Ero sivun ”Laittomasti maassa oleskeleva” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Vaihdettu kahden sanan järjestys, jottei virkkeen merkitys olisi yksiselitteisempi kuin mitä se aiemmin oli.
Rivi 12: Rivi 12:
Poliisin vuoden 2015 vuosikertomuksessa todettiin, että [[Suomi|Suomessa]] tavattiin [[Keskusrikospoliisi|keskusrikospoliisin]] tilastoinnin mukaan vuonna 2015 yhteensä yli 14&nbsp;000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista. Poliisin arvion mukaan valtaosa heistä koostuu turvapaikkahakemuksen sisämaassa jättäneistä ulkomaalaisista, joilla ei ollut tavattaessa maahantuloa tai henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Näiden henkilöiden maassa oleskelu muuttuu lailliseksi heti, kun he jättävät turvapaikkahakemuksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/48634_Vuosikertomus_2015_v2.pdf?ee581073c65bd488|nimeke=Poliisin vuosikertomus 2015|julkaisu=|julkaisija=Poliisi|viitattu=29.2.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
Poliisin vuoden 2015 vuosikertomuksessa todettiin, että [[Suomi|Suomessa]] tavattiin [[Keskusrikospoliisi|keskusrikospoliisin]] tilastoinnin mukaan vuonna 2015 yhteensä yli 14&nbsp;000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista. Poliisin arvion mukaan valtaosa heistä koostuu turvapaikkahakemuksen sisämaassa jättäneistä ulkomaalaisista, joilla ei ollut tavattaessa maahantuloa tai henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Näiden henkilöiden maassa oleskelu muuttuu lailliseksi heti, kun he jättävät turvapaikkahakemuksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/48634_Vuosikertomus_2015_v2.pdf?ee581073c65bd488|nimeke=Poliisin vuosikertomus 2015|julkaisu=|julkaisija=Poliisi|viitattu=29.2.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>


Maaliskuussa 2017 poliisi alkoi [[Sakko|sakottamaan]] laittomasti maassa oleskelevia ulkomaalaisia, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Laittomasti maassa oleskelevat syyllistyvät ulkomaalaisrikkomukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/poliisi-sakotti-vainolan-kirkon-paperittomia-ihmiset-hyvin-ahdistuneita-ja-peloissaan-14109438/|nimeke=Poliisi sakotti Väinölän kirkon paperittomia – ”ihmiset hyvin ahdistuneita ja peloissaan” – Satakunnan Kansa|julkaisu=Satakunnan Kansa|julkaisija=|viitattu=2017-03-21|tekijä= Aalto, Harri |ajankohta=2017-03-20|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> [[Turun isku 2017|Turun iskun]] jälkeen hallitus ryhtyi pohtimaan myös sitä, pitäisikö näitä rangaistuksia koventaa.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9791939|nimeke=Risikko: Paperittomien piilottajille harkitaan rangaistusta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-08-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Maaliskuussa 2017 poliisi alkoi [[Sakko|sakottamaan]] maassa laittomasti oleskelevia ulkomaalaisia, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Laittomasti maassa oleskelevat syyllistyvät ulkomaalaisrikkomukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.satakunnankansa.fi/satakunta/poliisi-sakotti-vainolan-kirkon-paperittomia-ihmiset-hyvin-ahdistuneita-ja-peloissaan-14109438/|nimeke=Poliisi sakotti Väinölän kirkon paperittomia – ”ihmiset hyvin ahdistuneita ja peloissaan” – Satakunnan Kansa|julkaisu=Satakunnan Kansa|julkaisija=|viitattu=2017-03-21|tekijä= Aalto, Harri |ajankohta=2017-03-20|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> [[Turun isku 2017|Turun iskun]] jälkeen hallitus ryhtyi pohtimaan myös sitä, pitäisikö näitä rangaistuksia koventaa.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9791939|nimeke=Risikko: Paperittomien piilottajille harkitaan rangaistusta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-08-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Vuoden 2015 syksyn jälkeen esimerkiksi [[Lapin maakunta|Lappiin]] saapuneista turvapaikanhakijoista useita satoja on kadonnut saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, joten he oleskelevat laittomasti Suomessa tai mahdollisesti muualla [[Eurooppa|Euroopassa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9551091|nimeke=Lapin turvapaikanhakijoiden määrä vähentynyt kolmannekseen – kymmeniä pakkopalautettu, sadat lähteneet vapaaehtoisesti|julkaisu=Yle Uutiset|tekijä=Passoja, Annu|viitattu=2017-04-09|}}</ref> Ihmisiä on kadonnut Suomen [[Vastaanottokeskus|vastaanottokeskuksista]] ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9561161|nimeke=Terrori-iskun jälkipyykki alkoi Ruotsissa: Miksei iskusta epäiltyä saatu poistettua maasta?|tekijä= Zidan, Aishi & Muilu, Hannele | julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuoden 2017 alussa kadonneiden määrä oli 5 000 henkeä, heinäkuussa 5 100.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9582604|nimeke=A-Teema: Terrorismin uhka – Tietokirjailija Kristiina Koivunen varoittaa Suomea Ruotsin tiestä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9709831|nimeke=Suomen vastaanottokeskuksista on "kadonnut" yli 5000 turvapaikanhakijaa|julkaisu=Yle Uutiset|tekijä= Mäntymaa, Harri|viitattu=2017-07-08}}</ref> Osa on lähtenyt Suomesta muualle Eurooppaan tai kotimaahansa kertomatta siitä [[Viranomainen|viranomaisille]].<ref name=":0" /> Tällaisia henkilöitä on ainakin 1 500, koska heitä on tavattu Suomen rajoilla lähdössä maasta tai muissa maissa.<ref name=":0" /> Marraskuussa 2017 Helsingin apulaispormestari [[Sanna Vesikansa]] kertoi, että laittomasti maassa olevien määrää Helsingissä ei tiedetä.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9955322|nimeke=Mitä paperittomien laajemmat terveyspalvelut tarkoittavat? Helsingin apulaispormestari vastaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-11-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Vuoden 2015 syksyn jälkeen esimerkiksi [[Lapin maakunta|Lappiin]] saapuneista turvapaikanhakijoista useita satoja on kadonnut saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, joten he oleskelevat laittomasti Suomessa tai mahdollisesti muualla [[Eurooppa|Euroopassa]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9551091|nimeke=Lapin turvapaikanhakijoiden määrä vähentynyt kolmannekseen – kymmeniä pakkopalautettu, sadat lähteneet vapaaehtoisesti|julkaisu=Yle Uutiset|tekijä=Passoja, Annu|viitattu=2017-04-09|}}</ref> Ihmisiä on kadonnut Suomen [[Vastaanottokeskus|vastaanottokeskuksista]] ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9561161|nimeke=Terrori-iskun jälkipyykki alkoi Ruotsissa: Miksei iskusta epäiltyä saatu poistettua maasta?|tekijä= Zidan, Aishi & Muilu, Hannele | julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vuoden 2017 alussa kadonneiden määrä oli 5 000 henkeä, heinäkuussa 5 100.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9582604|nimeke=A-Teema: Terrorismin uhka – Tietokirjailija Kristiina Koivunen varoittaa Suomea Ruotsin tiestä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9709831|nimeke=Suomen vastaanottokeskuksista on "kadonnut" yli 5000 turvapaikanhakijaa|julkaisu=Yle Uutiset|tekijä= Mäntymaa, Harri|viitattu=2017-07-08}}</ref> Osa on lähtenyt Suomesta muualle Eurooppaan tai kotimaahansa kertomatta siitä [[Viranomainen|viranomaisille]].<ref name=":0" /> Tällaisia henkilöitä on ainakin 1 500, koska heitä on tavattu Suomen rajoilla lähdössä maasta tai muissa maissa.<ref name=":0" /> Marraskuussa 2017 Helsingin apulaispormestari [[Sanna Vesikansa]] kertoi, että laittomasti maassa olevien määrää Helsingissä ei tiedetä.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9955322|nimeke=Mitä paperittomien laajemmat terveyspalvelut tarkoittavat? Helsingin apulaispormestari vastaa|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-11-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Versio 26. heinäkuuta 2020 kello 20.43

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Paperiton kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelit käsittelevät samaa aihetta, tosin eri poliittisista ja ideologisista näkökulmista. Artikkelit tulisi siksi yhdistää. Sen vuoksi myös neutraaliutta kaivataan.

Laittomasti maassa oleskeleva tarkoittaa ulkomaalaisen maassa oleskelua ilman siihen tarvittavaa voimassa olevaa lupaa.[1] Ulkomaalaislaissa on säädetty laillisesta oleskelusta.[2]

Turvapaikanhakijan oleskelu muuttuu laittomaksi siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen tehty kielteinen päätös saa lainvoiman tai maasta poistamispäätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi.[1] Maahanmuuttovirasto tai poliisi toimittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen paperisena asiakirjana turvapaikanhakijalle.[3]

Poliisi valvoo ulkomaalaislain noudattamista, hoitaa maastapoistamispäätösten tiedoksiannot ja vastaa palautuksista.[4] Viranomaiset voivat myöntää henkilölle, jolla ei ole passin kaltaista matkustusasiakirjaa, uuden eurooppalaisen matkustusasiakirjan palautusmatkan ajaksi.[5]

Sisäministeriön ohjeiden mukaan laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa poliisille.[6]

Määrät Suomessa

Poliisin vuoden 2015 vuosikertomuksessa todettiin, että Suomessa tavattiin keskusrikospoliisin tilastoinnin mukaan vuonna 2015 yhteensä yli 14 000 laittomasti maassa oleskellutta ulkomaalaista. Poliisin arvion mukaan valtaosa heistä koostuu turvapaikkahakemuksen sisämaassa jättäneistä ulkomaalaisista, joilla ei ollut tavattaessa maahantuloa tai henkilöllisyyttä osoittavia asiakirjoja. Näiden henkilöiden maassa oleskelu muuttuu lailliseksi heti, kun he jättävät turvapaikkahakemuksen.[7]

Maaliskuussa 2017 poliisi alkoi sakottamaan maassa laittomasti oleskelevia ulkomaalaisia, jotka olivat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Laittomasti maassa oleskelevat syyllistyvät ulkomaalaisrikkomukseen.[8] Turun iskun jälkeen hallitus ryhtyi pohtimaan myös sitä, pitäisikö näitä rangaistuksia koventaa.[9]

Vuoden 2015 syksyn jälkeen esimerkiksi Lappiin saapuneista turvapaikanhakijoista useita satoja on kadonnut saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, joten he oleskelevat laittomasti Suomessa tai mahdollisesti muualla Euroopassa.[10] Ihmisiä on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista ennen tai sen jälkeen kun he ovat saaneet turvapaikkapäätöksen.[11] Vuoden 2017 alussa kadonneiden määrä oli 5 000 henkeä, heinäkuussa 5 100.[12][13] Osa on lähtenyt Suomesta muualle Eurooppaan tai kotimaahansa kertomatta siitä viranomaisille.[11] Tällaisia henkilöitä on ainakin 1 500, koska heitä on tavattu Suomen rajoilla lähdössä maasta tai muissa maissa.[11] Marraskuussa 2017 Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa kertoi, että laittomasti maassa olevien määrää Helsingissä ei tiedetä.[14]

Laittomasti maassa olevien majoittaminen ja terveydenhoito

Majoittaminen

Suomessa on henkilöitä, jotka ovat majoittaneet paperittomia koteihinsa kymmenien vuosien ajan.[15] Turun terrori-iskun jälkeen sisäministeri Paula Risikko totesi hallituksen harkitsevan, pitäisikö laittomasti maassa olevien paperittomien avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi.[9] Syyskuussa 2017 Suomen tietotoimiston tekemässä kyselyssä Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmät kannattivat kansalaistotettelemattomuutta paperittomien henkilöiden auttamiseksi. Eduskuntaruyhmistä suurin osa hyväksyi vuonna 2017 paperittomien ihmisten auttamisen tietyin ehdoin, jos viranomaisten työtä ei häiritä tai estetä.[16]

Seurakuntien toiminta

Poliisin mukaan eräissä suomalaisissa seurakunnissa kirkon työntekijä on aktiivisesti pyrkinyt estämään poliisin toimia piilottamalla palautuspäätöksen saaneita tai laittomasti maassa olevia.[17] Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila totesi Yleisradion haastattelussa, että jos joku apua tarvitseva on hänen ovensa takana, hänellä ei kristittynä ole muuta vaihtoehtoa kuin avata ovi. Hänen mukaansa Suomen laki sallii vielä lähimmäisen auttamisen, mutta jos hallituksen lakihanke muuttaa tilanteen, siinä tapauksessa Raittilan mukaan kristityn vastuu on merkittävämpi kuin Suomen laki.[17] Helsingin Diakonissalaitoksella on Itä-Helsingin paperittomille suunnattu Turvattomat-hanke, jossa maahanmuuttajataustaiset laitoksen työntekijät auttavat paperittomia ja laittomasti maassa oleskelevia.[18] Se on jatkoa Suojattomat-hankkeelle.[18]

Terveydenhoito

Helsinkiin, Turkuun, Lahteen, Tampereelle, Joensuuhun ja Ouluun on perustettu salaisia klinikoita, joissa vapaaehtoiset lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt hoitavat Suomeen laittomasti jääneitä ihmisiä.[19] Vuonna 2015 Suomen eduskunta esitettiin, että laittomasti maassa oleskelevat ihmiset saisivat nykyistä laajemman terveydenhoidon.[19] Uudistus kaatui, koska Kari Rajamäki (SDP) ehdotti asian jättämistä pöydälle.[19] Eduskunta ei enää ehtinyt käsitellä asiaa, koska edessä oli uudet vaalit.[19]

Maaliskuun 2017 lopussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas.) teki aloitteen 40 muun valtuutetun kanssa laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoidosta.[19] Elokuun 2017 lopussa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta linjasi, että terveydenhoitoa pitää laajentaa.[19] Lautakunnan esitys linjasi, että paperittomille pitää antaa välttämätöntä hoitoa.[19] Marraskuussa 2017 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoitopalveluita laajennettaisiin, ja että ne koskisivat muun muassa myös mielenterveyspalveluita ja oikeudellista neuvontaa.[19][14]

Ehdotusta vastustivat Perussuomalaiset, koska heidän näkemyksensä mukaan aiempaa laajemmat terveyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä eli houkuttelevat lisää turvapaikanhakijoita Suomeen.[19] Vasemmistoliitto ilmoitti, ettei se tule hyväksymään sellaista linjausta, jossa suljetaan pois mahdollisuus laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoidon lisäämiseksi.[19] Myös kansanedustaja, apulaispormaestari Nasima Razmyar (SDP) oli laajentamisen puolella.[19] Päätös laajentamisesta on merkittävä, koska muut Suomen kaupungit saattavat ottaa mallia siitä, mitä Helsingissä päätettiin.[19] Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa oli varattu 5,3 miljoonaa euroa näihin kustannuksiin.[19] Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon kustannusten arvioitiin Helsingissä olevan muutoksen jälkeen 200 000–1 000 000 euroa.[14][20]

Laittomasti maassa oleskelevien terveydenhoito Helsingissä, Turussa ja Espoossa

Eduskunnan päätöksestä huolimatta Helsingin kaupunki laajensi paperittomien terveydenhoitoa koskemaan lapsia ja raskaana olevia naisia.[19] Samanlaista hoitoa saavat tällä hetkellä myös turvapaikanhakijat.[19] Tämä ei koskenut aluksi muita paperittomia, ilman lupaa Suomeen jääneitä, eli miehiä.[19] He olivat aluksi oikeutettuja edellä mainittuja ryhmiä rajatumpaan hoitoon, vain niin sanottuun kiireelliseen hoitoon.[19] Kaiken kaikkiaan laittomasti maassa olevat saivat Helsingissä majoituksen, ruoan, terveys- ja sosiaalineuvontaa, lyhytkestoista toimeentulotukea, niin sanotun kiireellisen hoidon, välttämättömän terveydenhoidon raskaana oleville sekä alle 18-vuotiaille, neuvola- ja sairaanhoidon, synnytyksen jälkitarkastuksen sekä opetuksen ja koulun.[19][21] Marraskuussa 2017 tapahtuneen ehdotuksen hyväksymisen miehetkin saavat nyt laajemman hoidon, eli saman kuin turvapaikanhakijat.[14]

Myös Turun kaupunki muutti linjaustaan, ja nykyisin myös Turussa laittomasti maassa olevat saavat aiempaa laajemmat terveyspalvelut käyttöönsä. Näiden kaupunkien esimerkkiä noudattaen myös Espoossa on ryhdytty vaatimaan aiempaa laajempaa terveydenhoitoa laittomasti maassa oleskeleville. Aloitteen tekivät Espoon kaupunginvaltuuston Vihreiden, Sosialidemokraattien, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät.[21]

Laittomasti maassa oleskelun riskit

Laittoman maassa oleskelun riskejä ovat syrjäytyminen, ajautuminen rikollisuuteen tai rikoksen uhriksi, ääriliikkeiden toiminnan lisääntyminen, yleisen turvallisuustilanteen heikkeneminen ja pimeän työnteon lisääntyminen.[22] Lisäksi laittomasti maassa olevien riski radikalisoitua on kohonnut.[18] Heitä on myös värvätty rikollisjengeihin, kuten Satudarahiin.[23]

Sisäministeriön maaliskuussa 2017 teettämässä kyselyssä 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä viranomaisten tulee palauttaa ne kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät poistu maasta vapaaehtoisesti. 69 prosenttia uskoi myös että Suomessa laittomasti oleskelevat kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat uhka yhteiskunnan sisäiselle turvallisuudelle ja vakaudelle. Vastaajat uskoivat turvapaikanhakijoiden myös kasvattavan terrorismin uhkaa, johtavan sosiaalisiin konflikteihin ja kasvattavan rikollisuutta. 63 prosenttia vastaajista haluaisi perustaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille palautuskeskuksia vähimmäispalveluin. Vastaavan suuruinen osa vastaajista halusi myös, että turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksessa vietetystä ajasta ei maksettaisi vastaanottorahaa eikä sosiaalietuuksia.[24]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Laitonta maahantuloa ehkäistään viranomaisyhteistyöllä Sisäministeriö. Viitattu 26.2.2017.
  2. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: Ulkomaalaislaki 301/2004 www.finlex.fi. Viitattu 13.4.2017.
  3. ↑ Tieto päätöksestä – Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 13.4.2017.
  4. ↑ Maahanmuuton toimijat ja vastuut Sisäministeriö. Viitattu 26.2.2017.
  5. ↑ FINLEX ® – Hallituksen esitykset: HE 24/2018 www.finlex.fi. Viitattu 13.4.2018.
  6. ↑ Toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan 16.12.2016. Sisäministeriö. Viitattu 26.2.2017.
  7. ↑ Poliisin vuosikertomus 2015 Poliisi. Viitattu 29.2.2017.
  8. ↑ Aalto, Harri: Poliisi sakotti Väinölän kirkon paperittomia – ”ihmiset hyvin ahdistuneita ja peloissaan” – Satakunnan Kansa Satakunnan Kansa. 20.3.2017. Viitattu 21.3.2017.
  9. ↑ a b Risikko: Paperittomien piilottajille harkitaan rangaistusta Yle Uutiset. Viitattu 22.8.2017.
  10. ↑ Passoja, Annu: Lapin turvapaikanhakijoiden määrä vähentynyt kolmannekseen – kymmeniä pakkopalautettu, sadat lähteneet vapaaehtoisesti Yle Uutiset. Viitattu 9.4.2017.
  11. ↑ a b c Zidan, Aishi & Muilu, Hannele: Terrori-iskun jälkipyykki alkoi Ruotsissa: Miksei iskusta epäiltyä saatu poistettua maasta? Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2017.
  12. ↑ A-Teema: Terrorismin uhka – Tietokirjailija Kristiina Koivunen varoittaa Suomea Ruotsin tiestä Yle Uutiset. Viitattu 26.4.2017.
  13. ↑ Mäntymaa, Harri: Suomen vastaanottokeskuksista on "kadonnut" yli 5000 turvapaikanhakijaa Yle Uutiset. Viitattu 8.7.2017.
  14. ↑ a b c d Mitä paperittomien laajemmat terveyspalvelut tarkoittavat? Helsingin apulaispormestari vastaa Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2017.
  15. ↑ Sadat suomalaiset majoittavat kotiinsa turvapaikanhakijoita – "Meillä on vain hirveän paljon kivempaa" Yle Uutiset. Viitattu 6.7.2017.
  16. ↑ Kansalaistottelemattomuus paperittomien auttamisessa saa hyväksyntää vihreiltä ja vasemmistoliitolta Yle Uutiset. Viitattu 10.9.2017.
  17. ↑ a b Kirkon työntekijät ovat pyrkineet estämään poliisin toimia – pakkopalautettavien auttaminen jakaa mielipiteitä seurakunnissa Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2017.
  18. ↑ a b c Paperittoman osa on onneton ja epätoivoinen – "He oikein anelevat meitä auttamaan heitä" Yle Uutiset. Viitattu 11.10.2017.
  19. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Analyysi: Kun maahanmuuttokeskustelu sotki lääkärien työt – Helsinki päättää tänään, millaista hoitoa paperittomat jatkossa saavat Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2017.
  20. ↑ Kukaan ei osaa arvioida, millaisia kustannuksia paperittomien terveydenhuolto Helsingille aiheuttaa – edes paperittomien määrää ei tiedetä Helsingin Sanomat. 30.11.2017. Viitattu 30.11.2017.
  21. ↑ a b Seppo Korkman: Paperittomille vaaditaan laajempia terveyspalveluita myös Espooseen Länsiväylä. Viitattu 12.12.2017.
  22. ↑ Ahonen, Hannamari: Laittomasti maassa olevat ajautuvat sekä rikollisiksi että rikoksen uhreiksi – Aamulehti Aamulehti. 3.4.2017. Viitattu 12.4.2017.
  23. ↑ Uusi piirre jengiytymisessä Suomessa – paperittomia rekrytoidaan yhä enemmän Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2020.
  24. ↑ Laaja kysely: Suomalaiset uskovat turvapaikanhakijoiden maahantulon kasvattavan terrorismin uhkaa, kielteisen päätöksen saaneet palautettava Tiistai 21.3.2017 klo 12.28 (päivitetty klo 13.27). Iltalehti.fi. Viitattu 20.4.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laittomasti_maassa_oleskeleva&oldid=19060333”