Ero sivun ”Elina Knihtilä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
navigaatio |
|||
| Rivi 211: | Rivi 211: | ||
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/24/miten-minusta-tuli-mina-elina-knihtila Yle Elävä arkisto: Miten minusta tuli minä, Elina Knihtilä] |
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/07/24/miten-minusta-tuli-mina-elina-knihtila Yle Elävä arkisto: Miten minusta tuli minä, Elina Knihtilä] |
||
{{Parhaan naispääosan Jussi}} |
|||
{{auktoriteettitunnisteet}} |
{{auktoriteettitunnisteet}} |
||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
Versio 18. syyskuuta 2021 kello 11.09
| Elina Knihtilä | |
|---|---|
 Elina Knihtilä 2010 Jussi-gaalassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Mari Elina Knihtilä |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1971 Valkeala |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1996– |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Mari Elina Knihtilä[1] (s. 6. kesäkuuta 1971 Valkeala)[2] on suomalainen näyttelijä. Hän toimi Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina vuosina 2013–2018.[3]
Knihtilä valmistui ylioppilaaksi vuonna 1990 ja teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1996 Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön linjalta.[1] Hän on näytellyt monia teatterirooleja muun muassa Q-teatterissa, Suomen Kansallisteatterissa ja Ryhmäteatterissa sekä useissa elokuva- ja televisiotuotannoissa.
Knihtilä sai Jussi-palkinnon parhaasta naissivuosasta elokuvassa Putoavia enkeleitä vuonna 2008 ja naispääosasta elokuvassa Hyvä poika vuonna 2012.[2] Knihtilä esiintyi myös Jani Volasen ohjaamassa Ranuan kummit -tv-sarjassa, joka sai Venla-palkinnon vuonna 2006. Yhteensä Knihtilä on palkittu kolmella Venlalla.
Knihtilä valittiin huhtikuussa 2016 WIFT (Women in Film & Television Finland) ry:n puheenjohtajaksi. Yhdistys ajaa näyttelijöiden tasa-arvoa.[4]
Knihtilän avopuoliso on näyttelijä Tommi Korpela. Heillä on vuonna 1997 syntynyt poika.[1]
Filmografia
Elokuvat
Televisiosarjat
Dubbaukset
- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
- ↑ a b c Kuka kukin on 2015, s. 361. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Elina Knihtilä Elonetissä.
- ↑ Elina Knihtilä näyttelijäntyön professoriksi 22.5.2013. Teatterikorkeakoulu. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ HS: Elina Knihtilä jatkaa tasa-arvon ajamista: WIFT ry:n johtoon www.iltalehti.fi. Viitattu 30.4.2016. fi-FI
Aiheesta muualla
- Elina Knihtilä Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Elina Knihtilä Elonetissä.
- Yle Elävä arkisto: Miten minusta tuli minä, Elina Knihtilä
| ||||||||||||||||||
