Ero sivun ”Kimmo Kiljunen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätään malline:auktoriteettitunnisteet metatieto-mallineen yläpuolelle
→‎Ura: Lisätty linkki
Rivi 31: Rivi 31:
[[Suuri valiokunta|Suuren valiokunnan]] varapuheenjohtajana Kiljunen valmisteli eduskunnan ponnen, minkä tarkoituksena oli mahdollistaa tekijänoikeuslain ja rikoslain muutos hallituksen esityksenä [[Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos|HE 28/2004]] Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiiviä vastaavaksi.{{Lähde||20. huhtikuuta 2019|vuosi=2019}}
[[Suuri valiokunta|Suuren valiokunnan]] varapuheenjohtajana Kiljunen valmisteli eduskunnan ponnen, minkä tarkoituksena oli mahdollistaa tekijänoikeuslain ja rikoslain muutos hallituksen esityksenä [[Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos|HE 28/2004]] Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiiviä vastaavaksi.{{Lähde||20. huhtikuuta 2019|vuosi=2019}}


Kiljunen toimi Kirgisian [[Etninen ryhmä|etnisten ryhm]]ien välistä konfliktia 2010 tutkineen kansainvälisen komission johdossa. Kirgisian parlamentti julisti sittemmin hänet ei-toivotuksi henkilöksi. Kirgisian hallitus arvosteli voimakkaasti komission luomaa raporttia, jossa arvosteltiin hallituksen toimia konfliktin aikana, vaikka Kirgisian ulkopuolella raporttia kehuttiin. Kirgisialaispoliitikot syyttivät Kiljusta lahjusten vastaanottamisesta, minkä hän kuitenkin kiisti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135266442751 |Selite = {{404}}| Nimeke=Kirgisian parlamentti julisti Kimmo Kiljusen ei-toivotuksi henkilöksi | Tekijä=Niemeläinen, Jussi | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=26.5.2011 |Arkisto = http://archive.is/s0XQ| Viitattu=31.5.2011}}</ref>
Kiljunen toimi Kirgisian [[Etninen ryhmä|etnisten ryhmien]] välistä konfliktia 2010 tutkineen kansainvälisen komission johdossa. Kirgisian parlamentti julisti sittemmin hänet [[Persona non grata|ei-toivotuksi henkilöksi]]. Kirgisian hallitus arvosteli voimakkaasti komission luomaa raporttia, jossa arvosteltiin hallituksen toimia konfliktin aikana, vaikka Kirgisian ulkopuolella raporttia kehuttiin. Kirgisialaispoliitikot syyttivät Kiljusta lahjusten vastaanottamisesta, minkä hän kuitenkin kiisti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135266442751 |Selite = {{404}}| Nimeke=Kirgisian parlamentti julisti Kimmo Kiljusen ei-toivotuksi henkilöksi | Tekijä=Niemeläinen, Jussi | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=26.5.2011 |Arkisto = http://archive.is/s0XQ| Viitattu=31.5.2011}}</ref>


== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==

Versio 15. huhtikuuta 2021 kello 02.28

Kimmo Kiljunen
Kimmo Kiljunen ulko - ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa Vantaan Tikkurilan Heurekassa vuonna 2015.
Kimmo Kiljunen ulko - ja turvallisuuspoliittisessa paneelissa Vantaan Tikkurilan Heurekassa vuonna 2015.
Kansanedustaja
24.3.1995–19.4.2011, 17.4.2019–
Ryhmä/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uusimaa
Henkilötiedot
Syntynyt13. kesäkuuta 1951 (ikä 72)[1]
Ruokolahti
Tiedot
Puolue Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Koulutus Valtiotieteen tohtori (1985)[1]

Kimmo Roobert Kiljunen (s. 13. kesäkuuta 1951 Ruokolahti) on suomalainen poliitikko ja tietokirjailija. Hän on toiminut SDP:n kansanedustajana vuosina 1995–2011 ja uudestaan vuodesta 2019 alkaen. Vuosina 2015–2019 hän oli varasijalla. Hän on Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen ja entinen valtuuston puheenjohtaja.

Kiljunen oli eduskuntavuosinaan ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä sen WTO-jaoston puheenjohtaja. Vuoden 2008 hän toimi erityislähettiläänä ulkoministeriössä Suomen ETYJ-puheenjohtajuuden ajan.

Kansalaisaloite eläkeläisten lakisääteisen köyhtymiskierteen katkaisemiseksi

Kimmo Kiljunen on 22.10.2018 tehnyt kansalaisaloitteen otsikolla: "Eläkeläisten lakisääteisen köyhtymiskierteen katkaiseminen". Tarkemmin kuvattuna se on ehdotus ryhtymiseksi lainsäädäntötoimiin työssä ansaitun eläketason turvaamiseksi ja puoliväli-indeksin palauttamiseksi työeläkkeisiin kymmeneksi vuodeksi.

Ura

Koulutukseltaan Kiljunen on valtiotieteen tohtori ja hänet on nimitetty dosentiksi. Hän on erikoistunut Euroopan unionin integraatiokysymyksiin sekä Euroopan neuvoston että ETYJin demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin toimien muun muassa usein vaalitarkkailijana. Hän oli myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarinen yleiskokouksen varapuheenjohtaja Göran Lennmarkerin ollessa puheenjohtajana. lähde?

Kiljunen on julkaissut toistakymmentä kirjaa kotimaan politiikasta ja kansainvälisistä suhteista. Kiljunen muun muassa kävi julkista debattia konventin näkökulmasta esimerkiksi eurokansanedustaja Esko Seppäsen kanssa EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta. Kiljunen kannatti EU:n perustuslakisopimusta ja kirjoitti aiheesta kirjan. lähde?

Suuren valiokunnan varapuheenjohtajana Kiljunen valmisteli eduskunnan ponnen, minkä tarkoituksena oli mahdollistaa tekijänoikeuslain ja rikoslain muutos hallituksen esityksenä HE 28/2004 Euroopan unionin tekijänoikeusdirektiiviä vastaavaksi. lähde?

Kiljunen toimi Kirgisian etnisten ryhmien välistä konfliktia 2010 tutkineen kansainvälisen komission johdossa. Kirgisian parlamentti julisti sittemmin hänet ei-toivotuksi henkilöksi. Kirgisian hallitus arvosteli voimakkaasti komission luomaa raporttia, jossa arvosteltiin hallituksen toimia konfliktin aikana, vaikka Kirgisian ulkopuolella raporttia kehuttiin. Kirgisialaispoliitikot syyttivät Kiljusta lahjusten vastaanottamisesta, minkä hän kuitenkin kiisti.[2]

Yksityiselämä

Kiljunen oli naimisissa suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusen[3] (o.s. Mäkinen) kanssa vuosina 1972–2009, ja heillä on neljä lasta, joista Jaakko on näyttelijä. lähde?

Kiljusen sisaruksia ovat oopperaohjaaja Vilppu Kiljunen ja kuvataiteilija Satu Kiljunen.[4]

Kiljunen on toiminut Vantaan kaupunginvaltuutettuna 1985 alkaen. Valtuuston puheenjohtajana hän toimi vuodesta 2005. Kiljunen puhuu venäjää ja on opiskellut Kiovan yliopiston kieli-instituutissa lukuvuoden 1970. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1973. Vuodet 1975–1980 hän opiskeli Englannissa Sussexin yliopiston kehitystutkimuslaitoksessa (Institute of Development Studies) ja väitteli siellä valtiotieteiden tohtoriksi. Hän on Helsingin ja Joensuun yliopistojen dosentti. Kiljunen on kirjoittanut kolumneja Uusi Suomi -verkkosivustolle. lähde?

Teokset

  • Alikehityksen maailma. Johdatus kehitysmaiden ongelmiin. Helsinki: Tammi, 1976. ISBN 951-30-3599-9.
  • 80-luvun aluepolitiikan perusteet. Helsinki: Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1979. ISBN 951-9281-15-0.
  • Innes, Duncan & Kiljunen, Kimmo: Namibia. Helsinki: Suomen sadankomitealiitto, 1980. ISBN 951-9372-01-6.
  • Kiljunen, Kimmo & Kiljunen, Marja-Liisa: Namibia. Viimeinen siirtomaa. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-4936-1.
  • Kiljunen, Kimmo (toim.): Kamputsea. Kansanmurhan vuosikymmen. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5860-3.
  • Kiljunen, Kimmo & Sundman, Folke & Taipale, Ilkka: Finnish peace making. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1987. ISBN 951-9193-03-0.
  • Väänänen, Jouko & Kiljunen, Kimmo (toim.): Nuoriso ja asevelvollisuus. 29.11.–1.12.1985 pidetyn Kansainvälisen rauhantoimiston (IPB) ja Sodanvastustajien kansainvälisen internationaalin (WRI) järjestämän symposiumin esitelmät. Käännöstyön suorittaneet Oili Alm ja Jari Leino. Helsinki: Suomen rauhanliitto – YK-yhdistys, 1988. ISBN 951-9193-11-1.
  • Kolme maailmaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-048-5.
  • Kiljunen, Kimmo & Lehtonen, Satu: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka. Apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1990. ISBN 951-26-3465-1.
  • Sinä ja maailman köyhät. Helsinki: WSOY, 1991. ISBN 951-0-17279-0.
  • Varustelu, ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö. Helsinki: YK:n aseidenriisuntaviikon toimikunta, 1992. ISBN 951-966-081-X.
  • Finland and the new international division of labour. Houndmills, Basingstoke, Hampshire: Macmillan Press, 1992. ISBN 033-345-881-8.
  • Kiljunen, Kimmo (toim.): Suomalaisena YK:ssa. Jyväskylä: Gummerus, 1994. ISBN 951-20-4402-1.
  • Nahkurin orsilla. Kansanedustajana Suomessa. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22713-7.
  • Hassi, Satu & Kiljunen, Kimmo & Pietikäinen, Sirpa: Maapallohaaste. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15400-1.
  • Kiljunen, Kimmo (toim.): Minun mielestäni Tarja Halonen. Helsinki: Presidentti 2000, 2000. ISBN 952-91-1767-1.
  • Valtiot ja liput. Julkaistu vuosina 1995 ja 2000 nimellä Maailman maat ja liput. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7.
  • EU:n perustuslaki. Suomalaisena konventissa. Alun perin englanniksi vuonna 2004 nimellä The EU constitution. A Finn at the Convention. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, 2005. ISBN 951-724-437-1.
  • Globalisaatio ja demokratian itsepuolustus. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5164-7.
  • Satakolmetoista viikkoa. Politiikkaa siltä puolelta. Vantaa: Kellastupa, 2009. ISBN 978-952-5787-04-7.
  • Maailman maat – Liput ja historia. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-157-1.

Lähteet

  1. ↑ a b Kimmo Kiljunen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.6.2019.
  2. ↑ Niemeläinen, Jussi: Kirgisian parlamentti julisti Kimmo Kiljusen ei-toivotuksi henkilöksi ([vanhentunut linkki]) Helsingin Sanomat. 26.5.2011. Arkistoitu . Viitattu 31.5.2011.
  3. ↑ Kimmo Kiljusen avioliitto päättyi 37 yhteisen vuoden jälkeen (Ilta-Sanomat Kotimaa) Ilta-Sanomat. Viitattu 21.9.2017.
  4. ↑ Sovijärvi, Sini: Kuusi kuvaa Vilppu Kiljusen elämästä, Yle 14. 4.2015. Viitattu 9.5.2015.
  • Kansalaisaloite otsikolla: 'Eläkeläisten lakisääteisen köyhtymiskierteen katkaiseminen', Aloitteen päiväys

22.10.2018, Oikeusministeriön asianumero: VN/5480/2018

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kimmo_Kiljunen&oldid=19711005”