Aivoverenkiertohäiriö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aivoverenvuoto

Aivoverenkiertohäiriö eli AVH on aivojen verenkierron häiriötila, joka voi olla ohimenevä (englanniksi "transient ischaemic attack" eli TIA ja virallisemmalta nimeltään suomeksi "aivoiskemia") tai josta voi seurata aivoinfarkti eli aivohalvaus.[1] Aivoinfarkti ilmenee tahdonalaisten lihasten halvaantumisena sekä pysyvänä toiminnanvajavuutena aivoissa. Taustalla olevan aivoverenkiertohäiriön voi aiheuttaa joko aivovaltimotukos tai aivoverenvuoto. Verenkiertohäiriö tai aivohalvaus voi johtua myös aivokasvaimesta, tulehduksesta tai aivovammasta.

AD/HD-potilailla esiintyy kroonisesti aivojen heikentynyttä verenkiertoa, joka johtaa AD/HD-oireisiin[2].

Aivoverenkiertohäiriöt ovat erittäin vaarallisia ja yleisiä, Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu noin 38 ihmistä joka päivä. Yli kolmasosa verenkiertohäiriön saaneista kuolee, aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Ainoastaan sydänsairaudet ja erilaiset syövät ovat sitä yleisempiä. Yleisimmin sairautta esiintyy vanhoilla ihmisillä.

Luettelo aivoverenkiertohäiriöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esimerkiksi:

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisinä oireina havaitaan akuuttia eli äkillistä heikkoutta toispuolisen kasvon tai ylä- tai alaraajan alueella, puutuneisuutta, tunnottomuutta, hämärtymistä näössä, puhekyvyn tai puheenymmärtämisen huonontumista, akuuttia ja kivuliasta päänsärkyä, huimausta sekä kävelyvaikeuksia. Vakavampia oireita ovat toispuolinen raajahalvaus, tuntohäiriö, puhevaikeuksia, näön menettäminen tai hetkellinen toisen silmän pimeneminen.

Jos verenkiertohäiriö on nikamavaltimossa, oireet ovat aivorungossa. Tällaisia oireita ovat huimaus, pahoinvointi, kankeus puheessa, kaksoiskuvat ja raajojen halvaukset eriasteisina.

Verenvuodon ollessa lukinkalvonalaisena ensioireina ovat akuutti päänsärky, tajunnantason aleneminen, niskajäykkyys, oksentaminen sekä mahdolliset, tosin ei kovin yleiset halvaukset. Myös henkinen suorituskyky voi laskea, jolloin on afasiaa eli kielellisiä häiriöitä, muistihäiriöitä, mielialamuutoksia (masennus) sekä tuttujen paikkojen muistamisen ja tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeuksia.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivoverenkierron häiriöiden hoidolla pyritään lähinnä välttämään uusien komplikaatioiden syntymistä. Kuntoutuksella pyritään aivokudosvauriosta aiheutuneen toiminnanvajavuuden korjautumiseen.

Aivoinfarktin jälkeen käytetään aivoverisuonen tukoksen liuotushoitoa, jolla pyritään avaamaan tukkeutunut verisuoni. Sairautta hoidetaan myös verenohennuslääkkeillä, jottei uusia verihyytymiä syntyisi. Uusien tukosten syntymistä pyritään välttämään aspiriinilla.

Aivoverenvuodossa syntynyt verenpurkauma voidaan poistaa kirurgisesti. Leikkaus tehdään vain, jos potilaan kunto on riittävän hyvä ja purkauma on sopivassa paikassa. Ennalta ehkäisevä leikkaus voidaan tehdä, jos epäillään aivojen alueella valtimopullistumaa eli aivoaneurysmaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aivohalvaus ja aivoinfarkti tarkoittavat samaa asiaa
  2. Adele Diamond (2005). Attention-deficit disorder (attention-deficit/ hyperactivity disorder without hyperactivity): A neurobiologically and behaviorally distinct disorder from attention-deficit/hyperactivity disorder (with hyperactivity). Cambridge University Press. http://www.devcogneuro.com/Publications/ADD.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]