Ero sivun ”Jääkarhu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 77.105.91.34 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Gálaniitoluodda tekemään versioon.
Rivi 36: Rivi 36:
Jääkarhuja elää [[Venäjä]]n pohjoisosissa, Länsi- ja Pohjois-[[Alaska]]ssa, [[Kanada]]n arktisilla alueilla, [[Grönlanti|Grönlannissa]], [[Huippuvuoret|Huippuvuorilla]] ja Pohjois-[[Siperia]]ssa.<ref name="IUCN" />
Jääkarhuja elää [[Venäjä]]n pohjoisosissa, Länsi- ja Pohjois-[[Alaska]]ssa, [[Kanada]]n arktisilla alueilla, [[Grönlanti|Grönlannissa]], [[Huippuvuoret|Huippuvuorilla]] ja Pohjois-[[Siperia]]ssa.<ref name="IUCN" />


[[Veiksel-jääkausi|Viime jääkaudella]] ja sen jälkeisinä kylminä aikoina jääkarhun levinneisyys oli nykyistä laajempi. Esihistoriallisten jääkarhujen jäänteitä on löydetty esimerkiksi [[Ruotsi]]sta ja [[Tanska]]sta.<ref name="Nuorteva1989"/> Lajin arvellaan eläneen tuolloin myös [[Suomi|Suomessa]], vaikkakaan asiasta ei ole varmoja todisteita.<ref name="Nuorteva1989"/>
[[Veiksel-jääkausi|seuraavalla jääkaudella]] ja sen jälkeisinä kylminä aikoina jääkarhun levinneisyys oli nykyistä laajempi. Esihistoriallisten jääkarhujen jäänteitä on löydetty esimerkiksi [[Ruotsi]]sta ja [[Tanska]]sta.<ref name="Nuorteva1989"/> Lajin arvellaan eläneen tuolloin myös [[Suomi|Suomessa]], vaikkakaan asiasta ei ole varmoja todisteita.<ref name="Nuorteva1989"/>


Alaskan [[Alaskan ABC-saaret|ABC-saarilla]] elävä [[ruskeakarhu]] on DNA-tutkimusten perusteella läheisempää sukua jääkarhulle kuin muualla maailmassa eläville ruskeakarhuille.<ref>[http://www2.gi.alaska.edu/ScienceForum/ASF13/1314.html Ned Rozell, The Brown Bear: Father of the Polar Bear?]</ref>
Alaskan [[Alaskan ABC-saaret|ABC-saarilla]] elävä [[ruskeakarhu]] on DNA-tutkimusten perusteella läheisempää sukua jääkarhulle kuin muualla maailmassa eläville ruskeakarhuille.<ref>[http://www2.gi.alaska.edu/ScienceForum/ASF13/1314.html Ned Rozell, The Brown Bear: Father of the Polar Bear?]</ref>

Versio 17. tammikuuta 2014 kello 11.20

Jääkarhu
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Caniformia
Heimo: Karhut Ursidae
Suku: Karhut Ursus
Laji: maritimus
Kaksiosainen nimi

Ursus maritimus
Phipps, 1774

Synonyymit
  • Thalarctos maritimus (Phipps, 1774) [1]
Jääkarhun levinneisyys
Jääkarhun levinneisyys
Alalajeja
Katso myös

  Jääkarhu Wikispeciesissä
  Jääkarhu Commonsissa

Jääkarhu (Ursus maritimus) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisella alueella tavattava karhulaji. Se on kodiakinkarhun ohella suurin karhu ja suurin maalla elävä lihansyöjä.

Levinneisyys

Jääkarhuja elää Venäjän pohjoisosissa, Länsi- ja Pohjois-Alaskassa, Kanadan arktisilla alueilla, Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Pohjois-Siperiassa.[1]

seuraavalla jääkaudella ja sen jälkeisinä kylminä aikoina jääkarhun levinneisyys oli nykyistä laajempi. Esihistoriallisten jääkarhujen jäänteitä on löydetty esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta.[2] Lajin arvellaan eläneen tuolloin myös Suomessa, vaikkakaan asiasta ei ole varmoja todisteita.[2]

Alaskan ABC-saarilla elävä ruskeakarhu on DNA-tutkimusten perusteella läheisempää sukua jääkarhulle kuin muualla maailmassa eläville ruskeakarhuille.[3]

Ruumiinrakenne

Ruumiinrakenteeltaan jääkarhu on muita karhuja pidempi ja hoikempi vedessä liikkumisen helpottamiseksi. Jääkarhut ovat pituudeltaan runsaasta kahdesta metristä jopa 2,8 metriin,[2] ja niiden säkä yltää 120 cm:stä 150 cm:n korkeuteen. Häntä on noin 18 cm pituinen.[2] Naaraat painavat 175–300 kg[2] ja urokset 350–700 kg, vaikkakin suurimmat yksilöt voivat painaa jopa yli 800 kglähde?. Jääkarhun nahka on musta, karvat ovat kirkkaita (eli niissä ei ole lainkaan pigmenttiä), vaikka näyttävätkin valkoisen eri sävyiltä. Karvat ovat putkilomaisia ja ne heijastavat ja imevät auringonvaloa taittaen sen valkoisen väriseksi. Silmät, kirsu ja kynnet ovat tummat. Jääkarhun etuvarpaiden välissä on räpylämäiset poimut ja pitoa jäällä parantavia ihonystyröitä polkuanturoissa.[4]

Luonnossa jääkarhut elävät noin 30 vuotta, vankeudessa pidempäänkin. Vanhin oli Detroitin eläintarhan Doris (1948–1991), joka saavutti 43 vuoden ja 8 kuukauden iän.[5]

Ravinto

Jääkarhunaaras Ranuan eläinpuistossa.

Jääkarhu käyttää ravinnokseen pääasiassa hylkeitä.[2] Niiden puuttuessa se syö myös muita eläimiä ja marjoja.[2] Jääkarhu saalistaa harvoin myös sitä jopa puolta painavampia mursuja, mieluiten nuoria tai haavoittuneita, ja nuoria maitovalaita näiden hengitysaukoilta. Useimmat arktisen alueen maaeläimet juoksevat jääkarhua kovempaa ja merieläimet ovat sitä ketterämpiä vedessä. Jään ja veden rajapinta onkin jääkarhun ominta saalistusmaastoa. Jäällä se lähestyy saalistaan hiipimällä ja hyökkää päästyään noin 10 metrin etäisyydelle. Jääkarhu vaanii usein hylkeiden jäässä olevien hengitysreikien kohdalla. Se voi olla käytännöllisesti katsoen liikkumatta useita tunteja. Kun hylje nousee hengittämään puree karhu sitä päähän tai yläruumiiseen ja kiskoo sen jäälle.

Keväisin erityisesti naarasjääkarhut etsivät hylkeiden poikaspesiä lumesta. Jos karhu kuulee hylkeen tai kuutin olevan pesässä, se nousee äänettömästi takajaloilleen ja koettaa murskata pesän paksun lumisen katon. Aina tämä ei onnistu kerralla, ja saalis voi päästä pakenemaan.[4] Joskus jääkarhu ja naali saalistavat yhdessä, vaikka tavallaan naali käyttää jääkarhua hyväkseen. Kun naali havaitsee paremmalla hajuaistillaan hylkeenpesän, se kiinnittää jääkarhun huomion löytöönsä. Jääkarhu jättää pesään kaivauduttuaan yleensä osan saalistaan syömättä ja näin myös napakettu saa ravintoa. Täysikasvuisilla jääkarhuilla on tapana usein syödä ainoastaan energiapitoinen rasva, kasvavat tarvitsevat myös lihan sisältämän proteiinin.

Uhat

Jääkarhunpentuja.

Vuonna 1973 Kanada, Yhdysvallat, Tanska, Norja ja silloinen Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen jääkarhun pyyntirajoituksista ja elinympäristön suojelusta. Jääkarhujen määrä on nykyisin 20 000-25 000. Elinympäristön saastuminen saattaa haitata jääkarhujen lisääntymistä.[1].

Jääkarhu Prahan eläintarhassa.

Ilmastonmuutoksesta johtuvasta arktisen merijään sulamisesta on ennustettu ongelmia jääkarhuille, jotka saalistavat riistansa jäällä. Riittävä kylmyys on edellytys myös niiden lisääntymiselle, sillä jääkarhuemo synnyttää poikasensa talvella lumeen kaivamaansa luolaan[2]. Vuonna 2005 tiedemiehet havaitsivat hukkuneiden jääkarhujen määrän lisääntyneen. Vaikka jääkarhut ovat hyviä uimareita, ovat etäisyydet ahtojäälauttojen välillä joskus liian suuria lauttojen sulaessa napa-alueiden ilmaston lämmetessä. Vuonna 2006 IUCN luokitteli jääkarhun lajeihin, joita uhkaa sukupuutto, perusteina ennusteet joiden mukaan jääkarhujen määrä vähenee 50–100 vuodessa 50–100 %.[6] Jääkarhujen vaikeutunut ruoansaanti on johtanut kannibalismitapauksiin jääkarhujen keskuudessa.[7]

Ennusteiden mukaan kahden kolmasosan jääkarhuista, ja kaikkien Alaskan ja Venäjän jääkarhujen, ennustetaan kuolevan ilmaston lämpenemisen seurauksiin 2050 mennessä. Laajan tutkimuksen teki Yhdysvaltain sisäministeriön (USGS) yksikkö vuonna 2007. [8] Vanhin tunnettu jääkarhufossiili on 110 000-130 000 vuotta vanha leukaluu.[9]

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN lisäsi jääkarhun vuonna 2007 uuteen uhanalaisten lajien luetteloon, sillä arvellaan sen elinalueiden supistuvan seuraavan 45 vuoden aikana 30 % ilmastonmuutoksen seurauksena.[10] Nykyisin laji on uhanalaisuusluokituksessa arvioitu vaarantuneeksi[1].

Jääkarhuja on useissa maailman eläintarhoissa. Korkeasaaren eläintarhassa on ollut ainakin 1890-luvulta 1980-luvun alkuun asti jääkarhuja, mutta nykyään Suomessa voi nähdä eläviä jääkarhuja vain Ranuan eläinpuistossa.

Uskomuksia

Eskimot kunnioittivat suuresti Nanukia, jääkarhua. Sitä pidettiin älykkäänä, vahvana ja lähes ihmismäisenä. Tarussa kerrotaan kummallisista pystyssä kävelevistä ja puhuvista, igluissa asuvista jääkarhuihmisistä.

Ihmisuhrit

Yksi ihminen kuoli ja neljä loukkaantui vakavasti, kun jääkarhu hyökkäsi brittiläisen turistiryhmän kimppuun 5. elokuuta 2011 Van Postin jäätiköllä noin neljänkymmenen kilometrin päässä Longyearbyenistä Norjan Huippuvuorilla.[11] Edellinen vastaava tapaus sattui vuonna 1995, kun kaksi ihmistä kuoli jääkarhun kynsissä. Jääkarhut ovat surmanneet neljä ihmistä neljänkymmenen viime vuoden aikana.lähde?

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Ursus maritimus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h Nuorteva, Pekka; Henttonen, Heikki: Eläimiä värikuvina: Nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet, s. 98–99. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-13603-4.
  3. ↑ Ned Rozell, The Brown Bear: Father of the Polar Bear?
  4. ↑ a b seaworld.org animal info
  5. ↑ Debby, A Short History The Zoo Society's Weblog: Blogging About the Assiniboine Park Zoo. 27. marraskuuta 2008. The Zoological Society of Manitoba. Viitattu 17. syyskuuta 2009. (englanniksi)
  6. ↑ More species slide to extinction BCC, 2006.
  7. ↑ Steven Amstrup et al: Recent observations of intraspecific predation and cannibalism among polar bears in the southern Beaufort Sea Polar Biology. Lokakuu 2006. Springer. Viitattu 1. elokuuta 2007. (englanniksi)
  8. ↑ Ilmastonmuutos ajaa jääkarhut ahtaalle Yle uutiset 8.9.2007
  9. ↑ [1] nature.com news
  10. ↑ Mitä missä milloin junior 2007, s. 47, Otava 2006, ISBN 951-1-20459-9]
  11. ↑ YLE:n radiouutiset, 5. elokuuta 2011

Aiheesta muualla

 

Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jääkarhu&oldid=13799259”