Pietarhovin palatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmakuva palatsialueesta. Etualalla Suuri palatsi ja sen takana ylempi puutarha.

Pietarhovin palatsi on Pietarhovin kaupungissa Pietarissa sijaitseva palatsikokonaisuus, jonka keisari Pietari Suuri rakennutti 1700-luvun alkupuolella kesäpalatsikseen. Palatsikokonaisuuteen kuuluvat Pietarhovin suuri pääpalatsi, puistokokonaisuus, Mon Plaisir -tiilipalatsi, Marly-palatsi, Eremitaaši-paviljonki, Cottage-palatsi sekä hovineitien sivurakennus, jossa sijaitsee Benois-suvun museo.[1]

Venäjän keisariperheet viettivät Pietarhovissa kesiään vallankumoukseen 1917 asti. Palatsialue tuhoutui toisessa maailmansodassa melkein täydellisesti. Se kunnostettiin sodan jälkeen, ja vuonna 1964 osa suuresta palatsista avattiin jälleen.[1]

Suuri palatsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren palatsin sisätiloja.

Suuren palatsin rakennustyöt aloitettiin 1714–1725. Töitä johtivat arkkitehdit Johan Friedrich Braunstein, Mihail Zemtsov ja Jean-Baptiste Le Blond. Myös Pietari Suuri osallistui suunnittelutyöhön. Suuri palatsi on nykymuodossaan restauroitu siihen kuntoon, jossa se oli vuosien 1745–1755 korjaustöiden jälkeen, joita johti arkkitehti Bartolomeo Rastrelli. Pietari Suuren ajalta on jäljellä tammella paneloitu työhuone, jossa on näytteillä keisarille kuuluneita esineitä. Rakennuksessa on myös Pietari Suurta esittävä suurikokoinen maalaus. Pietari Suuren aikana pääpalatsin parvekkeelta oli näköala Suomenlahdelle Kronstadtiin ja Pietari-Paavalin linnoitukseen asti. Nykyisin palatsin ja meren välissä kasvaa puita.[1]

Keisarinna Elisabetin aikana palatsia laajennettiin kahdella lisäsiivellä ja uusilla paraatiportailla, ja palatsi muuttui aiempaa loisteliaammaksi ja koristeellisemmaksi.[1]

Suuren palatsin valkoisen valtaistuinsalin suunnittelivat arkkitehdit Juri Felten ja Bartolomeo Rastrelli.[1]

Suihkulähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri kaskadi, Pietarhovin porrastettu suihkulähde, veistoksineen ja maljoineen. Taustalla Suuri palatsi.

Pietarhovin kuuluisien porrastettujen suihkulähteiden suunnittelu aloitettiin vuonna 1715. Suurin Pietarhovin suihkulähteistä on Suuri kaskadi -niminen porrastettu suihkulähde. Se on koristeltu kullatuilla antiikin veistosten kopioilla sekä maljoilla. Suihkulähteiden avaamisen yhteydessä keväisin Pietarhovissa järjestetään monenlaisia ulkoilmatapahtumia.[1]

Muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mon Plaisir, Pietari Suuren hollantilainen talo, rakennettiin vuosina 1714–1725 Suomenlahden rannalle. Rakennus on sisustukseltaan hollantilaistyylinen yksikerroksinen tiilitalo. Pietari Suuren aikana talossa järjestettiin muun muassa pieniä vastaanottoja.[1]

Pieni Katariinan palatsi sijaitsee Mon Plaisirin palatsin talousrakennuksia vastapäätä. Palatsin rakensi arkkitehti Rastrelli keisarinna Elisabetin aikana 1748–1749. Rakennus sai nimensä keisarinna Katariina Suuren mukaan 1762. Hänen aikanaan palatsissa tehtiin rakennustöitä. Nykyisin rakennuksessa toimii museo.[1]

Eremitaaši-paviljonki on pieni, kaksikerroksinen rakennus rauhallisella paikalla meren rannalla. Pietari Suuri ehti kuolla ennen paviljongin valmistumista vuonna 1725.[1]

Marlyn palatsiin kahden lammen välissä pääsee kapeaa siltaa pitkin. Siellä on näytteillä Pietari Suuren hankkimaa taidetta ja huonekaluja sekä muita keisarille kuuluneita tavaroita.[1]

Benois-museossa sijaitsivat alun perin hovineitien asunnot. Museoon on kerätty Benois-taiteilijasuvun jäsenten töitä.[1]

Cottage-palatsi on muutaman kilometrin päässä pääpalatsista Aleksandrian puistossa. Pseudogoottilainen palatsi rakennettiin vuosina 1826–1829 englantilaisen arkkitehti Adam Menelawsin piirustusten mukaan. Rakennuksen vieressä on kirkko.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Kaurinkoski, Kaarina: Pietarin palatsit, s. 89–102. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-254-053-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]