Bellin halvaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bellin halvaus on äkisti puhkeava kasvohermon halvaus, jossa nähdään kasvojen toispuolinen halvaus. Se on yleisin (>80%) akuutin mononeuropatian aiheuttaja, ja arviolta jopa yksi 65:stä ihmisestä sairastuu elinaikanaan. Bellin halvausta esiintyy yhtä yleisenä sekä miehillä että naisilla[1], enimmäkseen 15–45-vuotiailla. Raskaana olevilla naisilla riskin on havaittu olevan kohonnut.

Etiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bellin halvauksen syytä ei tunneta tarkoin, mutta nykyään sen on ymmärretty liittyvän herpes simplex -virusinfektioon. Toiseen, vakavampaan kasvohermohalvaukseen, Ramsay-Hunt -oireyhtymään sairastumiselle altistavat ainakin vyöruusu eli herpes zoster ja borrelioosi. Jos halvaus on täydellinen ja potilas on kykenemätön sulkemaan silmäänsä tai liikuttamaan suutaan sairaalla puolella, tautia saatetaan lääkitä kortikosteroideilla.

Diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bellin halvaus on poissulkudiagnoosi. Korvatulehdus, sylkirauhasen sairaudet, borrelioosi ja Ramsay-Huntin oireyhtymä on suljettava pois. Eräitä, yleensä Bellin halvauksen poissulkevia piirteitä ovat: Toistuvat halvaukset, hitaasti etenevä halvaus ja kasvojen nykiminen. Bellin halvauksen alku on hyvin äkillinen, yleensä kaikki oireet ilmaantuvat 24 tunnin kuluessa. Joillain potilailla esiintyy myös korvakipua. Bellin pareesi on perifeerisenä kasvohalvauksena koko kasvopuoliskon halvaus, pelkkä suupielen roikkuminen viittaa aivoperäiseen syyhyn, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Bellin halvauksen saaneista toipuu ennalleen viikkojen kuluessa. Avoimeksi jäävää silmää kostutetaan silmätipoilla. Potilaille ohjeistetaan usein kasvolihasten jumppaa nopeuttamaan paranemista. Varhaisessa vaiheessa aloitetulla kortikosteroidilääkityksellä voidaan myös auttaa taudin paranemisessa. Joillakin toipumisprosessi saattaa olla huomattavasti hitaampi; osalla toipuneista sairastettu Bellin halvaus aiheuttaa kroonisia komplikaatioita, kuten kasvojen epämuodostuman tai ageusian eli makuaistin menetyksen.

Tunnetuimpiin Bellin halvaus -potilaisiin kuuluu Kanadan pääministeri Jean Chrétien, jonka kasvot jäivät nuoruudessa taudin johdosta pysyvästi vasemmanpuoleiseen halvaukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.bmj.com/cgi/content/full/329/7465/553
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.