasialaisten maiden julkaisuharha oli vääristänyt tuloksia.[42] Vuonna 2009 päivitetty Cochrane-katsaus esitti johtopäätöksenään, että läpäisevä tai ei-läpäisevä P6-akupunktiopisteen stimulointi oli suunnilleen yhtä hyvä, mutta ei parempi, kuin antiemeettiset lääkkeet leikkauksen jälkeisen pahoinvoinnin tai oksentelun hoidossa[18]. Toinen Cochrane-katsaus esitti johtopäätöksenään, että sähköakupunktio saattaa auttaa kemoterapian aloittamisen jälkeisessä oksentelussa, mutta lisää kokeita tarvitaan selvittämään tehoavuus verrattuna antiemeettisiin lääkkeisiin[43].

On kohtuullista näyttöä sen puolesta, että niskakipuun akupunktio on todennäköisemmin tehoava kuin lumehoito, ja tuottaa lyhytaikaista helpotusta verrattuna odotuslistalla olijoihin[44]. Viimeaikainen tutkimus tukee tätä tulosta[17].

On olemassa näyttöä akupunktion tehosta idiopaattisen päänsäryn hoidossa, mutta todisteet eivät ole tyhjentäviä, ja lisää tutkimuksia tarvitaan[45]. Monet tutkimukset ovat viitanneet siihen, että päänsärkypotilaat hyötyvät akupunktiosta, joskin neulojen sijoituspaikalla näyttää olevan vähemmän merkitystä kuin akupunktion harjoittajat yleensä ajattelevat. Kaikkiaan näissä tutkimuksissa akupunktioon liittyi hivenen paremmat tulokset ja vähemmän haittavaikutuksia kuin estolääkityksen käyttöön[46].

Polven nivelrikon hoidosta akupunktiolla on sekä positiivista[47][48] että negatiivista[49] näyttöä. Osteoarthritis Research Society International julkaisi vuonna 2008 joukon konsensus-suosituksia, joiden mukaan akupunktio saattaa olla käyttökelpoista polven nivelrikon oireiden hoidossa[50].

Viiden parhaan satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen systemaattinen katsaus tuli siihen tulokseen, että ei ole riittävää näyttöä tukemaan akupunktion käyttöä fibromyalgian oireiden hoidossa[51].

Cochrane-verkosto on todennut, että seuraavien vaivojen osalta ei ole riittävää näyttöä akupunktion tehosta, usein tutkimusten vähäisen määrän ja heikon laadun takia, ja että lisätutkimuksia tarvitaan: krooninen astma[52], Bellin halvaus[53], kokaiiniriippuvuus[54], masennus[55], primäärinen dysmenorrea (käyttäen TNS-hoitoa)[56], epilepsia[57], glaukooma[58], unettomuus[59], ärtynyt suoli[60], synnytyksen käynnistäminen[61], nivelreuma[62], olkapääkipu[63], skitsofrenia[64], tupakoinnin lopettaminen[65], aivoverenkiertohäiriö[66], aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutus[67], tenniskyynärpää[68] ja vaskulaarinen dementia[69].

Positiiviset tulokset joistain tehoavuustutkimuksista saattavat johtua huonosti suunnitelluista tutkimuksista tai julkaisuharhasta[42][70][71]. Edzard Ernst and Simon Singh esittävät, että kun kokeellisten tutkimusten laatu on parantunut vuosikymmenien kuluessa (paremman sokkoutuksen, neulojen lumekäytön yms. johdosta), tulokset ovat sisältäneet vähemmän ja vähemmän todisteita akupunktion lumevaikutusta paremmasta tehosta useimpien vaivojen hoidossa[72].

Yhdysvaltalainen organisaatio The National Council Against Health Fraud antoi vuonna 1990 julkilausuman, jonka mukaan akupunktion "teoria ja käytäntö perustuvat primitiivisiin ja kuvitteellisiin käsitteisiin terveydestä ja sairaudesta, jotka ovat irrallaan nykyisestä tieteellisestä tiedosta"[73]. Vuonna 1993 neurologi Arthur Taub kutsui akupunktiota "hölynpölyksi neuloilla"[74]. Fyysikko John P. Jackson[75], Center for Bioinformatics and Computational Biologyn johtaja ja Yhdysvaltain Marylandin yliopiston professori Steven Salzberg[76], Yalen yliopiston yleisneurologian johtaja ja Science-Based Medicine -sivuston perustaja ja päätoimittaja Steven Novella[77], sekä kliinisen lääketieteen professori emeritus Stanfordin yliopistossa ja lehden Scientific Review of Alternative Medicine and Aberrant Medical Practices päätoimittaja Wallace I. Sampson ovat kaikki luonnehtineet akupunktiota näennäistieteeksi[78] tai näennäislääketieteeksi (pseudomedical)[79].

Yhdysvaltain terveysvirasto antoi vuonna 1997 seuraavan konsensus-julkilausuman akupunktiosta:

Huolimatta huomattavista yrityksistä ymmärtää "akupunktiopisteiden" anatomiaa ja fysiologiaa, niiden määritelmä ja luonnehdinta pysyy kiistanalaisena. Vielä vaikeammin tavoiteltavia ovat eräät keskeiset itämaisen lääketieteen käsitteet kuten qin virtaus, meridiaanijärjestelmä, ja viiden elementin teoria, joita on vaikea sovittaa tämän päivän biolääketieteellisen tietoon, mutta joilla on edelleen akupunktiossa tärkeä rooli potilaiden arvioinnissa ja hoidon muotoilussa.[10]

Qi, akupunktiopisteet ja meridiaanit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyaikainen akupunktiomalli.

Akupunktiopisteiden sijainti perustui alunperin kiinalaiseen astrologiaan[80]. Mikään tutkimus ei ole osoittanut mitään konsistenttia anatomista rakennetta tai toimintoa akupunktiopisteille tai meridiaaneille, eikä niillä ole vastinetta nykyisessä kemiassa, biologiassa tai fysiikassa[12][13]. Hermojärjestelmää on arvioitu suhteessa akupunktiopisteisiin, mutta mitään rakenteita ei ole selkeästi yhdistetty niihin.

Kiinalainen lääketiede kielsi ruumiinavauksen, minkä seurauksena ymmärrys kehon toiminnasta perustui järjestelmään, joka pohjautui kehon ulkopuoliseen maailmaan eikä sen sisäisiin rakenteisiin. Kehon 365 osaa perustuivat päivien määrään vuodessa, ja 12 meridiaanin on ajateltu perustuvan Kiinan 12 suureen jokeen[9].

Mahdollisia toimintamekanismeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Endorfiinien vapautuminen, ääreishermoston stimulointi, sekä kivun välitys muiden neuropeptidien vaikutusten kautta on katsottu todennäköisimmiksi selityksiksi neulojen pistämisen vaikutuksille[10].

Neulojen pistämisestä aiheutuvan vähäisen kivun lievityksen taustalla olevat hermostolliset mekanismit ovat tuntemattomia, mutta on esitetty että niihin voi liittyä kehon oma kivunvähennysjärjestelmä, ja endorfiinien, serotoniinin, noradrenaliinin tai gamma-aminovoihapon lisääntynyt eritys[81].

Tehoavuustutkimuksien suunnittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi suurimmista haasteista akupunktion tutkimuksessa on hyvän lume-kontrolliryhmän suunnittelu[29]. Uusien lääkkeiden testeissä kaksoissokkomenetelmä on hyväksytty standardi, mutta koska akupunktio on menetelmä eikä pilleri, on vaikea suunnitella tutkimuksia joissa sekä akupunktion harjoittaja että potilas ovat sokkoutettuja suoritettavan hoidon suhteen. Sama ongelma esiintyy biolääketieteessä käytetyissä kaksoissokkomenetelmissä, mukaanlukien lähes kaikki leikkaustoimenpiteet, hammashoito, fysikaalinen terapia jne.

Eräs ehdotettu ratkaisu potilaiden sokkouttamiseen on ollut "lume-akupunktio", jossa käytetään neuloja ihoa puhkaisematta tai muissa kuin akupunktiopisteissä. Erimielisyyttä on siitä, missä rajoissa, jos lainkaan, lume-akupunktio voi toimia todellisena lumehoitona, erityisesti kipututkimuksissa, joissa neulojen pistäminen mihin tahansa kipeiden alueiden lähelle voi tuottaa hyödyllisen vasteen.[10][30]

Katsaus vuonna 2007 mainitsi useita lume-akupunktiota haittaavia seikkoja: "Monet tutkimuslinjat viittaavat heikkoon fysiologiseen vasteeseen ihoa puhkaisemattoman neulojen käytölle. Eräät satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset osoittavat suuremman vaikutuksen pinnalliselle ihon puhkaisevalle akupunktiolle verrattuna ihoa puhkaisemattomaan lume-kontrolliin. Eräät PET-tutkimukset osoittavat, että lume-akupunktio voi stimuloida aivojen luonnolliseen opiaattien tuottoon liittyviä osia. Eräät eläintutkimukset osoittavat, että neulojen lumekäytöllä saattaa olla yleisiä kipua vähentäviä vaikutuksia oletetun "diffuse noxious inhibitory control"-mekanismin kautta. Pinnallinen neulojen pistäminen onkin yleinen tekniikka monissa aidoissa perinteisissä japanilaisissa akupunktiotyyleissä.[49]

Koska akupunktioneulat läpäisevät ihon, monet akupunktiomuodot sisältävät riskin. Koulutetun akupunktion suorittajan aiheuttamat vammat ovat harvinaisia[24][82]. Joissain tapauksissa laki vaatii, että neulat ovat kertakäyttöisiä. Joissain paikoissa neuloja saa käyttää useamman kerran, jos ne sterilisoidaan käyttökertojen välissä esimerkiksi autoklaavissa. Kun neulat ovat saastuneita, bakteeri-infektion tai muun veren kautta välittyvän infektion riski kasvaa, kuten missä tahansa neulojen uudelleenkäytössä[83].

Haitalliset tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviot akupunktiosta johtuvista haitallisista tapahtumista vaihtelevat välillä 671[84] ja 1137 per 10.000 hoitokertaa[23]. Katsaus vuonna 2010 havaitsi että akupunktio on liittynyt enimmillään 86 kuolemantapaukseen tutkitun kahden vuoden aikana, useimmiten ilmarinnan takia[85]. Raportoidut haittavaikutukset sisältävät 50 bakteeri-infektiota, ja yli 80 Hepatiitti B -tapausta vuoden 1970 jälkeen[83][86]. Katsaus vuonna 2011 raportoi että "95 vakavaa haitallista vaikutusta mukaanlukien 5 kuolemaa" olivat ilmeisiä katsauksen kohteena olleessa kirjallisuudessa. "Ilmarinta ja infektiot olivat useiten raportoidut haittavaikutukset... vakavia haitallisia vaikutuksia raportoidaan edelleen."[17]

Muihin vammautusmisriskeihin lukeutuu: hermon puhkaisusta johtuva hermovaurio, aivovaurio tai aivohalvaus, joka voi seurata hyvin syvistä pistoista kallon tyvessä[87], munuaisvaurio johtuen syvistä pistoista alaselässä, ja sydäntä ympäröivän suojakalvon puhkaisu[88].

Nykyaikaisen hoidon pois jättäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskomuslääkintään turvautuminen normaalin nykyaikaisen lääketieteellisen hoidon sijasta voi johtaa riittämättömään diagnoosiin tai hoitoon, kun nykyaikaisella hoidolla on todettu parempi teho.

Kuten muidenkin uskomuslääkintöjen tapauksessa, epäeettiset tai naiivit harjoittajat voivat saada potilaan kuluttamaan varansa tehottomiin hoitoihin[89][90]. Ammatilliset eettiset koodistot joita asettavat akkreditointiorganisaatiot kuten Yhdysvaltain National Certification Commission for Acupuncture and Oriental Medicine edellyttävät että "akupunktion harjoittaja ohjaa potilaan tarpeen mukaan muille terveydenhuollon ammattilaisille"[91].

  1. (1995) Dorland's Pocket Medical Dictionary, 25th, Philadelphia: W.B. Saunders. ISBN 0-7216-5738-9. OCLC 33123537. 
  2. Fruehauf: TCM in Crisis
  3. (2004) Five Element Constitutional Acupuncture, 1st, London: Churchill Livingstone, ix. ISBN o443071705. 
  4. (2010) Tension-type and cervicogenic headache: pathophysiology, diagnosis, and management. Jones & Bartlett Learning. ISBN 9780763752835. 
  5. (2006) Electrotherapy explained: principles and practice. Elsevier Health Sciences. ISBN 9780750688437. 
  6. The ABCs of Traditional Chinese Medicine, Acupuncture.com
  7. (1980) Essentials of Chinese Acupuncture, 1st, Beijing: Foreign Languages Press, 39–46. 
  8. The Five Elements (Wu Xing) Acupuncture.com.
  9. a b Camillia Matuk (2006). "Seeing the Body: The Divergence of Ancient Chinese and Western Medical Illustration". Journal of Biocommunication 32 (1). 
  10. a b c d e f g h NIH Consensus Development Program: Acupuncture --Consensus Development Conference Statement November 3–5, 1997. National Institutes of Health. Viitattu 17.7.2007.
  11. Felix Mann, quoted in Bauer, M (2006). "The Final Days of Traditional Beliefs? – Part One". Chinese Medicine Times 1 (4): 31. 
  12. a b c Singh & Ernst, 2008, p. 52-3.
  13. a b "Electrical properties of acupuncture points and meridians: A systematic review" (2008). Bioelectromagnetics 29 (4): 245–56. doi:10.1002/bem.20403. PMID 18240287. 
  14. a b c "Acupuncture – a critical analysis" (2006). Journal of Internal Medicine 259 (2): 125–37. doi:10.1111/j.1365-2796.2005.01584.x. PMID 16420542. 
  15. Shapiro R (2008). Suckers: How alternative medicine makes fools of us all. Vintage Books. OCLC 267166615. 
  16. Singh & Ernst, 2008, Chapter 2, pg. 39–90.
  17. a b c d e "Acupuncture: Does it alleviate pain and are there serious risks? A review of reviews" (2011). PAIN 152 (4): 755–764. doi:10.1016/j.pain.2010.11.004. PMID 21440191.  Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”pmid21440191” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  18. a b Lee A, Fan, LTY (2009). "Stimulation of the wrist acupuncture point P6 for preventing postoperative nausea and vomiting". Cochrane database of systematic reviews (Online) (2): CD003281. doi:10.1002/14651858.CD003281.pub3. PMID 15266478. 
  19. a b c d e "Acupuncture: its evidence-base is changing." (2007). The American Journal of Chinese Medicine 35 (1): 21–5. doi:10.1142/S0192415X07004588. PMID 17265547. 
  20. a b "Acupuncture and dry-needling for low back pain" (2005). doi:10.1002/14651858.CD001351.pub2. PMID 15674876. 
  21. a b "Acupuncture treatment for pain: systematic review of randomised clinical trials with acupuncture, placebo acupuncture, and no acupuncture groups" (2009). BMJ 338: a3115. doi:10.1136/bmj.a3115. PMID 19174438. 
  22. a b Acupuncture US National Center for Complementary and Alternative Medicine. Viitattu 2.3.2006. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”NCCAM2006-Acupuncture” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  23. a b c "Incidence of adverse effects during acupuncture therapy—a multicentre survey" (2003). Complementary Therapies in Medicine 11 (2): 93–7. doi:10.1016/S0965-2299(03)00004-9. PMID 12801494. 
  24. a b c Lao L, Hamilton GR, Fu J, Berman BM (2003). "Is acupuncture safe? A systematic review of case reports". Alternative therapies in health and medicine 9 (1): 72–83. PMID 12564354. 
  25. "[http://www.medicalacupuncture.org/aama_marf/journal/vol12_1/evidence.html Evidence-Based Medicine And Traditional Chinese Medicine: Not Mutually Exclusive]" (Spring / Summer 2000). Medical Acupuncture 12 (1). 
  26. What is involved in an Acupuncture & Traditional Chinese Medicine (TCM) Treatment?, About Acupuncture, Acupuncture.com, [1]
  27. Cheng, 1987, chapter 12.
  28. "The Status and Future of Acupuncture Mechanism Research" (2008). The Journal of Alternative and Complementary Medicine 14 (7): 861–9. doi:10.1089/acm.2008.SAR-3. PMID 18803495. 
  29. a b "Clinical trials of acupuncture: consensus recommendations for optimal treatment, sham controls and blinding" (2001). Complementary Therapies in Medicine 9 (4): 237–245. doi:10.1054/ctim.2001.0489. PMID 12184353. 
  30. a b "The clinical effectiveness of acupuncture for pain relief – you can be certain of uncertainty" (2006). Acupuncture in Medicine 24 (2): 71–9. doi:10.1136/aim.24.2.71. PMID 16783282. 
  31. Committee on the Use of Complementary and Alternative Medicine by the American Public (2005). "Complementary and Alternative Medicine in the United States". National Academies Press. 
  32. Acupuncture: Review and Analysis of Reports on Controlled Clinical Trials World Health Organization.
  33. Singh & Ernst, 2008, p. 70–73.
  34. "Critics slam draft WHO report on homoeopathy" (2005). The Lancet 366: 705–6. doi:10.1016/S0140-6736(05)67159-0. 
  35. Acupuncture: Evidence for its effectiveness 18.3.2010. National Health Service. Viitattu 10.8.2010.
  36. Harriet Hall (2011). "Acupuncture’s claims punctured: Not proven effective for pain, not harmless". Pain 152 (4): 711–712. 
  37. "The effect of dietary protein restriction on the progression of diabetic nephropathy. A 12-month follow-up" (1987). Archives of Internal Medicine 147: 492–504. doi:10.1001/archinte.147.3.492. PMID 17909210. 
  38. "Interpretive bias in acupuncture research?: A case study." (2009). Evaluation & the health professions 32 (4): 393–409. doi:10.1177/0163278709353394. PMID 19942631. 
  39. Manheimer E, Zhang G, Udoff L, Haramati A, Langenberg P, Berman BM, Bouter LM (2008). "Effects of acupuncture on rates of pregnancy and live birth among women undergoing in vitro fertilisation: systematic review and meta-analysis". BMJ 336 (7643): 545–9. doi:10.1136/bmj.39471.430451.BE. PMID 18258932. 
  40. El-Toukhy, T (2008). "A systematic review and meta-analysis of acupuncture in in vitro fertilisation". BMJ 115 (10): 1203–13. doi:10.1111/j.1471-0528.2008.01838.x. PMID 18652588. 
  41. Lee A, Done ML (2004). "Stimulation of the wrist acupuncture point P6 for preventing postoperative nausea and vomiting". Cochrane database of systematic reviews (Online) (3): CD003281. doi:10.1002/14651858.CD003281.pub2. PMID 15266478. 
  42. a b Lee A, Copas JB, Henmi M, Gin T, Chung RC (2006). "Publication bias affected the estimate of postoperative nausea in an acupoint stimulation systematic review". J Clin Epidemiol. 59 (9): 980–3. doi:10.1016/j.jclinepi.2006.02.003. PMID 16895822. 
  43. "Acupuncture-point stimulation for chemotherapy-induced nausea or vomiting" (2006). Cochrane database of systematic reviews (Online) (2): CD002285. doi:10.1002/14651858.CD002285.pub2. PMID 16625560. 
  44. Trinh K, Graham N, Gross A, Goldsmith C, Wang E, Cameron I, Kay T (2007). "Acupuncture for neck disorders". Spine 32 (2): 236–43. doi:10.1097/01.brs.0000252100.61002.d4. PMID 17224820. ; Trinh K, Graham N, Gross A, Goldsmith C, Wang E, Cameron I, Kay T (2006). "Acupuncture for neck disorders". Cochrane Database of Systematic Reviews 3: CD004870. doi:10.1002/14651858.CD004870.pub3. PMID 16856065. 
  45. "Acupuncture for idiopathic headache." (2001). Cochrane database of systematic reviews (Online) (1): CD001218. doi:10.1002/14651858.CD001218. PMID 11279710. 
  46. "Acupuncture for migraine prophylaxis." (2009). Cochrane database of systematic reviews (Online) (1): CD001218. doi:10.1002/14651858.CD001218.pub2. PMID 19160193. 
  47. White A, Foster NE, Cummings M, Barlas P (2007). "Acupuncture treatment for chronic knee pain: a systematic review". Rheumatology 46 (3): 384–90. doi:10.1093/rheumatology/kel413. PMID 17215263. 
  48. Selfe TK, Taylor AG (2008 Jul–Sep). "Acupuncture and osteoarthritis of the knee: a review of randomized, controlled trials". Fam Community Health 31 (3): 247–54. doi:10.1097/01.FCH.0000324482.78577.0f (inactive 2009-11-14). PMID 18552606. 
  49. a b "Meta-analysis: acupuncture for osteoarthritis of the knee." (2007). Annals of internal medicine 146 (12): 868–77. PMID 17577006. 
  50. Zhang, W (2008). "OARSI recommendations for the management of hip and knee osteoarthritis, Part II: OARSI evidence-based, expert consensus guidelines" (pdf). Osteoarthritis and Cartilage 16 (2): 137–162. doi:10.1016/j.joca.2007.12.013. PMID 18279766. 
  51. Mayhew E; Ernst E (2007). "Acupuncture for fibromyalgia—a systematic review of randomized clinical trials". Rheumatology (Oxford, England) 46 (5): 801–4. doi:10.1093/rheumatology/kel406. PMID 17189243. 
  52. McCarney, RW (2003). "Acupuncture for chronic asthma". Cochrane Database of Systematic Reviews 2003 (3): CD000008. doi:10.1002/14651858.CD000008.pub2. PMID 14973944. Viitattu 2008-05-02. 
  53. "Acupuncture for Bell's palsy" (2004). Cochrane Database of Systematic Reviews 2007 (4): CD002914. doi:10.1002/14651858.CD002914.pub3. PMID 17943775. Viitattu 2008-05-02. 
  54. "Auricular acupuncture for cocaine dependence" (2006). Cochrane Database of Systematic Reviews 2006 (1): CD005192. doi:10.1002/14651858.CD005192.pub2. PMID 16437523. Viitattu 2008-05-02. 
  55. "Acupuncture for depression" (2004-03-17). Cochrane Database of Systematic Reviews 2004 (3): CD004046. doi:10.1002/14651858.CD004046.pub2. PMID 15846693. Viitattu 2008-05-02. 
  56. "Transcutaneous electrical nerve stimulation and acupuncture for primary dysmenorrhoea" (2002). Cochrane Database of Systematic Reviews 2002 (1): CD002123. doi:10.1002/14651858.CD002123. PMID 11869624. Viitattu 2008-05-02. 
  57. "Acupuncture for epilepsy" (2006). Cochrane Database of Systematic Reviews 2006 (2): CD005062. doi:10.1002/14651858.CD005062.pub2. PMID 16625622. Viitattu 2008-05-02. 
  58. "Acupuncture for glaucoma" (2007). Cochrane Database of Systematic Reviews 2007 (4): CD006030. doi:10.1002/14651858.CD006030.pub2. PMID 17943876. Viitattu 2008-05-02. 
  59. "Acupuncture for insomnia" (2007). Cochrane Database of Systematic Reviews 2007 (3): CD005472. doi:10.1002/14651858.CD005472.pub2. PMID 17636800. Viitattu 2008-05-02. 
  60. "Acupuncture for treatment of irritable bowel syndrome" (2006). Cochrane Database of Systematic Reviews 2006 (4): CD005111. doi:10.1002/14651858.CD005111.pub2. PMID 17054239. Viitattu 2008-05-06. 
  61. "Acupuncture for induction of labour" (2004). Cochrane Database of Systematic Reviews 2004 (1): CD002962. doi:10.1002/14651858.CD002962.pub2. PMID 14973999. Viitattu 2008-05-06. 
  62. "Acupuncture and electroacupuncture for the treatment of rheumatoid arthritis" (2005). Cochrane Database of Systematic Reviews 2005 (4): CD003788. doi:10.1002/14651858.CD003788.pub2. PMID 16235342. Viitattu 2008-05-06. 
  63. "Acupuncture for shoulder pain" (2005). Cochrane Database of Systematic Reviews 2005 (2): CD005319. doi:10.1002/14651858.CD005319. PMID 15846753. Viitattu 2008-05-06. 
  64. "Acupuncture for schizophrenia" (2005). Cochrane Database of Systematic Reviews 2005 (4): CD005475. doi:10.1002/14651858.CD005475. PMID 16235404. Viitattu 2008-05-06. 
  65. "Acupuncture and related interventions for smoking cessation" (2006). Cochrane Database of Systematic Reviews 2006 (1): CD000009. doi:10.1002/14651858.CD000009.pub2. PMID 16437420. Viitattu 2008-05-06. 
  66. "Acupuncture for acute stroke" (2005). Cochrane Database of Systematic Reviews 2005 (2): CD003317. doi:10.1002/14651858.CD003317.pub2. PMID 15846657. Viitattu 2008-05-06. 
  67. "Acupuncture for stroke rehabilitation" (2006). Cochrane Database of Systematic Reviews 2006 (3): CD004131. doi:10.1002/14651858.CD004131.pub2. PMID 16856031. Viitattu 2008-05-06. 
  68. "Acupuncture for lateral elbow pain" (2002). Cochrane Database of Systematic Reviews 2002 (1): CD003527. doi:10.1002/14651858.CD003527. PMID 11869671. Viitattu 2008-05-06. 
  69. "Acupuncture for vascular dementia" (2008). Cochrane Database of Systematic Reviews 2007 (2): CD004987. doi:10.1002/14651858.CD004987.pub2. PMID 17443563. Viitattu 2008-05-06. 
  70. "Review of randomised controlled trials of traditional Chinese medicine." (1999). BMJ (Clinical research ed.) 319 (7203): 160–1. PMID 10406751. 
  71. "Do Certain Countries Produce Only Positive Results? A Systematic Review of Controlled Trials" (1998). Controlled Clinical Trials 19 (2): 159–66. doi:10.1016/S0197-2456(97)00150-5. PMID 9551280. 
  72. Singh & Ernst, 2008, p. 79–82.
  73. Position Paper on Acupuncture National Council Against Health Fraud. Viitattu 27.1.2011.
  74. Arthur Taub (1993). Acupuncture: Nonsense with Needles. 
  75. John P. Jackson: What is acupuncture? ukskeptics.com.
  76. Steven Salzberg: Acupuncture infiltrates the University of Maryland and NEJM genome.fieldofscience.com.
  77. Steven Novella: Acupuncture Pseudoscience in the New England Journal of Medicine sciencebasedmedicine.org.
  78. Wallace I. Sampson: Critique of the NIH Consensus Conference on Acupuncture acuwatch.org. March 2005 publisher=Acuwatch.
  79. Sampson WI, Atwood K (5/19 December 2005). "Propagation of the Absurd: demarcation of the Absurd revisited". Med J Aust 183 (11/12). 
  80. Acupuncture, American Cancer Society
  81. "Acupuncture and related techniques for postoperative pain: a systematic review of randomized controlled trials" (2008). British Journal of Anaesthesia 101 (2): 151–60. doi:10.1093/bja/aen146. PMID 18522936. 
  82. "Adverse Effects of Acupuncture: A Study of the Literature for the Years 1981–1994" (1996). The Journal of Alternative and Complementary Medicine 2 (2): 291–7. doi:10.1089/acm.1996.2.291. PMID 9395661. 
  83. a b "Acupuncture transmitted infections" (2010). BMJ 340: c1268. doi:10.1136/bmj.c1268. PMID 20299695. 
  84. "Adverse events following acupuncture: prospective survey of 32 000 consultations with doctors and physiotherapists" (2001). BMJ 323 (7311): 485–6. doi:10.1136/bmj.323.7311.485. PMID 11532840. 
  85. "{{{title}}}" : 131–6. doi:10.3233/JRS-2010-0503. 
  86. "Apparent adverse outcome of acupuncture." (2002). The Journal of the American Board of Family Practice / American Board of Family Practice 15 (3): 246–8. PMID 12038734. 
  87. Leow TK (2001). ""Pneumothorax Using Bladder 14"". Medical Acupuncture 16 (2). 
  88. "Frequency of Sternal Variations and Anomalies Evaluated by MDCT" (2006). American Journal of Roentgenology 186 (4): 956–60. doi:10.2214/AJR.04.1779. PMID 16554563. 
  89. Be Wary of Acupuncture, Qigong, and "Chinese Medicine" 30.12.2007. Quackwatch. Viitattu 3.11.2010.
  90. Final Report, Report into Traditional Chinese Medicine (pdf) 9.11.2005. Parliament of New South Wales. Viitattu 3.11.2010.
  91. NCCAOM Code of Ethics (pdf) National Certification Commission for Acupuncture and Oriental Medicine. Viitattu 3.11.2010.