Ero sivun ”Aruba” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti korvasi mallineen: Tynkä/Väli-Amerikka |
p Kirjoitusvirhe korjattu. |
||
Rivi 49: | Rivi 49: | ||
== Historia == |
== Historia == |
||
Aruban vauraus sai alkunsa kultaryntäyksestä, joka alkoi 1820-luvullla. Kulta kaivettiin loppuun sadassa vuodessa. 1920-luvullla sen korvasi öljynjalostus. Kun öljynjalostamo suljettiin tilapäisesti 1985, Aruba alkoi panostaa voimalisesti turismiin. Aruba haaveili itsenäisydestä 1970-luvulla ja kansanäänestys 1977 oli itsenäisyyden puolella. Aruba erosi [[Alankomaiden Antillit|Alankomaiden Antilleista]] [[1. tammikuuta]] [[1986]] ja siitä tuli Alankomaiden kuningaskunnan autonominen osa. Tällöin alkanut prosessi, joka tähtäsi täyteen itsenäisyyteen 1996, keskeytettiin vuonna 1994 Aruban pyynnöstä.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/3975701.stm Regions and territories: Aruba] BBC NEWS</ref> |
|||
== Politiikka == |
== Politiikka == |
Versio 29. kesäkuuta 2010 kello 13.23
Aruba |
|||
---|---|---|---|
|
|||
Valtiomuoto | itsehallinnollinen alue | ||
Kuningatar | Beatrix | ||
Pääkaupunki |
Oranjestad |
||
Muita kaupunkeja | San Nicolaas | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 193 (sijalla 218) | ||
– josta sisävesiä | hyvin pieni | ||
Väkiluku (2005) | 71556 (sijalla 200) | ||
– väestötiheys | 355.83 | ||
– väestönkasvu | 0,47 (2005) | ||
Viralliset kielet | hollanti | ||
Valuutta | Aruban floriini (AWG) | ||
BKT (2002) | |||
– yhteensä | 1 940 miljoonaa USD (sijalla 175) | ||
– per asukas | 26 199,59 USD | ||
HDI (?) | ? (sijalla ?) | ||
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
– maatalous | ? | ||
– teollisuus | ? | ||
– palvelut | ? | ||
Aikavyöhyke | −4 | ||
– kesäaika | ei käytössä | ||
Itsenäisyys – emämaa – itsehallinto |
Alankomaat 1. tammikuuta 1986 |
||
Lyhenne | AW | ||
– ajoneuvot: | ARU | ||
– lentokoneet: | P4 | ||
Kansainvälinen suuntanumero |
+297 | ||
Tunnuslause | "One Happy Island." | ||
Kansallislaulu | ”Aruba Dushi Tera” |
Aruba on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karibianmerellä Venezuelan edustalla. Sen asukasluku on 103 000 (2004) ja suurin kaupunki Oranjestad.
Saarella puhutaan hollantia, papiamentoa, englantia ja espanjaa.
Historia
Aruban vauraus sai alkunsa kultaryntäyksestä, joka alkoi 1820-luvullla. Kulta kaivettiin loppuun sadassa vuodessa. 1920-luvullla sen korvasi öljynjalostus. Kun öljynjalostamo suljettiin tilapäisesti 1985, Aruba alkoi panostaa voimalisesti turismiin. Aruba haaveili itsenäisydestä 1970-luvulla ja kansanäänestys 1977 oli itsenäisyyden puolella. Aruba erosi Alankomaiden Antilleista 1. tammikuuta 1986 ja siitä tuli Alankomaiden kuningaskunnan autonominen osa. Tällöin alkanut prosessi, joka tähtäsi täyteen itsenäisyyteen 1996, keskeytettiin vuonna 1994 Aruban pyynnöstä.[1]
Politiikka
Alankomaat hoitaa Aruban ulkomaan- ja puolustuspolitiikan. Lainsäädäntö, perustuslaki ja valuutta ovat arubalaisten käsissä.
Aruban valtionpää on Hollannin monarkki, jota edustaa kuuden vuoden välein valittava kuvernööri. Toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Parlamentti nimeää ministerit, ja parlamentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden välein.
Maantiede
Aruba on tasainen saari, joka tunnetaan valkeista hiekkarannoistaan. Saarella ei ole jokia. Korkein kohta on Mount Jamanota, 188 metriä.[2] Suojaisat länsi- ja etelärannat ovat säilyttäneet hiekan paremmin, pohjois- ja itärannat ovat karumpia koska meri piiskaa niitä armottomasti. Ilmasto on trooppinen meri-ilmasto. Pääosa sademäärästä saadaan marraskuusta helmikuuhun. Muina aikoina vuodesta saarella sataa pääosin vain yöaikaan.
Talous
Aruban elintaso on Karibian alueen korkeimpia, työttömyys ja köyhien osuus pieni. Noin 70% bruttokansantuotteesta tulee turismista ja sen liitännäiselinkeinoista. Aikaisempi merkittävä teollisudeenala öljynjalostus lopetettiin vuonna 2009.[2]
Lähteet
- ↑ Regions and territories: Aruba BBC NEWS
- ↑ a b Aruba The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aruba Wikimedia Commonsissa
Mantereen maat | |
---|---|
Saarivaltiot | |
Itsehallintoalueet |