Hausat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hausat
Durbar.jpg
Hausamies Durbar-festivaaleilla, jota juhlitaan ympäri Nigeriaa.
Väkiluku 43 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
Nigerian lippu Nigeria 29 448 000
Nigerin lippu Niger 9 834 000
Beninin lippu Benin 1 058 000
Saudi-Arabia Saudi-Arabia 1 000 000
Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko 385 000
Kamerun 357 000
Tšadin lippu Tšad 274 000
Ghana 269 000
Sudanin lippu Sudan 110 000
Togon lippu Togo 20 000
Gabon 12 000
Algerian lippu Algeria 11 000
Kongon demokraattinen tasavalta 9 400
Burkina Fason lippu Burkina Faso 2 700
Kielet hausa (äidinkieli), arabia, englanti, ranska
Uskonnot islam

Hausat ovat Länsi-Afrikan suurin etninen ryhmä. Suurin osa heistä asuu Hausamaana tunnetulla alueella, joka ulottuu Pohjois-Nigeriasta Saharan autiomaalle pohjoisessa, Tšadjärvelle idässä ja Nigerjoelle etelässä. Hausoja asuu myös ympäri muuta Afrikkaa kauppiaina. Hausat puhuvat afroaasialaisiin kieliin kuuluvaa hausan kieltä, jota osataan Länsi-Afrikassa laajalti johtuen hausojen historiallisesta merkityksestä kauppiaina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokoton kalifaatti 1800-luvulla.

Hausojen historiaa ovat leimanneet useat eri kaupunkivaltiot. Ensimmäiset hausojen asutuskeskukset syntyivät 1000-1100–luvuilla ja vuoteen 1350 mennessä niistä oli muodostunut Kanon, Katsinan, Zamfaran, Gobirin, Kebbin ja Zazzaun kaupunkivaltiot. Kaupunkeihin kulki tärkeitä kauppareittejä pohjoisesta ja 1400-luvulle tultaessa alue tuli tunnetuksi vaatteiden kudonnasta ja värjäyksestä. Vuonna 1804 alkupuolella fulanitaustainen muslimi Usman dan Fodio julisti jihadin itsenäisiä hausahallitsijoita vastaan kukistaen nämä. Näin muodostui Sokoton kalifaatti, joka saavutti suurimmat alueensa 1830-luvulla. Britit kukistivat Sokoton vuoteen 1903 mennessä ja Nigeriasta tuli heidän siirtomaansa. Kuitenkin näihin päiviin saakka hausojen yläluokan jäsenet ovat tavallisesti taustaltaan fulaneja.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murin emiiri ja tämän seuralaisia.

Suurin osa hausoista elää maanviljelyksellä ja he kasvattavat esimerkiksi riisiä, hirssiä ja maissia. Rahakasveista kasvatetaan puuvillaa, tupakkaa ja maapähkinöitä. Sadonkorjuu tapahtuu Pohjois-Nigeriassa kuivankauden aikaan lokakuun ja huhtikuun välillä. Sadekausi vietetään töissä pelloilla. Pellot ovat suurimmaksi osaksi miesten vastuulla naisten osallistuessa vain sadonkorjuuseen. Sen sijaan naiset toimivat kauppiaina. Nykyisin monet hausamiehet ovat töissä Nigerian armeijassa. Hausojen perinteisiä alueita hallitsevat emiirit, jotka ovat vastuussa verojen keräämisestä ja hallinnosta. Muusta Nigeriasta poiketen hausa-alueet noudattavat šarialakia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jamie Stokes: Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East, s. 281-283. Facts On File, 2009. ISBN 978-0-8160-7158-6. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hausat.