Pyhän kolminaisuuden katedraali (Pietari)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee pietarilaista kirkkorakennusta. Samanniminen katedraali on myös Oulussa.
Izmailovin rykmentin kotikirkko Pietarissa kuvattuna vanhassa 1900-luvun alun postikortissa. Kirkon edessä näkyy Voitonpylväs, joka kunnioittaa Venäjän voittoa Turkin sodassa 1877-1878.
Pyhän kolminaisuuden kirkon siniset kupolit siintävät horisontissa aivan kuvan oikeassa reunassa.

Pyhän kolminaisuuden katedraali (ven. Троицкий собор, Троице-Измайловский собор) on ortodoksinen kirkko Pietarissa Venäjällä. Kirkon täydellinen nimi kuuluu Izmailovin henkivartiokaartin rykmentin Pyhän Kolminaisuuden katedraali (ven. собор Пресвятой Троицы лейб-гвардии Измайловского полка). Alun perin kirkko kuului Izmailovin rykmentille, joka oli yksi tsaarin henkivartiokaartin joukko-osastoista. Jokaisella oli oma kirkkonsa, kuten Preobraženskin rykmentillä Kristuksen kirkastumisen katedraali.

Izmailovin katedraali rakennettiin vuosien 1828 ja 1835 välillä arkkitehti Vasili Stasovin suunnitelmien mukaan. Korinttilaisen ristikirkon arkkitehtuuri edustaa myöhäistä empiretyyliä, ja se muistuttaa ulkoasultaan hieman Helsingin tuomiokirkkoa. Kirkkoa koristaa viisi kupolia, jotka on maalattu huomiota herättävästi sinisiksi. Kupoleissa oli aikoinaan myös kullattuja tähtiä. Katedraalin sisälle mahtuu kolme tuhatta sanankuulijaa. Vuonna 1867 kirkossa vihittiin kuuluisa venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski. Izmailovin Pyhän Kolminaisuuden katedraalia, joka sijaitsee lähellä Fontankaa Izmailovin prospektin ja Troitskin prospektin risteyksessä, ei tule sekoittaa toiseen pietarilaiseen Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, joka on osa Aleksanteri Nevskin luostaria.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen rakennuksen paikalla oli Pietari Suuren aikana puinen rukoushuone. 1754 sen paikalle pystytettiin keisarinna Elisabetin käskystä puinen kirkko, joka vihittiin 1756. Tämän kirkon suunnittelijan nimeä ei tiedetä. Uusi kivinen temppeli rakennettiin vuosina 1828-1835 tsaari Nikolai I:n yksityisillä varoilla. Kirkko otettiin käyttöön 25. toukokuuta 1835, ja se oli aikoinaan Venäjän suurin. Kirkossa säilytettiin Venäjän imperiumin Turkin sodassa saatuja muistoesineitä. Seinillä oli sodassa kaatuneiden Izmailovin rykmentin upseerien muistotaulut. Kirkossa oli aikoinaan erittäin arvostettu ikonostaasi.

Voiton muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudelleenpystytetty Voiton muistomerkki

Vuonna 1886 kirkon itäisen julkisivun eteen Izmailovskin prospektin puolelle pystytettiin 30 metriä korkea pylväs (ven. Колонна Славы, suunnittelija arkkitehti David Ivanovitš Grimm) kunnioittamaan Venäjän voittoa Turkin sodassa 1877–1878. Pylvään sisällä kulkivat portaat ylös siivekkäälle Voiton jumalattaren patsaalle. Vanhassa matkaoppaassa vuodelta 1903 kerrotaan monumentin maksaneen 200 000 ruplaa. Muistomerkki hävitettiin tammikuussa 1930 "militarismin muistomerkkinä", ja koska se haittasi raitiovaunuliikennettä. Voitonpylväs pystytettiin uudelleen vuonna 2005 arkkitehti Georgi Šeremetjevin valvonnassa. [1]

Kirkon kohtalo vallankumouksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun vallankumouksen jälkeen kirkko joutui ilkivallan ja ryöstelyn kohteeksi, kunnes se suljettiin 1938. Kaikki kalusteet ja esineet hävisivät. Rakennuksesta kaavailtiin krematoriota - myös purkamista harkittiin. Seuraavina neuvostovallan vuosikymmeninä kirkko toimi varastona, eikä sitä edes lämmitetty. Vuonna 1990 kirkkorakennus palautettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle ja sitä alettiin hitaasti kunnostaa. Kunnostustyöt jatkuivat edelleen tulipalon sattuessa 2006.

Tulipalo 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän kolminaisuuden katedraali tulessa elokuussa 2006.
Katedraali tulipalon jälkeen. Puinen keskuskupoli tuhoutui täydellisesti.
2011

Kirkkoa kohtasi uusi hävitys 25. elokuuta 2006, jolloin korjaustöiden aikana syttyneen tulipalon seurauksena viisikupolisen kirkon keskuskupoli romahti alas ja ainakin yksi viidestä pienemmästä kupolista tuhoutui. [2] Katedraali päätettiin kunnostaa, ja työn arveltiin vievän puolitoista vuotta. [3] Kirkko avattiin kunnostustöiden jälkeen 2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Путеводитель по С.-Петербургу, 1903 (sivut 287-289), uusintapainos SP Ikar 1991, ISBN 5-85902-065-1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sever Inform 23.6.2006 Георгий Шереметьев был главным архитектором проекта воссоздания памятника, установленного в 1886 году, а позже утраченного. Воссозданная колонна высотой 30 метров была открыта 1 октября 2005 года. Авторами первоначального монумента были архитектор Гримм и скульптор Шварц, установкой занимался инженер-капитан Житков.
  2. RIA Novosti 25.8.2006 The dome of a cathedral in central St. Petersburg has collapsed after a fire broke out in scaffolding, local emergencies services said Friday.
  3. RIA Novosti 25.8.2006 At least eighteen months will be needed to repair a St. Petersburg cathedral damaged in a major fire Friday, the head of a local museum protection watchdog said.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]