Pankkiautomaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pankkiautomaatti Hollannissa.

Pankkiautomaatti on rahakäteisvarojen nostoon tai laskujen tilisiirtona maksamiseen tarkoitettu automaatti.[1] Pankkiautomaatit toimivat useimmiten ympäri vuorokauden lukuunottamatta huoltotaukoja, jotka ovat usein aamuyöllä. Pankkiautomaatteja on aikaisemmin kutsuttu seteliautomaateiksi. Uudempi termi on käteisautomaatti.

Pankkiautomaatit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pankkiautomaateista yleisimpiä ovat Automatia Pankkiautomaatit Oy:n ylläpitämät Ottopiste-automaatit, joita vuonna 2006 on noin 1 700 kappaletta. Automatia Pankkiautomaatit aloitti toimintansa 1994, kun se osti suurimpien pankkien eli SYP:n, KOP:n, Postipankin ja Osuuspankin käteisautomaatit. Vuoden 2005 alusta suurimpien pankkien automaatit ovat olleet Automatia Pankkiautomaatit Oy:n hallussa.[2] Viime aikoina ruotsalaistaustainen Eurocash on tuonut R-kioskeihin Nosto-nimisiä automaatteja, ja Hjallis Harkimon johtama Suomen Käteisnosto oli vuonna 2009 tuomassa Anna-automaatteja käyttöön, mutta suunnitelmista luovuttiin.[3]

Pankkiautomaattien määrä on viime vuosina ollut laskussa, sillä käteisen käyttö on vähentynyt, käteistä voi nostaa yhä useammasta kaupasta ja pankkiautomaattien ylläpidon on haluttu olevan kannattavampaa. Kaikissa Suomen kunnissa ei ole enää pankkiautomaatteja, koska vähäisen käytön vuoksi niitä on suljettu.

Pankkiautomaatin kannattavuusraja on Automatian mukaan 8 000–9 000 nostoa kuukaudessa. Kannattavuusrajan alittava automaatti voidaan säilyttää, jos sille saadaan tukija, joka maksaa automaatista korvausta Automatialle. Tällaisia tuettuja automaatteja on Suomessa noin 150. Automaatin tukija on esimerkiksi kauppa tai pankki, joissain harvinaisissa tapauksissa myös kunta. Kunnan tukemien automaattien määrä on vähentynyt. Korvaussumma riippuu tapahtumamäärästä ja on enintään tuhatkunta euroa kuussa. Automaatti voidaan säilyttää myös, jos välimatkaa lähimmälle automaatille on yli 20 kilometriä.[4]

Vuoden 2014 alussa Suomessa oli noin 1600 Ottopiste-automaattia ja runsaat 50 Eurocash Finlandin Nosto-automaattia. Käteisnostojen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa kolmanneksella. Vuonna 2012 nostokertoja oli 160 miljoonaa.[5]

Vuodesta 2013 alkaen on TalletusOtto-automaateissa voinut noston lisäksi myös tallettaa kolikoita ja seteleitä pankkitilille.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankkiautomaatti Saksassa.

Maailman ensimmäinen pankkiautomaatti asennettiin Lontoon Enfieldiin 27. kesäkuuta 1967. Suomalaiset saivat kokeilla pankkiautomaattia, silloiselta nimeltään seteliautomaattia, ensi kerran Helsingissä 24. marraskuuta 1971. Seteliautomaatista sai rahaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, mutta rahaa se ei vaihtanut. Konetta sai käyttää minkä tahansa pankin asiakas, joka osti pankiltaan tunnuskortin ja tunnusnumeron. Automaatti antoi 50 markan seteleitä ja määräksi sai valita korkeintaan viisi. Oton pystyi tekemään vain kerran päivässä eikä automaatti tehnyt saldotarkistusta.

Helsingissä oli aluksi kolme seteliautomaattia: rautatieasemalla, Hakaniemessä ja Kontulan ostoskeskuksessa. Myös Espoon Tapiolassa Heikintorilla oli automaatti. Suomessa oli lisäksi neljä muutakin automaattia: Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Sittemmin automaatteja asennettiin muillekin paikkakunnille.

Suomen Yhdyspankki avasi ensimmäisen reaaliaikaisen MiniSyp-automaatin vuonna 1978. Kansallis-Osake-Pankin eli KOP:n vastaava Roope-automaatti avattiin 1980.[6]

Suomen Työväen Säästöpankki eli STS käytti vuonna 1981 tulleista automaateistaan nimitystä pikapankki.[7]

Ottopiste-automaatit avattiin vuonna 1994.[6]

Miniminosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottopiste-pankkiautomaatista voi kerralla nostaa vähintään 20 euroa ja Nosto-automaateista 10 euroa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. [1]
  3. Käteisautomaattien sota: Otto vastaan Nosto ja Anna Ilta-Sanomat. Viitattu 18.11.2008.
  4. Heli Saavalainen: Pankkiautomaateilla noin 150 "sponsoria". Helsingin Sanomat 9.1.2014, s. A14
  5. Juho-Pekka Pekonen: Käteisen rahan nostaminen romahti. Helsingin Sanomat 8.1.2014, s. A7
  6. a b http://newsroom.nordea.com/fi/2012/06/05/muistatko-taman-pankki-ja-maksuautomaatit/ Nordea: Muistatko tämän? Pankki- ja maksuautomaatit. 05.06.2012
  7. http://www.tyark.fi/sts/historia_11.htm STS:n historiaa Työväen arkiston sivuilla

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pankkiautomaatti.