Pankkiautomaatti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ottopisteen automaatti Tampereella.
Pankkiautomaatti Hollannissa.

Pankkiautomaatti on käteisrahan nostoon tai laskujen tilisiirtona maksamiseen tarkoitettu automaatti.[1] Pankkiautomaatit toimivat useimmiten ympäri vuorokauden lukuun ottamatta huoltotaukoja, jotka ovat usein aamuyöllä. Pankkiautomaatteja on aikaisemmin kutsuttu nimillä seteliautomaatti ja pikapankki. Uudempi termi on käteisautomaatti.

Pankkiautomaatin käyttöä varten asiakkalla on pankkiautomaattikortti, pankkikortti, luottokortti tai prepaid-kortti.

Pankkiautomaatit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pankkiautomaateista yleisimpiä ovat Automatia Pankkiautomaatit Oy:n ylläpitämät Ottopiste-automaatit. Vuonna 2017 Suomessa oli noin 1 400 Ottopistettä ja noin 60 Nokas CSM Oy:n Nosto-automaattia. Nokas aikoo kasvattaa Nosto-automaattien lukumäärää noin viiteensataan.[2]

Ottopiste-automaateista voi nostaa 20 ja 50 euron seteleitä. Nosto-automaateista nostettavat setelit ovat 10, 20 ja 50 euroa.[3][4]

Vuodesta 2013 alkaen on TalletusOtto-automaateissa voinut noston lisäksi myös tallettaa kolikoita ja seteleitä pankkitilille.

Käteisnostojen määrä on vähentynyt selvästi. Automaattien käytön huippuvuosi oli Suomessa 2001. Tuolloin käteistä nostettiin yli 240 miljoonaa kertaa. Vuonna 2017 nostokerrat jäivät alle 110 miljoonan.[2] Pankkiautomaattien määrä on ollut laskussa, sillä käteisen käyttö on vähentynyt. Käteistä voi nostaa yhä useammasta kaupasta ja pankkiautomaattien ylläpidon on haluttu olevan kannattavampaa. Kaikissa Suomen kunnissa ei ole enää pankkiautomaatteja, koska vähäisen käytön vuoksi niitä on suljettu.

Pankkiautomaatin kannattavuusraja on Automatian mukaan 8 000–9 000 nostoa kuukaudessa. Kannattavuusrajan alittava automaatti voidaan säilyttää, jos sille saadaan tukija, joka maksaa automaatista korvausta Automatialle. Tällaisia tuettuja automaatteja on Suomessa noin 150. Automaatin tukija on esimerkiksi kauppa tai pankki, joissain harvinaisissa tapauksissa myös kunta. Kunnan tukemien automaattien määrä on vähentynyt. Korvaussumma riippuu tapahtumamäärästä ja on enintään tuhatkunta euroa kuussa. Automaatti voidaan säilyttää myös, jos välimatkaa lähimmälle automaatille on yli 20 kilometriä.[5] Nosto-automaateilla käyttäjäraja on Ottopisteitä matalampi, joten Nosto-automaatteja on sijoitettu Ottopistettä hiljaisempiinkin paikkoihin.[2]

Automaatin käytöstä voi periä kuluttajalta maksun. Noston hinnan on 2017 alusta oltava pankin asiakkaalle sama kaikissa EU:n alueella sijaitsevissa automaateissa. Nosto-automaattien käytöstä perittiin aiemmin erillinen maksu, mutta maksu poistui vuoden 2017 alusta.[2]

Vuoden 2017 lehtitietojen mukaan Automatia on laskuttanut pankkeja automaatin käytöstä alle 20 senttiä/nosto, kun taas Nokas on voinut periä pankeilta noin 80–90 senttiä/nosto.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankkiautomaatti Saksassa.

Maailman ensimmäinen pankkiautomaatti asennettiin Lontoon Enfieldiin 27. kesäkuuta 1967. Suomalaiset saivat kokeilla pankkiautomaattia, silloiselta nimeltään seteliautomaattia, ensi kerran Helsingissä 24. marraskuuta 1971. Seteliautomaatista sai rahaa mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, mutta rahaa se ei vaihtanut. Konetta sai käyttää minkä tahansa pankin asiakas, joka osti pankiltaan tunnuskortin ja tunnusnumeron. Automaatti antoi 50 markan seteleitä ja määräksi sai valita korkeintaan viisi. Oton pystyi tekemään vain kerran päivässä eikä automaatti tehnyt saldotarkistusta.

Helsingissä oli aluksi kolme seteliautomaattia: rautatieasemalla, Hakaniemessä ja Kontulan ostoskeskuksessa. Myös Espoon Tapiolassa Heikintorilla oli automaatti. Suomessa oli lisäksi neljä muutakin automaattia: Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Sittemmin automaatteja asennettiin muillekin paikkakunnille.

Suomen Yhdyspankki avasi ensimmäisen reaaliaikaisen MiniSyp-automaatin vuonna 1978. Kansallis-Osake-Pankin eli KOP:n vastaava Roope-automaatti avattiin 1980.[6]

Suomen Työväen Säästöpankki (STS) avasi pankkiautomaatinsa vuonna 1981. STS käytti automaateistaan nimitystä pikapankki.[7] Syksyllä 1985 STS:llä oli 163 pankkiautomaattia, mikä oli yli 10 % Suomen kaikista pankkiautomaateista. Samana vuonna STS:n automaatit liitettiin yhteiskäyttöön: STS:n asiakkaat saattoivat käyttää toisten pankkien automaatteja ja päinvastoin. Automaatin käyttöön tarvittavia kortteja eli STS:n ”pankkiavaimia” oli yli 100 000 vuonna 1986.[8]

Ottopiste-automaatit avattiin vuonna 1994.[6]

Laskunmaksuautomaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskunmaksuautomaatti, laskuautomaatti eli maksuautomaatti on pankkiautomaatti, jolla asiakas voi maksaa laskunsa tilisiirtona.[9]

Vuonna 2017 on maksuautomaatteja Suomessa ainakin Nordealla. Muut pankit ovat poistaneet maksuautomaattejaan. Osuuspankki on perustellut laitteista luopumista niiden vähällä käytöllä ja uusien laitteiden hinnalla.[10][11][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b c d e Lassila, Anni: Lisäautomaatit voivat maksaa kuluttajalle. Helsingin Sanomat, 19.8.2017, s. B 10–11. Helsinki:
  3. Otto.fi: Kysymys & vastaus Viitattu 10.7.2014
  4. Eurocash.fi: Usein kysyttyä Viitattu 10.7.2014
  5. Heli Saavalainen: Pankkiautomaateilla noin 150 "sponsoria". Helsingin Sanomat 9.1.2014, s. A14
  6. a b http://newsroom.nordea.com/fi/2012/06/05/muistatko-taman-pankki-ja-maksuautomaatit/ Nordea: Muistatko tämän? Pankki- ja maksuautomaatit. 05.06.2012
  7. http://www.tyark.fi/sts/historia_11.htm STS:n historiaa Työväen arkiston sivuilla
  8. Soukola, Timo: Sallitun riskinoton rajat. STS-pankki ja sen edeltäjä 1980–1992, s. 191. Vantaa: Kellastupa Oy, 2008. ISBN 978-952-5787-03-0.
  9. Kielitoimiston sanakirja (Hakusana laskuautomaatti.) www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 3.10.2017.
  10. I-Mediat Oy: Maksuautomaatit vähenevät rajusti Ilkka. Viitattu 3.10.2017.
  11. toimitus: Osuuspankki poisti laskunmaksuautomaatit Tamperelainen. Viitattu 3.10.2017.
  12. Jussi Vehkasalo: Verkkopankkien tunnuslukukortti jää historiaan – maksuautomaatit säilyvät "toistaiseksi" Helsingin Uutiset. Viitattu 3.10.2017.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pankkiautomaatti.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]