Fytoterapia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fytoterapia eli kasvilääkintä (fyton = kasvi) on sairauksien tai terveyden luonnonmukaista hoitoa [1]lähde tarkemmin? lääkekasveilla tai niistä tehdyillä valmisteilla.[2] Fytoterapiahoitoa voidaan käyttää itsenäisesti, mutta yleensä se yhdistetään tukihoitona muuhun hoitoon, esim. Aromaterapiaan tai Akupainantaan. Nykyään fytoterapiahoito keskittyy vahvasti kasveista saataviin suojaravintoaineisiin sekä kasvin vaikuteaineisiin[3]. Yksi fytoterapian tärkeistä osista on, että siinä saadaan elimistön omat puolustusmekanismit toimimaan kasvien vaikuttavien aineiden ohella, jolloin pienempikin rohdosmäärä riittää[4]. Fytoterapian historia pohjautuu yli 5000 vuoden taa, kun ensimmäiset yrttilääkinnälliset ohjeet kirjoitettiin[3]. Fytoterapiaan liittyy pieni allergiariski[4].

Fytoterapia käy myös eläimille, kuten hevosille[5].

Hoitokeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siankärsämö on yleinen fytoterapiassa käytetty rohdoskasvi

Nykyään ns. holistisessa lääketieteessä keskitytään vahvasti kasvin kokonaisvaikutukseen, eli sen yhteenlaskettuun vaikutukseen monilta terveyden eri osa-alueilta. Parhaimmillaan fytoterapiassa käytettävät kasvit ovat mietoja rohdoskasveja, hyvin itsehoitoon sopiviksi tarkoitettuja. Suurin osa miedoista rohdoskasveista stimuloi aineenvaihduntaa ja siten vähentävät kuona-aineiden tuotantoa. Yleensä miedot rohdoskasvit myös poistavat nestettä eli toimivat diureetteina[3].

Fytoterapiassa yrttejä voidaan sisäisesti käyttää esimerkiksi teenä, uutteena ja jauheena, puristeina, ruoan lisäkkeenä ja ulkoisesti hauteina, kylpyinä sekä öljyinä tai muina vuoiteina[1]lähde tarkemmin? .

Monissa ulkomailla tuotetuissa yrteissä tiedetään olleen raskasmetalleja, mutta Suomen tuotanto on suhteellisen puhdasta[6]

Uskomushoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fytoterapia lasketaan uskomushoitoihin. Tieteellisiä todisteita on hyvin vähän ja terapeutit saavat antaa rohdoksia oman mielensä mukaan, ilman minkäänlaista valvontaa. Kuka tahansa saa nimittää itseään fytoterapeutiksi, eikä heillä ole kattojärjestöä. Kasveissa on paljon aktiivisia aineita, mutta fytoterapiassa kasveja käytetään lähinnä niiden ulkonäön, värin tai tuoksun perusteella. Fytoterapeutit puhuvat "kylmästä", "kuumasta", "tuulesta" jne. [7]

Lääkeyrttejä ei myydä lääkkeinä vaan elintarvikkeina. Erityisvalmisteita valvovat samat viranomaiset kuin elintarvikkeitakin, eikä niille ole luvallista ilmoittaa sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn liittyvää vaikutusta. Tämä säädös johtaa joskus huvittaviin kiertoilmaisuihin. Erityisvalmisteet eivät saa parantaa sairautta, mutta terveyden vahvistaminen on toki sallittua. Erityisvalmiste saa "lisätä elämäniloa", mutta ei hoitaa depressiota; "vahvistaa luustoa", mutta ei ehkäistä osteoporoosia; "tukea suoliston tervettä bakteerikantaa", mutta ei parantaa ripulia.

Tuotteiden sisältöä ei valvota ja Elintarvikevirastolle on tehtävä ilmoitus ainoastaan markkinoille tulevista "ravintoainevalmisteista", eli vitamiinien ja hivenaineiden saantiin tarkoitetuista erityisvalmisteista. ­ Muut erityisvalmisteet, esimerkiksi yrtteihin perustuvat "onnellisuuspillerit", saa tuoda myyntiin ilmoittamatta virastolle. Elintervikevirasto valvoo erityisvalmisteiden lainmukaisuutta lähinnä vain pakkausmerkintöjä seuraamalla. Sisältöä viranomaiset valvovat vain pistokokein.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Koskettavahoito.fi
  2. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  3. a b c http://www.kotinet.com/timo.haapajoki/Fyto.htm
  4. a b Terveydenhoitouutiset.fi
  5. http://www.luontoaidinhevoset.com/4
  6. http://www.mtt.fi/met/pdf/met66.pdf
  7. http://www.jarisiipola.com/Yrtit.html
  8. http://www.greenspot.fi/jussihirvi/yrttilaakkeet.lasso

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enkovaara, Anna-Liisa: 101 luontaistuotetta. Hippokrates Duodecim -sarja. Helsinki: Duodecim, 2005. ISBN 951-656-148-9.
  • Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki: Kasvilääkintä ja luontaishoidot. Toimittanut Mattias Tolvanen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997 (8. painos 2004). ISBN 951-0-20985-6.
  • Raipala-Cormier, Virpi: Luonnonkaunis: Yrtit ja luontaishoidot naisen kauneuden ja terveyden tukena. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-26584-5.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.