Koordinaatit: 60.2°N, 29.64°E

Tyrisevä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Pietarin hallintoaluetta. Sastamalassa on Tyriseväjärvi ja Tyrisevän kylä.
Uškovon sijainti Pietarin liittokaupungissa

Tyrisevä eli Uškovo (ven. Ушково) on Karjalankannaksen itäosassa Suomenlahden rannalla sijaitseva Pietarin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue (taajama, posjolok). Tyrisevän länsipuolella on Vammelsuun (Serovon) taajama, itäpuolella Terijoen kaupunki. Ennen sotia Tyrisevä kuului Suomeen. Se oli vuodesta 1927 alkaen Terijoen kuntaan ja tätä ennen Uuteenkirkkoon kuulunut kylä.

Tyrisevän rantamaisemaa hallitsee pitkä hiekkaranta ja jyrkästi nouseva Litorinameren rantapenger, joka kohoaa Tyrisevänharjuna jopa 40 m:n korkeuteen.[1] Alueen itäosassa penkerettä uurtaa syvään Tyrisevänojan painanne.[1] Neuvostoliiton aikaan ja sen jälkeen Venäjällä Tyrisevä on ollut leimallisesti lasten lomakeskusten ja lasten sanatorioiden paikkakunta. Vuonna 2002 Tyrisevässä oli alle 500 asukasta.

Tyrisevässä on Pietari–Viipuri-radan rautatieseisake (vuoteen 2008 Uškovon/Tyrisevän asema). Tyrisevässä radalta erkanee rannikon läheinen sivurata Koivistoon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrisevä oli osa Uudenkirkon pitäjää 1600-luvulta vuoteen 1927. Vuoden 1643 ruotsalaisen kartan mukaan Tyrisevän kylän alueella oli vain yksi tila, joka vuosisadan jälkipuolella jakautui kahtia.[1]

Aiemmin Kivennapaan kuulunut Terijoki ja samoin Terijoen seurakunta erotettiin omaksi kunnakseen ja seurakunnakseen 1900-luvun alussa, ja koska kulkuyhteydet Tyrisevästä Terijoen kuntakeskukseen olivat paremmat kuin Uudellekirkolle, Tyrisevän väestö alkoi ajaa kylän liittämistä Terijokeen. Siirtyminen uuteen kuntaan tapahtui itsenäisen Suomen aikaan 1927.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastus oli Tyrisevän tärkeä elinkeino halki vuosisatojen. Vanhan Suomen ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikoina 1700-1800-luvuilla saalis vietiin ensi sijassa Pietariin, Suomen itsenäistyttyä Viipuriin. Talvipyynti oli tärkeää, pääkohteena ahven ja kuore. Kesällä saatiin myös kuhaa ja silakkaa.[1]

Maanviljelykselle olot eivät olleet kovin otolliset, mutta Suomen itsenäisyyden aikaan puutarhaviljely kukoisti Tyrisevällä, samoin mehiläishoito seudun kanervakankaiden ansiosta. Tyrisevän Bogdanov oli tuolloin itäisen Suomen suurin mehiläiskasvattaja.[1]

Huvilakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiskaudella, rautatieyhteyden valmistuttua Pietariin 1870, pietarilaiset rakennuttivat suuren määrän huviloita Tyrisevänharjulle. Samoin paikalliset rakensivat vuokramökkejä turisteille. Mainittavia suurhuviloita olivat mm. Peremontin linnamainen sementtihuvila torneineen, keisarillisen lastenlääkäri Ostragovskin suuri huvila sekä kreivi Scheretjeffin huvila, myöhempi Suomen rautatieläisten Lepokoti Harjula. Suurmaanomistaja oli pietarilainen valtioneuvos Orlovski, joka lopulta omisti puolet Tyrisevän kylän alueesta. Suomen itsenäistyttyä suuri osa Tyrisevän huviloista purettiin ja siirrettiin muualle Suomeen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kari Koho: Tyrisevä Terijoki.info -sivusto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]