Ero sivun ”Lallukan taiteilijakoti” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
'''Lallukan taiteilijakoti''' on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssa. Vuonna [[1933]] valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.
 
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]], ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. [[Viipurin kirjasto]].
 
Testamentti astui voimaan Marian kuoltua [[1923]]. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Vuonna [[1933]] valmistuneen funkistalon suunnitteli arkkitehti Gösta Juslén. Se on H-kirjaimen muotoinen rakennus, joka ulottuu Apollonkadulta Eteläiselle Hesperiankadulle. Näiden katujen korkeusero on 11 metriä, eli noin kolme kerrosta. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen on Eteläiselle Hesperiankadulle ja Hesperian esplanadille päin.
 
Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä [[Suomen Kirjailijaliitto]] aloitti [[1910]] oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.
 
==Taiteilijakodin arkkitehtuurista==
 
Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustettavasta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti [[Gösta Juslen]]. Hän suunnitteli talon 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Hesperiankadun puolell sijoittuvat ateljeet näkyvät julkisivuissa.
Testamentti astui voimaan Marian kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslen. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme kerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa Hesperian Esplanadille päin. Rakennukseen historiaan liittyy aivan oleellisella osana vieressä sijaitseva ravintola Elite, jossa talon taitelijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. kuuluisimpana Tauno Palo jonka Peruilta ruokalistaan kuuluu edelleen erittäin suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on aina valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava kokoilma Lallukan kuvataiteilijoiden maalauksia. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. [[Viipurin kirjasto]].
 
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko