Koordinaatit: 16°58′N, 7°59′E

Agadez

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. joulukuuta 2009 kello 01.56 käyttäjän Roquai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Agadez
Näkymä Agadeziin moskeijan minareetista.
Näkymä Agadeziin moskeijan minareetista.

Agadez

Koordinaatit: 16°58′N, 7°59′E

Valtio Niger
Alue Agadez
Departementti Tchirozérine
Hallinto
 – Pormestari (maire) Hamma Dilla[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 27 km²
Korkeus 529[2] m
Väkiluku (2001) 78 289
Aikavyöhyke UTC+1

















Agadez (myös Agades[3]) on kaupunki Tchirozérinen departementissa Agadezin alueella Nigerissä.[4] Kaupunki on Agadezin alueen pääkaupunki.[5] Vuonna 2001 kaupungissa oli 78 289 asukasta.[3] Kaupungin väestö elättää itsensä käsitöitä tekemällä, maanviljelyllä ja kaupankäynnillä.[6][6]

Tuaregit perustivat Agadezin 1000-luvulla.[7] Agadezista tuli 1400-luvulla Aïrin sulttaanikunnan pääkaupunki ja 1500-luvulle asti kaupunki oli merkittävä kaupankäyntikeskus.[8] Kaupunki kuului Songhain kuningaskuntaan 1500-luvulla, jolloin Agadez kukoisti ja sai uusia asukkaita kauppiaista ja käsityöläisistä.[7] Songhain kuningaskunta romahti vuonna 1591.[9] Seuraavien vuosisatojen kuluessa Agadez kärsi muun muassa tuaregilevottomuuksista, epidemioista ja kuivuudesta.[10] Kaupunki menetti kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopussa ja seuraavan vuosisadan puoliväliin mennessä osa Agadezista, muun muassa kuuluisa moskeija, oli raunioina.[10][8] Ranskalaiset valloittivat Agadezin muiden Nigerin pohjoisosien mukana 1900-luvun alussa ja kaupunki oli Nigerin itsenäistymiseen eli vuoteen 1960 saakka Ranskan sotilashallinnon alaisena.[10] Tuaregit kapinoivat 1990-luvun alussa Nigerin hallitusta vastaan ja nykyinen kapina hallitusta vastaan alkoi vuonna 2007.[3]

Historia

Agadezin syntymisestä 1800-luvulle

Aïrvuoristosta saapuneet tuaregit perustivat 1000-luvulla pysyvän asutuskeskittymän, jota kutsuttiin nimellä Agadez.[7] Tutkimusmatkailija Ibn Battuta kävi Agadezin seudulla vuonna 1352, mutta hän ei mainitse Agadezia Rihla-teoksessaan. Tämä kertoo luultavasti siitä, että Agadezilla oli tuohon aikaan vain vähän merkitystä. Sen sijaan esimerkiksi läheinen kuparikaivos- ja kaupankäyntikeskus Tiggida mainitaan teoksessa.[11] Agadez oli pieni kaupankäyntikeskus 1400-luvulle saakka, jolloin sulttaani Ilisawan (1430–1449), yksi tuaregivaltio Aïrin ensimmäisistä sulttaaneista, saapui paikkakunnalle ja päätti rakentaa sinne palatsin. Vuodesta 1430 lähtien Agadez toimi Aïrin pääkaupunkina. Toisen lähteen mukaan vuosina 1461–1477 hallinnut sulttaani Yusuf bin Aishata olisi siirtänyt keskuspaikan Agadeziin[11]. 1500-luvulle saakka Agadez oli huomattava Pohjois-Afrikan ja hausojen välisen kaupan välittäjä[8].[7]

Songhain kuningaskunnan johtaja Askia Mohammad Ture kulki vuonna 1498 Agadezin seudun läpi ollessaan Mekkaan suuntautuvalla pyhiinvaellusmatkalla. Hän piti näkemästään ja valloitti paluumatkalla Agadezin ympäristöineen. Näin kaupunki liitettiin Songhain kuningaskuntaan, ja se joutui maksamaan veroja kuningaskunnalle. Songhain vallan alla Agadez kukoisti, mutta Aïrvuoriston alue oli epävakaata seutua. Alueella oli usein konflikteja heimojen ja etnisten ryhmien välillä, ja toisinaan konflikteista seurasi kokonaisten kylien tuhoutuminen. Sulttaani ja muu yläluokka ei uskaltautunutkaan vuoristoon ilman armeijaan kuuluneita henkilöitä ja orjia. Agadezin suojelemiseksi rakennettiin 4,5 metriä korkea muuri valleineen. Kaikkiaan muurilla, jossa oli neljä porttia, oli pituutta 4,5 kilometriä. Kuningas Askia Mohammad Ture perusti seudulle myös kaksi etuvartioasemaa: toisen Agadeziin ja toisen läheiseen In-Galliin. Etuvartioasemien avulla pyrittiin turvaamaan karavaanien kulkua. Suojelutoimenpiteet osoittautuivat toimiviksi, ja Agadez kukoisti. Kaupunkiin saapui kauppiaita, jotka myivät viljaa, kultaa, hajusteita, nahkatuotteita, suolaa, tekstiilejä, mausteita ja taateleita. Lisäksi saapui hausa- ja songhai-kansoihin kuuluvia käsityöläisiä. Muurien ulkopuolelle alkoi kehittyä uusia asuinalueita, joihin muuttajat asutettiin. 1500-luvulla Agadeziin saapui noin 70 muslimitiedemiestä, jotka olivat alkuperältään arabeja ja fulbeja. Yksi heistä, Zakarya nimeltään, rakensi kaupunkiin kuuluisan moskeijan, joka valmistui vuonna 1515[8]. Songhain kuningaskunta romahti vuonna 1591, ja 1600-luvulla Agadez liitettiin Bornun valtakuntaan[12].[7]

Tuaregimies rakennuksen edessä Agadezissa.

Seuraavien vuosisatojen kuluessa tuaregeja muutti yhä pohjoisesta Aïrin alueelle ja myös etelämpänä sijaitsevalle Aderin alueelle. Levottomuus kasvoi Agadezin seudulla. Käytiin myös kiivaita taisteluita, jotka johtuivat kolmen johtavan tuaregiheimon, Kel Gressin, Kel Ferwanin ja Kel Oweyn, välisistä riidoista. Agadez kärsi taisteluista suuresti, ja epidemiat, kuivuus sekä yli 300 taloa tuhonnut rankkasade pahensivat tilannetta entisestään.[10] Agadez menetti kaupallisen merkityksensä 1700-luvun lopulla[8] ja monet asukkaat muuttivat etelään hausojen asuttamiin kaupunkeihin[13]. Saman vuosisadan loppuun mennessä Kel Gressin heimo syrjäytettiin ja työnnettiin etelämmäksi.[10]

Suolakaravaani matkalla Agadezista Bilmaan vuonna 1985.

Saksalainen tutkimusretkeilijä Heinrich Barth kävi Agadezissa vuonna 1850. Hän kuvaili kaupunkia ”varjoksi menneisyydestä”. Agadezin moskeija ja useat talot olivat raunioina. Barthin vierailun aikana ainoastaan osa kaupungista oli säilynyt asutettuna ja koskemattomana.[10]

Ranskan vallan alla

Ranskalaisten valta Nigerin eteläisillä alueilla kasvoi 1900-luvun alkuvuosina. Pohjoiset osat pyrkivät vastustamaan ranskalaisia, mutta ranskalaisten onnistui saada Aïrin aluekin haltuunsa ja saada Agadezin sulttaania suurempi valta. Agadeziin perustettiin tämän jälkeen sotilasasema. Tuaregit aloittivat säännöllisen kapinoinnin ja ryöstelyn, ja epävakaus alueella alkoi kasvaa. Vuosina 1913–1915 Agadezia vaivasi ankara nälänhätä ja kuivuus, jonka aikana ranskalaiset alkoivat vaatia tuaregikarjatilallisilta muun muassa ruokaa[3].

Izkazkazentuaregi Kaocen Ag Mohammed oli lähtenyt Aïrin alueelta ranskalaisten alettua työntyä kohti pohjoista ja liittyi ranskalaisia vastaan kapinoiviin tuaregijoukkoihin. Joukot jatkoivat tämän jälkeen matkaansa kohti itää. Tšadjärven alueella Kaocenin joukkoihin liittyi Kanemin ja Bornun valtakunnan senuseja. Tšadjärven alueelta Kaocenin kokoama armeija lähti etenemään kohti Agadezia. Sulttaani Tegama oli Kaocenia odotellessaan rakennuttanut tälle oman talon, joka sijaitsi sulttaaninpalatsin vieressä. Tegama oli virallisesti ranskalaisten liittolainen, mutta salaliitossa Kaocenin kanssa. Kaocenin joukkojen oli tarkoitus hajottaa ranskalaisten tukikohdat ja hyökätä myös Agadeziin palaavien ranskalaisjoukkojen kimppuun. Eräs ranskalaiskapteeni aavisti kuitenkin uhan ja määräsi joukot palaamaan Agadeziin. Suurin osa ehtikin sinne ennen Kaocenin joukkoja. Ranskalaisjoukot menivät Fort Dufauhun, joka oli linnoitettu varastorakennus. Rakennuksessa oli ruokatarvikkeita ja ammuksia. Kaocenin joukot aloittivat 13. joulukuuta 1916 Fort Dufaun piirityksen, joka kesti 81 päivää ja päättyi, kun ranskalaiset saivat apujoukkoja etelästä. Ranskalaisten kukistettua piirityksen Kaocen ja sulttaani Tegama pakenivat Agadezista. Ranskalaisjoukot teloittivat sadoittain muun muassa salaliittolaisia. Agadez oli jälleen ranskalaisten vallassa.[10]

Poika kana kädessään Agadezin laitamilla.
Agadezilaisia nuoria seuraamassa Yhdysvaltain suurlähetystön sponsoroimaa hip hop -konserttia.

Agadez lähialueineen kärsi monia ihmishenkiä vaatineesta malariaepidemiasta. Ihmisiä muutti alueelta pois, sillä monet olivat menettäneet karjansa. Myös Agadezin kaupankäynti oli pysähtynyt. Ranskalaiset alkoivat järjestää sotilashallintoaan uudelleen. Toukokuussa 1917 he joutuivat kutsumaan Agadeziin vuonna 1907 syrjäyttämänsä entisen sulttaanin, Ibrahimin, sillä paikallisväestö ei suostunut olemaan tekemisissä ranskalaisten kanssa muuten kuin hänen välityksellään. Sulttaani toimi Ranskan vallan alaisena, ja hänellä oli vähän valtaa. Agadezin departementti (nyk. Agadezin alue) pysyi Ranskan sotilashallinnon alaisena vuoteen 1960 saakka, jolloin Niger itsenäistyi.[10]

Osana itsenäistä Nigeriä

Agadez toimi kapinakeskuksena myös 1990-luvun tuaregikapinassa, jota käytiin Nigerin hallitusta vastaan.[3] Kapinointi vähensi 1990-luvun alussa muun muassa Agadezissa käyvien matkailuryhmien, elokuvaryhmien ja jopa Bilmasta tulevien suolakaravaanien määrää. Tuaregit tekivät rauhan vuonna 1998, ja eräästä kapinapäälliköstä tuli Nigerin matkailuministeri. Tämän jälkeen matkailu alkoi elpyä.[14] Kuitenkin vuonna 2007 alkaneen ja yhä jatkuvan Nigerin hallituksen vastaisen tuaregikapinan keskuksena toimii jälleen Agadez.[3]

Dakar-rallin reitti on kulkenut muun muassa vuosina 1988,[15] 1991[16] ja 1997[17] Agadezin kautta.

Unesco on ollut kiinnostunut Agadezista ja auttanut Nigerin hallitusta saamaan kaupungista maan ensimmäisen kulttuurikohteen Unescon maailmanperintöluetteloon. Luetteloon pääsemiseen tähtäävä prosessi aloitettiin vuonna 2000, ja sen oli tarkoitus päättyä vuonna 2004. Kuitenkaan Agadez ei vielä nykyisinkään kuulu maailmanperintöluetteloon. Eräs syy tähän on, että Nigerin hallitus ja maan kulttuuriministeriö ovat djerma- ja hausakansoihin kuuluvien hallussa. Heidän mukaansa Agadez symboloi tuaregien asuttamaa pohjoista, ja he kannattavat etelässä sijaitsevan Zinderin vanhankaupungin valitsemista Nigerin ensimmäiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Djermojen ja hausojen välit tuaregeihin heikkenivät 1990-luvun tuaregikapinoinnissa.[18]

Kaupunki on kasvanut nyttemmin vauhdikkaasti uraanimalmin löytymisen jälkeen.[19] Malmia louhitaan pohjoisempana sijaitsevasta Arlitista.[20] Uraanin löytymisen jälkeen kaupungista rakennettiin uusi tie sekä Zinderiin että Niameyhin.[14] Agadezissa kävi vuonna 2006 viikoittain joitain satoja matkailijoita,[21] mutta matkailu on kärsinyt tuaregien kapinoinnista.[3] Vuoden 2009 alussa lennot Agadeziin oli lopetettu.[22] Samoin ravintoloita ja hotelleja oli suljettu kapinoinnin vuoksi.[22]

Agadezin alueella satoi epätavallisen rankasti syyskuun alussa 2009, minkä vuoksi alavat maat ja laaksot joutuivat tulvan alle. Agadezin kaupunki oli yksi pahimmin tulvasta kärsineistä alueista, sillä 1. syyskuuta kaupungin läpi virtaava, osan vuotta kuivana oleva joki tulvi yli äyräidensä padon murruttua. Tulva tuhosi tuhansittain koteja, julkisia rakennuksia, satoja ja teitä sekä tappoi ihmisiä ja karjaa. Punainen Risti alkoi 6. syyskuuta alkaen auttaa tulvasta kärsineitä antamalla heille muun muassa huopia, suojapeitteitä ja saippuaa.[23][24] Myös esimerkiksi Unicef ja Nigerin hallitus auttoivat hätääkärsiviä.[25]

Aïrin sulttaanikunta, jonka ensimmäinen sulttaani Yunus aloitti toimessaan vuonna 1404, on yhä olemassa. Alkuvuonna 2003 sulttaanikunnan johdossa oli 126. sulttaani, Ibrahim Oumarou.[11]

Väkiluvun kehitys

Agadezin väkiluvun kehitys vuodesta 1941 vuoteen 2001:

Vuosi Väkiluku Lähde Vuosi Väkiluku  Lähde
1941 n. 3 500 [10]   1988 49 424   [5]
1963 6 720 [10]   1995 85 808   [6]
1977 20 643 [5]   2001 78 289, joista naisia oli 39 665 ja miehiä 38 624.   [4][5]

Maantiede

Saharan autiomaata Agadezin ulkopuolella.
Hautausmaa kaupungin ulkopuolella.

Agadezin kaupunki kuuluu Tchirozérinen departementtiin ja Agadezin alueeseen (région). Pinta-alaa Agadezilla on 27 neliökilometriä[6]. Kaupunki sijaitsee Nigerin keskiosassa, Saharan autiomaan Aïrvuoriston eteläosassa. Agadezin eteläpuolella sijaitsee Irhazer-tasanko[6]. Nigerin pääkaupunki Niamey sijaitsee linnuntietä 740 kilometriä lounaaseen Agadezista.[3]

Agadezin ympäristön hiekkakivijyrkänteiden, matalien lateriittitasankojen ja hiekka-alueiden korkeus merenpinnasta vaihtelee 300 metristä aina tuhanteen metriin. Agadezin ympäristöstä on löydetty hiiltä, uraania ja kassiteriittia, joita myös louhitaan.[3]

Ilmasto

Agadezissa vallitsee Sahelin–Saharan alueelle tyypillinen ilmasto. Agadezin lyhyt sadekausi ajoittuu kesäkuun lopulta syyskuun lopulle. Agadezin ympäristön vuotuinen sademäärä jää alle 300 millimetriin[3]. Kuiva kausi kestää puolestaan yhdeksän kuukautta eli lokakuusta kesäkuulle.[6]

Aurinkotunteja kaupungissa on keskimäärin 3 483 vuodessa. Päivittäin aurinko paistaa keskimäärin 9,5 tuntia. Vähiten aurinkotunteja on huhtikuussa: 9,1 tuntia. Eniten niitä on puolestaan lokakuussa, jolloin aurinko paistaa kymmenen tuntia päivässä. Pakkasta Agadezissa ei ole keskimäärin milloinkaan.[26]

Agadezin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 28 31 35 40 42 41 39 38 39 37 33 29 ka. 36
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 13 15 20 24 27 28 27 26 26 23 18 14 ka. 21,8
Sademäärä (mm) 0,1 0 0,2 0,1 3,6 5,9 36,4 43,1 12,6 0 0 0,1 Σ 102,1
Päivän pituus (h/d) 9,5 9,9 9,5 9,1 9,7 9,5 9,7 9,1 9,3 10 10 9,2 ka. 9,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
28
13
31
15
35
20
40
24
42
27
41
28
39
27
38
26
39
26
37
23
33
18
29
14
S
a
d
a
n
t
a 		0,1
0
0,2
0,1
3,6
5,9
36,4
43,1
12,6
0
0
0,1


Lähde: [27][26]

Kulttuuri

Arkkitehtuuri

Agadezin moskeija.
Rakennus Agadezissa.

Ennen 1800-lukua rakennetusta Agadezista on säilynyt nykyaikaan vain vähän merkkejä. Tosin varhaisten arabi- ja eurooppalaismatkailijoiden kuvauksista on saatu jonkinlaista tietoa, miltä kaupunki on aikoinaan näyttänyt. Agadezissa 1500-luvulla vieraillut tiedemies ja matkailija Leo Africanus kuvasi kaupungin berberityyliseksi eli Agadezin on täytynyt olla rakennettu kivestä ja laastista. Kaupungin rakennukset olivat muodoltaan suorakulmioita ja niissä oli kaksi huonetta. Rakennusten ulkorakennukset ja pihamaat olivat puolestaan savitiilestä rakennettuja. Kaupunginmuurien eteläpuolella sijaitsi Sidi Hamada -nimellä tunnettu pyhäkkö sekä avoin rukoilupaikka eli musalla. [13]

Kaupunki laajeni 1800-luvulla pohjoisen suuntaan, kaupunginmuurin läheisyyteen. Tämän alueen rakennuksissa on käytetty materiaalina mutaa. Rakennusten sisätilat muistuttavat Pohjois-Nigerian hausakaupunkien vastaavia. Myös Agadezin moskeija rakennettiin tänä aikana uudelleen. Kaupungin eteläpuolella sijaitsi 1800-luvun kuvausten mukaan suuri muurein ympäröity savitiilirakennelma. On arveltu, että se saattoi olla esimerkiksi tuaregilinnoitus. [13]

Agadezissa käytetty päärakennusmateriaali on nykyisin savitiili. Rakennukset ovat enimmäkseen yksikerroksisia, ja niiden katot on rakennettu halkaistuista palmunrungoista. Välittömästi kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa tuaregileireissä sen sijaan käytetään pääasiassa kiveä rakennusmateriaalina.[13]

Nähtävyydet

Agadezin Place de la Grande Mosquéella on alun perin vuonna 1515 bankosta eli mudan, kivien ja olkien sekoituksesta rakennettu[18] moskeija, joka on laajalti Länsi-Afrikassa tunnettu.[28][8][29] Moskeija rakennettiin uudelleen vuonna 1844[29] tai toisen lähteen mukaan korjattiin vuonna 1847[8]. Moskeijan 27 metriä[28] korkeaan minareettiin pääsee maksua vastaan.[29] Minareetin kerrotaan olevan Afrikan korkein savitiiliminareetti.[11] Moskeijan läheisyydessä sijaitsevat Agadezin vanhakaupunki ja sulttaaninpalatsi.[7] Agadezissa sijaitsevat myös Tendén, Dan Fodion ja Abawagen moskeijat.[30] Agadezin vanhankaupungin Vieux Quartier -korttelissa on edustavaa tuaregien ja hausojen savitiiliarkkitehtuuria.[29] Vanhassakaupungissa on myös rakennus, jossa tutkimusretkeilijä Heinrich Barth asui vieraillessaan Agadezissa vuonna 1850. Nykyisin rakennus toimii museona. Myös Anastifidetin, Kel Oweyn tuaregiheimon johtajan, asumus sijaitsee vanhassakaupungissa samoin kuin esimerkiksi maison du boulanger -rakennus, jonka kaikki huoneet Senegalista kotoisin ollut Sidi Ka -niminen leipuri muutti sadunomaisiksi luoliksi. Rakennuksen katossa, seinissä ja pilareissa on kuvattuna esimerkiksi kookkaita hirviöitä ja muita ilkikurisia olioita.[30]

Tapahtumat, juhlat ja musiikki

Agadezin länsiosassa järjestetään tuaregien kamelimarkkinoita, jotka alkavat auringon noustessa ja päättyvät sen laskiessa.[29] Kamelimarkkinoilla myydään kameleiden lisäksi aaseja, lampaita ja vuohia.[31] Myös Route de Bilma -tien varressa sijaitsevalla Grande Marché -torilla (kutsutaan myös nimellä Marché Moderne[31]) kauppaa käydään auringonnoususta auringonlaskuun.[29] Kaupunki on tunnettu taidekäsitöistään.[8]

Agadezissa vietetään islaminuskon juhlia, kuten Ramadanin päättymistä, Id al-Adhaa eli tabaskia ja profeetta Muhammadin syntymäpäivää. Juhlat alkavat imaamin johtamalla aamurukouksella. Imaami tappaa lampaan, minkä jälkeen agadezilaiset siirtyvät koteihinsa juhla-aterialle. Aterian jälkeen kaupunkilaiset kerääntyvät sulttaaninpalatsin ja moskeijan väliselle kadulle, jossa rummuin ilmoitetaan juhlien jatkumisesta. Juhlien kohokohta on, kun miehiä nousee hevosten selkään kavalkadia varten. Kavalkadi päättyy auringon laskiessa ja jatkuu jälleen seuraavana päivänä. Kavalkadissa miehet ajavat hevosensa kovaan vauhtiin. Tabaski-juhlan aikana Agadezin kaduilla järjestetään kamelikilpailuja[29]. Viikko tabaski-juhlan jälkeen kaupungissa järjestetään Bianou-juhla, jossa Agadez jaetaan itä- ja länsiosaan. Kumpikin osa tanssii ja soittaa erilaisia soittimia kilpaillen toisiaan vastaan.[28]

Kaupungin Maison des Jeunes et de la Culturessa järjestetään teatteriesityksiä ja livekonsertteja.[32] Agadezista kotoisin olevia musiikkiyhtyeitä ovat esimerkiksi hip hop -yhtye Eman Kayan[33] sekä kitaristi Omara Mochtarin johtama tuaregimusiikkia soittava Group Bombino[34].

Urheilu

Agadezista on kotoisin jalkapalloseura Aigles, joka pelaa ottelunsa Stade d'Agadezilla eli Agadezin stadionilla.[35] Stadionille mahtuu 7 000 katsojaa.[35] Arène de lutte d'Agadez -areena puolestaan on kapasiteetiltaan 10 000-paikkainen.[35] Areenalla järjestetään perinteisiä painiotteluita.[35] Perinteinen paini on erittäin suosittua Nigerissä.[36]

Palvelut

Agadezissa toimii sairaala, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Route de l'Aéroport -tien varrella sijaitsee monia yksityisiä puhelintoimistoja, joista on mahdollista soittaa. Kaupungissa on myös turisti-info,[22] postitoimisto,[7] ravintoloita, hotelleja, poliisiasema ja pankkeja.[37] Algerialla ja Libyalla on konsulaatit Agadezissa.[37][7]

Agadezissa toimi kerran yli 70 matkatoimistoa,[22] toisen lähteen mukaan noin 50,[38] jotka järjestivät matkoja Aïrvuoristoon ja Ténérén aavikkoalueelle.[21] Vuonna 2009 matkatoimistot olivat suljettuina tai ne toimivat pääkaupungissa Niameyssa.[22] Syy tähän on ympäröivän vuoristo- ja aavikkoalueen sulkeminen tuaregien kapinoinnin vuoksi.[22][39]

Place de la Républiquella toimii kioski, joka myy sanomalehtiä. Paikallinen lehti, Aïr Info, ilmestyy kerran kuukaudessa.[32] Agadezissa toimivia radioasemia ovat yksityiset Sahara FM ja Nomade FM - 101.9MHZ.[40][41][42] Sahara FM oli kaupungin pääradioasema, mutta Nigerin hallitus lopetti sen määrittelemättömäksi ajaksi huhtikuussa 2008, kun asema oli kertonut armeijan suorittamista pahoinpitelyistä.[41]

Niameyssa toimivan Abdou Moumounin yliopiston humanistisen tiedekunnan osa, Institut de Récherches des Sciences Humaines eli IRSH, toimii Agadezissa.[30]

Liikenne

Kaupungissa on Manu Dayakin kansainvälinen lentoasema, jolle on liikennöity Niameysta[39][43] sekä matkailukaudella eli lokakuusta helmikuuhun suoraan Ranskan Pariisista ja Marseillesta.[44] Tuaregien kapinoinnin vuoksi kaupunkiin ei ole nykyisin lentoja lainkaan.[39] Lentoasema sijaitsee kaupungin keskustasta etelään. Lentoasemalle pääsee esimerkiksi moottoripyörätaksilla tai kävellen. Agadezin pohjoisosasta, gare routièrelta,[31] lähtevät yhteistaksit (taxis brousse), joita kulkee Arlitiin ja Zinderiin. Matka-aika Arlitiin on 3½–4 tuntia ja Zinderiin puolestaan 8–9 tuntia. Kaupungin pohjoisosasta lähtevät myös SNTV-yhtiön linja-autot, jotka kulkevat Arlitiin, Zinderiin ja Niameyhin. Route de Niamey -tieltä tai sen läheisyydestä liikennöivät RTV, EHGM ja Aïr Transport Arlitiin ja Niameyhin. EHGM:n linja-autot liikennöivät Agadezista myös Zinderiin.[29]

Agadezista lähtee myös kuorma-autoja Libyaan. Kuorma-autojen kyydissä pyrkii toisinaan ihmisiä laittomiksi siirtolaisiksi Eurooppaan.[31]

Kaupungista on matkaa Timiaan 220 kilometriä, Arlitiin 238 km, Tahouaan 270 km, Zinderiin 451 km, Bilmaan 609 km ja Niameyhin 953 km. Ténérén aavikkoalueelle on matkaa 500 km.[37]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Niger : les inondations sèment la désolation à Agadez afrik.com. Viitattu 28.12.2009. (ranskaksi)
  2. ↑ Agadez, Niger Page Falling Rain Genomics, Inc. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Agadez Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  4. ↑ a b Tableau n°2.a : Répartition de la Population de la Région d'AGAGEZ par Sexe selon le Département, Canton ou Zone Restante et le centre Urbain (PDF) Institut National de la Statistique. Viitattu 14.12.2009. (ranskaksi)
  5. ↑ a b c d Niger citypopulation.de. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Agadez agadez.org. Viitattu 13.12.2009. (ranskaksi)
  7. ↑ a b c d e f g h Geels 2006, s. 159–160
  8. ↑ a b c d e f g h Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, s. 217
  9. ↑ MacDonald, Fiona; Paren, Elizabeth; Shillington, Kevin; Stacey, Gillian; Steele, Philip: Peoples of Africa, s. 318. Marshall Cavendish, 2000. ISBN 0761471588. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.12.2009). (englanniksi)
  10. ↑ a b c d e f g h i j Geels 2006, s. 161–162
  11. ↑ a b c d Werner, Louis: Agadez: Sultanate of the Sahara. Saudi Aramco World, 2003, s. 34–41. Aramco Services Company. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)
  12. ↑ Ville historique agadez-niger.com. Viitattu 14.12.2009. (ranskaksi)
  13. ↑ a b c d Petersen, Andrew: Agades ArchNet. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)
  14. ↑ a b Hudgens et al. 2003, s. 982
  15. ↑ Kees van Loevezijn motorsportmemorial.org. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  16. ↑ Pariisi-Dakarin aikataulu. Helsingin Sanomat, 29.12.1990. Helsingin Sanomat. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.12.2009.
  17. ↑ Partridge, Dick: Dakar–Agadez–Dakar 1997 (doc) dakarrally.co.uk. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  18. ↑ a b Scholze, Marko: Arrested Cultural Heritage. Processes of Inscription on the UNESCO World Heritage List. The Case of Agadez in Niger. 2007. AEGIS European Conference on African Studies. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
  19. ↑ Niger Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.12.2009. (englanniksi)
  20. ↑ Geels 2006, s. 176
  21. ↑ a b Ham, Anthony; Bainbridge, James: West Africa, s. 604–605. Lonely Planet, 2006. ISBN 1740597710. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.12.2009). (englanniksi)
  22. ↑ a b c d e f Ham et al. 2009, s. 599
  23. ↑ Emergency food assistance to flood-affected populations in Agadez region World Food Programme. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
  24. ↑ Niger: ICRC aids Agadez flood victims 8.9.2009. International Committee of the Red Cross. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
  25. ↑ Bisin, Sandra: Floods devastate Agadez region of northern Niger with lingering effects 25.9.2009. Thomson Reuters Foundation. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)
  26. ↑ a b What is the Climate, Average Temperature/ Weather in Agadez/ Agades, Aïr? climatetemp.info. Viitattu 28.12.2009. (englanniksi)
  27. ↑ Agadès, NER MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 28.12.2009.
  28. ↑ a b c Hudgens et al. 2003, s. 984–985
  29. ↑ a b c d e f g h Pitcher et al. 2006, s. 447–448
  30. ↑ a b c Geels 2006, s. 172–173
  31. ↑ a b c d Hudgens et al. 2003, s. 987–989
  32. ↑ a b Geels 2006, s. 170–171
  33. ↑ 2009 Hip Hop Caravan U.S. Embassy, Niger. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  34. ↑ Group Bombino Jackpot Records, LLC. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  35. ↑ a b c d Stadiums in Niger World Stadiums. Viitattu 29.12.2009. (englanniksi)
  36. ↑ Bourgoing, Robert: Lutte traditionnelle : sport, argent et pouvoir maaliskuu 1997. Bourgoing, Robert. Viitattu 29.12.2009. (ranskaksi)
  37. ↑ a b c Pitcher et al. 2006, s. 445–446
  38. ↑ Geels 2006, s. 167
  39. ↑ a b c Ham et al. 2009, s. 602–603
  40. ↑ Organisations located in Agadez - Niger AfDevInfo. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  41. ↑ a b Organisation Record: Sahara FM AfDevInfo. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  42. ↑ Organisation Record: Nomade FM - 101.9MHZ AfDevInfo. Viitattu 13.12.2009. (englanniksi)
  43. ↑ Visit Niger Agadez-Tourisme SARL. Viitattu 7.12.2009. (englanniksi)
  44. ↑ Geels 2006, s. 44

Aiheesta muualla

{{#coordinates:}}: sivulla ei voi olla kuin yksi ensisijainen koordinaattimerkintä

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Agadez&oldid=7790139”