Nopeusvalvontakamera

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nopeusvalvontakamera Puolassa vuonna 2009.
Nopeusvalvontakamera Hatanpään valtatiellä Tampereella.

Nopeusvalvontakamera (kansankielessä usein peltipoliisi, Suomen poliisin käyttämä nykyinen termi on liikenneturvallisuuskamera[1][2]) on automaattisen liikennevalvonnan työväline, jolla viranomainen valvoo nopeusrajoitusten noudattamista. Laite paljastaa ylinopeutta ajavat ajoneuvot. Mittalaite havaitsee auton nopeuden kahden, lähelle toisiaan tien pinnan alle upotetun induktiosilmukan tai pylväässä olevan dopplertutkan avulla, ja nopeusrajoituksen ylittyessä se laukaisee kameran ja salamavalon. Laitteen ottamassa kuvassa näkyvät auton kuljettaja ja ajoneuvon rekisteritunnus sekä rikkeen tapahtuma-aika. Kuva voidaan lähettää auton omistajalle tai haltijalle sakkomaksulapun mukana tai se voi olla vaadittaessa nähtävissä poliisiasemalla.

Kamerat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pääteistä ensimmäisenä automaattisen nopeusvalvonnan piiriin otettiin Helsinki–Turku-tie, silloinen valtatie 1 eli nykyinen seututie 110. Kameravalvonta alkoi kokeiluna Piikkiön ja Muurlan välillä huhtikuussa 1992, jolloin tieosuudelle oli asennettu 12 kameratolppaa. Niistä kuitenkin vain yksi kerrallaan oli valvontakäytössä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana nopeus mitattiin 1,5 miljoonalta ajoneuvolta, joista 0,2 prosenttia tuli kuvatuksi ylinopeuden vuoksi. Kamerat vähensivät merkittävästi etenkin suuria ylinopeuksia, ja toimintaa esitettiin laajennettavaksi.[3] Kesällä 1996 Suomen pääteille tuli noin 800 kameratolppaa lisää[4].

Elokuussa 2012 Suomessa oli noin 1 000 nopeusvalvontakameratolppaa, joista ainoastaan pienessä osassa kerrallaan oli kuvaava kamera. Kameroiden ottamat kuvat siirretään automaattisesti ja langattomasti poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Helsingin Malmille, jossa kuvat käsitellään, ja ajoneuvon omistajalle lähetetään kirjallinen huomautus tai maksumääräys rekisterinumeron perusteella.[5]

2010-luvun keskivaiheilla poliisi tehosti automaattista nopeusvalvontaansa, ja ylinopeuksista annetut huomautukset, rikesakot ja päiväsakot lisääntyivät nopeasti. Kun vuonna 2014 niitä annettiin yhteensä 334 000, vuonna 2018 niitä annettiin 609 000. Huomautuksia ja rikesakkoja annettiin vuonna 2018 suunnilleen yhtä paljon ja päiväsakkorangaistuksia yli 20 km/h ylityksistä noin kaksi prosenttia kokonaismäärästä.[6]

Vuonna 2017 nopeusvalvontakameroiden kuvauskohteina olivat Suomessa useimmin BMW-, Audi- ja Mercedes-Benz-merkeillä ajavat. Harvimmin ylinopeudesta rangaistiin Toyotalla, Suzukilla ja Ladalla ajavia. Ajettuja kilometrejä kohti peltipoliisi välähti useimmin amerikkalaismerkkien Dodge, Jeep ja Chevrolet kohdalla.[7]

Uudet ruotsalaistyyppiset kamerapylväät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun lopulla uusia valvontakameroita alettiin asentaa erityisesti kaupunkien liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin. Nopeusvalvonnan lisäksi näin pyritään saamaan kiinni punaista valoa päin ajavia. Esimerkiksi alkuvuonna 2019 kerrottiin Helsinkiin olevan tulossa 70 uutta peltipoliisia, joista 60 asennetaan liikennevaloristeyksiin.[8]

Taajamien nopeusvalvonta helpottuu yhä, kun perinteisten käyttävien laatikkomaisten ”peltipoliisien” tilalle alettiin vuonna 2019 asentaa Ruotsissa käytössä olevia sylinterimäisiä kamerapylväitä. Ne käyttävät tien alle asennetun induktiosilmukan sijasta pylväässä sijaitsevaa dopplertutkaa. Tämän ansiosta niitä on helppo asentaa minne tahansa halutaan, kun taas induktiosilmukoita on ollut vaikea kaivaa katujen alle tiheään asutuissa taajamissa. Loppukeväästä 2019 ensimmäiset 40 kameraa otetaan käyttöön aluksi nelos- ja kuutostiellä, mutta myöhemmin niitä siirretään muuallekin uudentyyppisiin pylväisiin ja hankitaan lisää.[1]

Vuoden 2020 tieliikennelaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuun alusta 2020 tulee voimaan uusi tieliikennelaki, joka velvoittaa poliisin saamaan automaattisessa nopeusvalvonnassa niin tarkkoja kuvia, että niistä voi tunnistaa kuljettajan. Nopeusrikkeestä lähetettävä sakkolappu tulee sisältämään kuvan kuljettajasta. Alustavien arvioiden mukaan joka viides kuljettaja jää silloinkin tunnistamatta kuvasta, jolloin uuden lain mukaan sakkolappua ei voi lähettää.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ziemann, Marcus: Uudet peltipoliisit otetaan käyttöön huhtikuussa – nopeusvalvontakamera tulossa aluksi jokaiseen tolppaan nelos- ja kutostiellä Yle Uutiset. 23.2.2019. Viitattu 23.2.2019.
  2. Valvontakalusto Poliisi. Viitattu 23.2.2019.
  3. Pärssinen, Kyösti: Kameravalvonta leikkasi ylinopeuksia. Helsingin Sanomat, 5.10.1994, s. 14. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  4. Korjula, Esa: Liikenteeseen sakkosampo. Helsingin Sanomat, 11.5.1996, s. 64. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  5. Automaattinen liikennevalvonta Poliisi. Viitattu 16.7.2016.
  6. Pantsu, Pekka: Liikenteen mittaushistorian huimin luku: ylinopeuskäryt ampaisivat uuteen ennätykseen Yle Uutiset. 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  7. Pantsu, Pekka: Näille automerkeille peltipoliisi välähtää useimmin: BMW, Audi ja Mercedes-Benz kärjessä Yle Uutiset. 21.3.2018. Viitattu 2.1.2019.
  8. Punaiset valot alkavat käräyttää autoilijoita poliisille – testaa liikennevalopelillä, kuinka isot sakot saat Yle Uutiset. 24.1.2019. Viitattu 24.1.2019.
  9. Happonen, Päivi: Uusi tieliikennelaki tuo onnen päivät peltipoliisin kuvaamille – Poliisi: "Jopa 60 000 ylinopeusjuttua menee vuosittain poistolaariin" Yle Uutiset. 29.11.2018. Viitattu 23.2.2019.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.