Teknologinen työttömyys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Teknologinen työttömyys tarkoittaa työttömyyttä, joka aiheutuu teknologian korvatessa ihmistyötä. Ilmiö vaikuttaa sekä yksittäisten työpaikkojen että koko yhteiskunnan tasolla. Sen vaikutus yhteiskuntaan on kiistanalainen aihe. Perinteisen taloustieteen edustajat väittävät, että kokonaisuutta tarkastellen koneen korvaama ihminen voi aina siirtyä jonkin muun tekemättömän työn pariin, tai tehdä töitä tuon koneen huollon, ylläpidon ja kehittämisen parissa. Teknologian oletetaan siis luovan työpaikkoja viemiensä tilalle. Kritiikki puolestaan liittyy muun muassa ajatukseen siitä, että teknologian tarkoitus on vapauttaa ihminen työstä eikä vain palvella taloudellisen edun tavoittelua; sen ei nimenomaan tulekaan synnyttää työpaikkoja, vaan hävittää niitä.

Työpaikkojen häviäminen positiivisena asiana ei sovi totuttuun talouden paradigmaan, jossa ihmisten on voitava tehdä töitä ansaitakseen palkkansa, jotta he voivat toimia kuluttajina ylläpitäen rahan kiertoa, ja siten pitää talouden pyörimässä. Työn hävittäminen kuitenkin täyttää tuottavuusmallin mukaisen tehokkuuden määritelmän, koska työ on panos.[1][2]

Yhdysvalloissa vain 0,5 prosenttia työvoimasta työskentelee uusilla aloilla jotka ovat syntyneet vuonna 2000 tai sen jälkeen.[3]

Automaatioalttius ja työn polarisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Automaatiolle alttiuteen ei niinkään vaikuta se onko työ manuaalista vai valkokaulustyötä, vaan onko se rutiininomaista. Taloustieteilijät ovat huolissaan työn polarisaatiosta, jossa vaativuudeltaan ja palkkaukseltaan keskitasoinen työ kuten tehdastyö katoaa ja matalan vaativuuden ja palkkauksen työ kasvaa kuten myös korkean vaativuuden ja palkkauksen työ. Tämä tarkoittaa sitä että olisi toisessa päässä siivoajia ja hampurilaisten kääntäjiä ja toisessa päässä arkkitehteja ja johtohenkilöstöä, eikä välimaata välissä.[4]

Työvoimatarpeen vähentyminen palvelusektorilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden koneistuminen ja automaatio ovat siirtäneet työvoimaa teollisuudesta palvelualoille. Palvelut ovat työllistäneet ihmisiä viime vuosikymmeninä, koska palveluja on ollut hankalampi koneistaa. Esimerkkejä työpaikkojen häviämisestä myös palvelusektorilta on nähtävissä.

Automaattiset liikennevalot olivat varhaisia ihmistyövoiman korvaajia. Pankkiautomaatit ja nettipankki ovat syrjäyttäneet pankkivirkailijat, liikennepoliisien määrää on voitu vähentää nopeusvalvontakameroilla ja automaattikassat ja uudet maksutavat vähentävät kassatyöntekijöiden tarvetta. Yksityisen sektorin suurin komponentti on vähittäiskauppa, jossa verkkokauppa ja sen jatkuva kehittyminen on vähentänyt työvoiman kysyntää. Pankkipalveluiden lisäksi myös vakuutuspalvelut ovat siirtyneet suurelti Internetiin. Koulutuspalvelut ovat siirtymässä Internetiin oppimisympäristöinä joissa on videoluentoja ja tehtäviä.

Viranomaisasiat, lakiasiainpalvelut ja kirjanpitopalvelut saattavat muuttua yhä automatisoidummiksi sähköisen asioinnin ja sähköisten allekirjoitusten yleistymisten myötä. Kuljetuspalveluita ja virkamiesten luovuutta vaatimattomia tehtäviä esimerkiksi verohallinnossa saatetaan korvata keinoälyllä.

Vähimmäispalkan korottaminen ja automaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun teknologia on kehittynyt korkealle tasolle ja sen käyttöönottoa estävä tai hidastava tekijä on työntekijöiden matalat palkat, tällöin vähimmäispalkan korottaminen johtaa teknologiseen työttömyyteen, kun automaatioteknologian käyttöönotosta tulee kannattavaa. Tällaisessa tapauksessa vähimmäispalkan korottamisen intentio on auttaa työntekijää, mutta käykin niin että hän joutuu työttömäksi.[5] Vähimmäispalkan nosto koskee vähittäiskauppaa ja palveluita, ja johtaa pankkiautomaattien, pikaruokaloiden tilausnäyttöjen ja kauppojen itsepalvelukassojen yleistymiseen[6]

Vähimmäispalkan nostoa seuraava korvaaminen automaatiolla koskee erityisesti vanhoja, naisia ja mustia. Teknologian korvaama henkilö saattaa olla työllistämiskelvoton tai löytää entistä huonomman työpaikan.[7]

Arvioita automaation käyttöönotosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekoälyä tutkivan professorin Sebastian Thrun mukaan yksikään toimistotyöpaikka ei ole automaatiolta turvassa.[4]

PwC:n tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa alttius automaatioon on 38 prosenttia. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa alttius automaatiolle on 47 prosenttia. Automaatio iskee kaikkein voimakkaimmin kehittyvissä maissa.[8] Kehittyvissä maissa alttius työpaikkojen automaatioon on 85 prosenttia.

CB Insightsin tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa on 10,5 miljoonaa työpaikkaa jotka ovat korkessa riskissä tulla älykkäiden robottien ja tekoälyn korvaamiksi.[9]

McKinseyn tutkimuksen mukaan lähes kolmeneljäsosaa pikaruokaloiden ja ravintoloiden työntekijöistä korvautuu roboteilla.[10] Vuonna 2017 McDonaldsin entinen toimitusjohtaja Ed Rensi kertoi, että työntekijöiden korvaaminen roboteilla etenee palvelualoilla ja lopulta käytetään robotteja. Robottien käyttöönottoon vaikuttaa työntekijöiden palkkojen lisäksi Rensin mukaan työn liikasääntely jota hän kuvailee hölynpölyksi.[11]

Etelä-Koreassa vuonna 2017 poistettiin verovähennykset automaatioon investoivilta yrityksiltä. Mediassa politiikkaa kutsutaan maailman ensimmäiseksi robottiveroksi. Politiikan tarkoituksena on paikata ansiotuloverojen menetystä ja täyttää tulonsiirtoihin käytettävää verokirstua ennen massatyöttömyyttä.[12] Etelä-Korean toimenpide on varoitusmerkki tulevasta ongelmasta. Toimenpide on tehty pääasiassa tarkastelemalla verotulojen kehitystä, johon työttömyyden odotetaan tekevän loven. Toimenpide myös hidastaa automaation käyttöönottoa.[13]

Liikenteen automaatio itseajavilla autoilla on teknologisen työttömyyden aiheuttaja. Vuonna 2017 Yhdysvalloissa oli 3,5 miljoonaa rekkakuskia ja rekkakuskin ammatti oli monessa osavaltiossa yleisin ammatti. Laajemmin tarkasteltuna rekka-autoiluun liittyy 8,7 miljoonaa työpaikkaa, mikä tarkoittaa yhtä työpaikkaa 15 työntekijää kohden Yhdysvalloissa.[14] Rekkakuskit ovat merkittäviä asiakkaita liikenneasemilla ja rekkakuskien palkkaus on keskiluokkainen. Liikenteen automaatiolla on merkittävät vaikutukset yhteiskuntaan rekkakuskien työllisyyden ja rekkakuskien kulutuksesta riippuvaisten liikenneasemien kautta. [15]

Forrester Researchin tutkimuksen mukaan 2016-2025 Yhdysvalloissa automaatio hävittää 22,7 miljoonaa työpaikkaa. Forresterin mukaan kustannusten pudottamispaine antaa yrityksille aihetta katsella robottien suuntaan. Yritykset pelkäävät uusien yritysten digitaalisten vaihtoehtojen nakertavan niiden perinteisiä arvoketjuja. Yritykset kääntyvät digitalisaation ja automaation puoleen kilpaillakseen paremmin. [16]

McKinseyn tutkimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä automaatio voi hävittää 236 miljoonaa työpaikkaa Kiinassa.[17]

Perustulo ratkaisuna teknologiseen työttömyyteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Perustulo

Elon Muskin mukaan automaatio/robotit työntävät ottamaan käyttöön perustulon.[18][19] Muskin mukaan työpaikkojen menetykset tulevat olemaan niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön.[20] Perustuloa ovat esittäneet ratkaisuksi myös Facebookin Mark Zuckerberg ja miljardööri Richard Branson.[21] Bill Gates on puhunut tulevaisuuden haasteista mainitsemalla työssä tarvittavien taitojen kohtaanto-ongelman[22]. Joidenkin mukaan pitäisi perustaa uusi New Deal -tyyppinen ohjelma, jossa uudelleenkoulutettaisiin ihmiset talousmurroksesta selviämiseksi[23] Perustulo ei ratkaise ihmisen elämän tarkoitukseen, sosiaaliseen statukseen ja omaan identiteetiin liittyviä ongelmia. Tähän asti työpaikat ja työ ovat tarjonneet ihmisille juuri näitä asioita.[22]. Teknologinen työttömyys ja perustulon varassa eläminen saattavat aiheuttaa ihmisille eksistentiaalisen kriisin.[24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teknologinen työttömyys (Arkistoitu sivu) Tilastokeskus. Viitattu 3.3.2016.
  2. Laasonen, J. 2010. Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun. Internet julkaisu, 102-104. Viitattu 10.2.2012. Saatavana: http://www.scribd.com/heppareppana/d/45171032/54-Teknologinen-tyottomyys
  3. Impact of automation on developing countries puts up to 85% of jobs at risk oxfordmartin.ox.ac.uk.
  4. a b Automation and anxiety economist.com.
  5. https://www.forbes.com/sites/gregoryferenstein/2017/08/27/new-study-suggests-minimum-wage-leads-to-automation-of-low-skill-workers/
  6. https://business.financialpost.com/news/economy/rising-minimum-wages-could-speed-up-automation-not-relocations-labour-leaders
  7. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537118300228
  8. Automation is set to hit workers in developing countries hard theoutline.com.
  9. 13 Jobs That Robots, AI, And Automation Won't Steal (Immediately) forbes.com.
  10. Where machines could replace humans--and where they can’t (yet) mckinsey.com.
  11. http://www.foxbusiness.com/features/2017/03/01/former-mcdonalds-usa-ceo-robots-to-replace-people-in-service-industry-going-forward.html
  12. South Korea introduces world's first 'robot tax' telegraph.co.uk. 9 August 2017.
  13. South Korea 'robot tax' is no tax at all; it's a warning of looming automation crisis techrepublic.com.
  14. Truck Drivers in the USA - AllTrucking.com alltrucking.com.
  15. Automation is Taking Over One of the Most Popular Professions futurism.com. 2 March 2017.
  16. Automation is Killing These Jobs foxbusiness.com. 30 March 2016.
  17. https://www.forbes.com/sites/niallmccarthy/2017/11/30/automation-could-eliminate-73-million-u-s-jobs-by-2030-infographic/#6fa73c32773d
  18. Elon Musk says robots will push us to a universal basic income—here’s how it would work cnbc.com. 18 November 2016.
  19. Elon Musk Thinks Automation Will Lead to a Universal Basic Income fortune.com.
  20. Elon Musk: Robots will take your jobs, government will have to pay your wage cnbc.com. 4 November 2016.
  21. What billionaires and business titans say about cash handouts in 2017 (Hint: lots!) cnbc.com. 28 December 2017.
  22. a b Perspective - Why Universal Basic Income and tax breaks won’t save us from the jobless future washingtonpost.com. 9 June 2017.
  23. A New Deal for the Twenty-First Century cfr.org.
  24. What If the Robot Utopia Leads to an Existential Crisis for Humans? motherboard.vice.com. 25 April 2016.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ford, Martin. Rise of the Robots
  • Kaplan, Jerry. Humans Need Not Apply.