Perustulomallit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Konkreettisia esityksiä perustulomalleista. Perustulomalli tarkoittaa sitä miten perustulo toteutettaisiin.

Jan Otto Anderssonin kansalaistulomalli 1988[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistolainen taloustutkija Jan Otto Andersson esitti mallin, jossa kansalaistulo olisi voinut vuoden 1988 tilanteessa olla 2 000 markkaa kuussa, jolloin bruttoveroasteeksi olisi tullut noin 50 %. Kansalaistulon kokonaiskustannus olisi 24 miljardia markkaa ja se kerättäisiin verottamalla kaikkia muita tuloja kuin kansalaistuloa 27 %:n tuloverolla ja asettamalla arvonlisäveroksi 25 %. Lisäksi luonnonvarojen käytön, omaisuuden ja perintöjen verotusta kiristettäisiin. Myöhemmin Andersson on lisännyt kansalaistulomalliinsa mahdollisuuden kansalaispalkkaan. Se olisi eräänlainen korotettu kansalaistulo, joka maksetaan toiminnasta kolmannessa sektorissa eli ”kansalaistyöstä”.[1]

Ilpo Lahtisen osittaisen perustulon malli 1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilpo Lahtisen vuonna 1992 hahmotteleman mallin elementit ovat osittainen perustulo, perustulolisä ja hoitoavustus, joiden hallinnosta vastaisi yksi valtiollinen virasto, jolle kuuluisi myös verotus. Osittainen perustulo olisi noin 2 000 mk/kk ja veroaste 40 %. Verotuksessa vain yli 5 000 mk/kk ansaitsevat maksaisivat veroja. Perustulolisä olisi veroton lisä niille ryhmille, jotka ilman sitä joutuisivat turvautumaan toimeentulotukeen ja asumistukeen. Hoitoavustuksen tarkoituksena olisi turvata ulkopuolisen hoidon tarpeessa oleville sama peruselintaso kuin muille. Tarveharkintaiset tuet säilyisivät, verovähennykset poistettaisiin ja verotusta yksinkertaistettaisiin. Sosiaali- ja eläkevakuutusjärjestelmistä tulisi pääosin vapaaehtoisia.[2]

Osmo Soininvaaran malli 1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmo Soininvaara esittää Hahmotelma perustulomallista vuodelta 1994, että perustulo olisi 1 700 mk/kk, jonka lisänä olisi asuntokohtainen automaattinen asumislisä 500 mk/kk. Alaikäisille lapsille maksettaisiin nykyiseen tapaan lapsilisää. Tasavero olisi 53 %, paitsi noin 168 000 markan vuositulojen ylittävältä osalta 10 %:n lisäprogressio. Osittaisen perustulon lisäksi maksettaisiin syyperusteista lisätukea, johon yhdistetään asumistuki, päivähoitotuki ja työttömyyskorvaus. Lisätuki pienenisi 22 penniä jokaista tienattua markkaa kohden.[3]

Nuorsuomalaisten perustulomalli 1998[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorsuomalainen puolue esitteli oman tarkan perustulomallinsa vuonna 1998. Siinä kansalainen saisi 1 300 markan perustulon ja verovapauden 4 000 markan kuukausituloihin asti. Yli menevältä osalta maksettaisiin veroa esimerkiksi 47 %. Perustulo olisi ikäporrastettu siten, että nuorilla summa kasvaa 0–16 ikävuoden välillä 25 % perustulosta täyteen perustuloon. Perustulo alkaisi nousta 60 ikävuodesta ylöspäin 140 %:iin (1 820 mk/kk), joka olisi yli 70-vuotiaiden perustulo. Nuorsuomalaisten mallissa oli lisäksi laskettu erilliset hoivasetelijärjestelmä, asumistuki, erityistuki ja sotutili. Ansiosidonnaiset etuudet olisivat kunkin vapaaehtoisesti hankittavissa esim. vakuutuksin. Malliin kuului myös kansalaistyö, jossa julkinen sektori olisi velvoitettu osoittamaan työllistämistyötä jokaiselle halukkaalle markkinatyöhön kannustavalla palkalla (esimerkiksi 20 mk/h). Perustuloa olisi mahdollista siten korottaa työskentelemällä (enintään 100 h/kk) lähinnä ympäristönhoidon, valistustyön, julkisten palveluiden aputöiden ja kolmannen sektorin töiden parissa.[4] Nuorsuomalainen Risto E. J. Penttilä on puhunut perustulon puolesta myöhemminkin[5].

Anita Mattilan sovitellun perustulon malli 2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anita Mattila ehdottaa Kuopion yliopistolla tehdyssä väitöskirjassaan Tarvitaanko perustuloa? Suomalaisten kansalaistulo-, kansalaispalkka- ja perustulomallien teoreettinen analyysi vuodelta 2001 soviteltua perustuloa, jonka taso olisi 3 500 mk/kk. Etuuden maksaminen päättyisi yli 6 000 mk/kk ansaitsevilta. Soviteltu perustulo olisi tarkoitettu työvoimaan kuuluville ja sen tarkoitus olisi tukea työllistymistä ja matalapalkkaisissa työsuhteissa olevia. Etuus korvaisi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan sekä niitä täydentävät tarveharkintaiset etuudet. Sen sijaan ansiosidonnaiset etuudet pysyisivät ennallaan. Etuus olisi verollinen.[6]

Vihreän liiton perustulomalli 2007 ja tuki kansalaisaloitteelle 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihreän liiton vuonna 2007 ehdottamassa mallissa perustulo olisi 440 euroa kuussa. Verotusportaita olisi kaksi: ensimmäinen olisi 39 % ja yli 5 000 euron kuukausituloille veroprosentti olisi 49 %. Yksityishenkilöiden pääomatuloveroprosentti olisi 32 %. Kun laskuissa otetaan huomioon perustulon osuus 440 euroa, tulot olisivat käytännössä verottomia 1 100 euroon saakka. Keskipalkan verran eli 2 300 euroa kuukaudessa ansaitseva saisi verojen ja kansalaispalkan jälkeen nettona 1 820 euroa, jolloin veroprosentiksi muodostuisi noin 29 %. Mallin yksityiskohdat vastaavat pitkälti Soininvaaran vuoden 1994 mallia. Mallin laskemisessa on käytetty apuna Pertti Honkasen Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä tekemiä mikrosimulaatioajoja. Niiden perusteella mallin toteuttaminen edellyttää ympäristöverojen korottamista yhden miljardin verran, jotta kustannustaso nykyjärjestelmään nähden säilyisi muuten entisellään. Perustulo korvaisi opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainrahan sekä joitain muita minimitukia. Vihreiden mallissa asumistuki säilyisi, samoin ansiosidonnaiset etuudet, mutta ne nettoutetaan yhteensopiviksi perustulon kanssa niin, että tuen taso säilyy nykyisellään.[7] [8]

Vuonna 2013 Vihreiden puoluehallitus päätti, että puolue lähtee tukemaan perustuloa Suomeen ajavaa kansalaisaloitetta.[9]

Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän malli 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän mallissa perustuloon siirryttäisiin vähitellen perusturvaa korottamalla ja yhtenäistämällä. Perustulo olisi 620 euroa ja sen päälle voisi hakea syyperustaista perusturvaa 130 euron edestä (työttömyyden, sairauden, opiskelun, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn nojalla), jolloin perusturvan kokonaistaso olisi 750 euroa. Perustulo sidottaisiin palkkaindeksiin. Perustulon ja yhtenäistetyn perusturvan yhdistelmä korvaisi kaikki itseään alhaisemmat etuudet. Lapsilisät, ansiosidonnaiset etuudet ja asumistuki säilyisivät. Perustulo maksettaisiin kaikille maassa pysyvästi asuville täysi-ikäisille. Kansaneläkkeen saajille maksettaisiin 750 euron suuruinen takuueläke. 620 euron perustulo olisi itsessään verovapaa ja kaikkia sen ylittäviä tuloja verotettaisiin progressiivisesti asteikolla 32–57 %. Vasemmistoliiton puoluehallitus on hyväksynyt ja julkaissut työryhmän esityksen keskusteluasiakirjana.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Honkanen, Pertti. Soininvaara, Osmo. Ylikarhi, Ville: Perustulo. Kohti toimivaa perusturvaa. Helsinki: Vihreä Sivistysliitto ry, 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Honkanen et al. 2007, s. 39
  2. Honkanen et al. 2007, s. 38-39
  3. Honkanen et al. 2007, s. 40
  4. Honkanen et al. 2007, s. 39-40
  5. Risto E. J. Penttilä: [1]
  6. Honkanen et al. 2007, s. 41
  7. Honkanen et al. 2007, s. 40-41
  8. Vihreät julkaisivat perustulosta tarkemmat laskelmat (Luettu 22.3.2007)
  9. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/445709/Vihreat+tukevat+perustuloa
  10. http://vasemmistonperustulo.wordpress.com/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]