Ero sivun ”Kioto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 94: | Rivi 94: | ||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
Kioto on sisämaan kaupunki. Sen alue ulottuu pohjoisessa [[Tanban ylänkö|Tanban ylängölle]]. Urbaani alue sijaitsee Kioton (Yamashiron) allaslaaksossa. Laaksoa ympäröivät vuoret kolmella ilmansuunnalla: idässä, pohjoisessa ja |
Kioto on sisämaan kaupunki. Sen alue ulottuu pohjoisessa [[Tanban ylänkö|Tanban ylängölle]]. Urbaani alue sijaitsee Kioton (Yamashiron) allaslaaksossa. Laaksoa ympäröivät vuoret kolmella ilmansuunnalla: idässä, pohjoisessa ja länrirornessä. Korkeimmatkin vuokpret koillisosassa jäävät alle 1 000 metrin. Laakso avautuu kaakkoon kohti [[Osaka]]a. |
||
Kioton alueella virtaa kolme merkittävää jokea. Laakson itäosassa [[Kamogawa]], länsiosassa [[Katsuragawa]], |
Kioton alueella virtaa kolme merkittävää jokea. Laakson itäosassa [[Kamogawa]], länsiosassa [[Katsuragawa]], jafkffeteläosassa [[Ujigawa]]. Joet yhdistyvät kaupungin kaakkoispuolella [[Yodogawa]]ksi, joka laskee [[Osakan lahti|Osakan lahteen]]. |
||
=== Ilmasto === |
=== Ilmasto === |
||
Versio 11. elokuuta 2019 kello 01.47
| Kioto (京都市) |
|
|---|---|
 Näkymiä Kiotoon |
|
 lippu |
 Symboli |
 Kioton sijainti Kioton prefektuurissa |
|
  Kioto |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Japani |
| Alue | Kansai |
| Prefektuuri | Kioto |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 827,83[1] km² |
| Väkiluku (2017) | 1 472 027[1] |
| – Väestötiheys | 1 778 as./km² |
| Symbolit | |
| – Kukka | Kamelia, atsalea ja kirsikka (satozakura)[2] |
| – Puu | Itkupaju, vaahtera (takaokaede) ja pikkulehtikatsura[2] |
| Aikavyöhyke | UTC+9 |
Kioto (jap. 京都, Kyōto 
kuuntele ääntämys (ohje)) on Kioton prefektuurin pääkaupunki Japanissa pääsaari Honshun länsiosassa. Se on osa Kansain seudun suurkaupunkialuetta Osakan ja Kōben kanssa. Kioto oli Japanin pääkaupunki vuodesta 794 vuoteen 1868, jolloin pääkaupunki siirtyi Meiji-restauraation yhteydessä virallisesti Tokioon, joka oli tosin jo vuodesta 1600 asti ollut Japanin de facto pääkaupunki.
Maantiede
Kioto on sisämaan kaupunki. Sen alue ulottuu pohjoisessa Tanban ylängölle. Urbaani alue sijaitsee Kioton (Yamashiron) allaslaaksossa. Laaksoa ympäröivät vuoret kolmella ilmansuunnalla: idässä, pohjoisessa ja länrirornessä. Korkeimmatkin vuokpret koillisosassa jäävät alle 1 000 metrin. Laakso avautuu kaakkoon kohti Osakaa.
Kioton alueella virtaa kolme merkittävää jokea. Laakson itäosassa Kamogawa, länsiosassa Katsuragawa, jafkffeteläosassa Ujigawa. Joet yhdistyvät kaupungin kaakkoispuolella Yodogawaksi, joka laskee Osakan lahteen.
Ilmasto
|
Kioton ilmastotilastoa
Lähde: Kyoto, Japan Weatherbase. Viitattu 07.08.2010.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Historia
Suurimman osan historiastaan Kioto on ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki. Kioton historia voidaan jäljittää alkaneeksi jo 500-luvulla, jolloin Aoi matsuri järjestettiin siellä ensimmäistä kertaa hyvän sadon ja sään rukoilemista varten.
Japanin ensimmäinen pääkaupunki oli Nara, josta se siirrettiin vuonna 741 Naran ja Kioton välissä sijaitsevaan paikkaan nimeltä Kuni-kyō. Vuonna 784 pääkaupunki siirrettiin Nagaoka-kyōhon ja 794 lopulta Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon. Kaupungin ulkomuoto on säilynyt samana tuolta ajalta asti; temppelit, kaupat sekä pyhäköt sijaitsevat samoissa paikoissa.
Vuonna 1192 Kamakura-šogunaatin perustamisen seurauksena todellinen valta siirtyi Kamakuraan. Pääkaupunkina toimi kuitenkin Kioto, vaikka siellä sijaitsevalla hallitsijalla tai hänen hallinnollaan ei ollut enää valtaa. Keisarillinen valta palautettiin hetkeksi vuonna 1333, mutta menetettiin nopeasti Ashikaga-šogunaatin perustamisen jälkeen.
Vuonna 1467 Ōnin-sodan seurauksena suurin osa Kiotosta paloi maan tasalle. Uusi šogunaatti perustettiin Edoon, nykyiseen Tokioon vuonna 1603.
Vallankumouksellisesta tilanteesta johtuen keisarillinen valta palautettiin jälleen 1868. Keisari Mutsuhito, joka nyt oli täydessä vallassaan, siirtyi seuraavana vuonna Tokioon, eikä keisarillinen hallinto enää palannut Kiotoon.
Vaikka toisessa maailmansodassa suuret kaupungit joutuivat pommituksen alaiseksi, säästyi Kioto tuhoisimmalta pommitukselta. Yhdysvaltain kuudennen armeijan päämaja sijaitsi miehityksen aikana Kiotossa.
Aluejako
Kioto jakautuu yhteentoista suuralueeseen. Niistä asukasluvultaan suurin on Fushimi-ku, pinta-alaltaan vuorostaan Ukyō-ku. Kaupungin ydinalueen muodostavat Shimogyō-ku, Nakagyō-ku ja Kamigyō-ku.
| Nimi | Japaniksi | Pinta-ala (km²) | Asukasluku (2017) | Väestötiheys (as./km²) |
|---|---|---|---|---|
| Fushimi-ku | 伏見区 | 61,66 | 278 314 | 4 514 |
| Higashiyama-ku | 東山区 | 7,48 | 38 150 | 5 100 |
| Kamigyō-ku | 上京区 | 7,03 | 84 810 | 12 064 |
| Kita-ku | 北区 | 94,88 | 118 719 | 1 251 |
| Minami-ku | 南区 | 15,81 | 100 754 | 6 373 |
| Nakagyō-ku | 中京区 | 7,41 | 110 376 | 14 896 |
| Nishikyō-ku | 西京区 | 59,24 | 150 046 | 2 533 |
| Sakyō-ku | 左京区 | 246,77 | 167 551 | 679 |
| Shimogyō-ku | 下京区 | 6,78 | 82 485 | 12 166 |
| Ukyō-ku | 右京区 | 292,07 | 203 534 | 697 |
| Yamashina-ku | 山科区 | 28,70 | 134 621 | 4 691 |
Kulttuuri ja nähtävyydet
Buddhalaisista ja šintolaisista temppeleistään kuuluisa kaupunki on kenties Japanin suosituin turistinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaistemppeleistä merkittävimpiä ovat Heian-jingū, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi, sekä Yasaka-jinja.
Kaupunki on muutoinkin kulttuurillinen keskuspaikka. Siellä on omat korttelialueensa niin geisha-kulttuurin vaalimiseen (erityisesti Gion ja Pontochō) kuin myös samurai-elokuvien kuvaamiseenkin. Perinteiseen tyyliin rakennettuja kortteleita halutaan suojella. Suojeluun liittyy myös kaupunkikuvallinen yhtenäisyys, joten Kiotoon ei sallita rakennettavan pilvenpiirtäjiä.
Unescon maailmanperintökohteet
Kiotossa sijaitsee 17 historiallista monumenttia, jotka on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon.
|
Sisarkaupungit
Kiotolla on yhteistyösopimus yhteensä kymmenen kaupungin kanssa Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa. Näistä kaupungeista seitsemän on sisarkaupunkeja:[3][4]
Boston, Yhdysvallat (sisarkaupunki)- Jinju, Etelä-Korea (yhteistyökumppani)
Firenze, Italia (sisarkaupunki)
Guadalajara, Meksiko (sisarkaupunki)
Kiova, Ukraina (sisarkaupunki)
Köln, Saksa (sisarkaupunki)
Pariisi, Ranska (”friendship pledge city”)
Praha, Tšekki (sisarkaupunki)- Xi'an, Kiinan kansantasavalta (ystävyyskaupunki)
Zagreb, Kroatia (sisarkaupunki)
.svg){kind=small}
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c 明治22年以降の行政区ごとの人口・世帯の時系列データ 京都市総合企画局情報化推進室統計解析担当. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ a b 京都市のあらまし（花・木） 京都市役所. Viitattu 25.04.2017.
- ↑ Sister Cities Kioton kaupunki. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ Partner Cities Kioton kaupunki. Viitattu 25.11.2017.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kioto Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin internetsivut (japaniksi)
- Hanami Web - Kyoto (englanniksi)
- Kioton historialliset monumentit Unescon sivuilla (englanniksi)
| ||||||||||||||||
