Yuval Noah Harari

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yuval Noah Harari
Yuval Noah Harari vuonna 2013.
Yuval Noah Harari vuonna 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt 24. helmikuuta 1976
Haifa, Israel
Kansalaisuus Israel
Ammatti historioitsija
Muut tiedot
Koulutus Jesus College ja Jerusalemin heprealainen yliopisto
Merkittävät teokset Sapiens: Ihmisen lyhyt historia, Homo Deus: Huomisen lyhyt historia ja 21 oppituntia maailman tilasta
Allekirjoitus
Allekirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Yuval Noah Harari (s. 24. helmikuuta 1976 Haifa, Israel) on israelilainen historiantutkija, professori ja kirjailija. Harari on kirjoittanut kaksi kansainvälistä menestysteosta ihmisen historiasta ja tulevaisuudesta: Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (2011, suomennettu 2016) ja Homo Deus: Huomisen lyhyt historia (2015, suomennettu 2017). Hänen uusin teoksensa 21 oppituntia maailman tilasta (2018) käsittelee nykyajan haasteita.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hararin ihmislajin historiaa käsittelevä kirja Sapiens: Ihmisen lyhyt historia on kansainvälinen menestysteos. Kirjan väittämä on, että ihminen nousi maailman valtiaaksi kyvyllään kuvitella olemattomia: kertoa tarinoita ja suostutella muutkin uskomaan niihin. Hararin mukaan esimerkiksi jumalat, valtiot ja raha ovat olemassa vain ihmisten yhteisen uskon varassa, mutta ne saavat miljoonat ihmiset järjestäytymään yhteistyöhön.[1] Kirjaa on vuoteen 2017 mennessä myyty 1,2 miljoonaa kappaletta 46 maassa 45 kielellä. Hararin itsensä mukaan kirjan myyntimenestys perustuu siihen, että se tarjoaa historiasta ja maailmasta hyvin laajan kuvan, jossa kaikki tiedonmuruset on järjestelty merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.[2]

Hararin toinen teos, ihmislajin tulevaisuutta käsittelevä Homo Deus: Huomisen lyhyt historia ilmestyi englanniksi 2016[3] ja suomennettiin vuotta myöhemmin.[4] Harari yhdistelee teoksessaan yksityiskohtia ja suuria linjoja sekä useita tieteenaloja. Hän käsittelee tekoälyn ja geenitekniikan merkitystä ja kuvaa aivotoimintaa biologisena algoritmina, joka voidaan korvata tietoverkoilla. Hararin tulevaisuudenkuvassa humanismi korvautuu uudella valtauskonnolla, jota hän kutsuu dataismiksi, ja Homo sapiensin paikan vie uusi, paranneltu ja ylivertainen ihmislaji Homo deus.[5]

Hararin kolmas teos 21 oppituntia maailman tilasta ilmestyi elokuussa 2018. Kirjassaan Harari antaa viitekehyksen, jonka avulla voi hahmottaa ja suhteuttaa nykyajan tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, haasteita ja pelkoja kuten terrorismia, ilmastonmuutosta, tekoälyn nousua, yksityisyyteen kajoamisia ja kansainvälisen yhteistyön hiipumista. Kirjan 21 lukua käsittelevät kukin omaa aihettaan, kuten työelämää, sotaa, nationalismia, uskontoa, maahanmuuttoa ja koulutusta. Harari pyrkii määrittelemään kunkin aiheen terminologian keskustelua varten ja tarjoamaan niihin historiallisen ja filosofisen näkökulman.[6] Kirja käsittelee myös yksilötason asioita kuten sinnikkyyttä, nöyryyttä ja meditaatiota.[2] Hararin kahden aiemman kirjan tapaan myös 21 oppituntia pohtii ihmiselämän merkityksen ja sisällön löytämistä tulevaisuudessa, jolloin ihmisten ei enää ole pakko tehdä työtä selvitäkseen.[6]

Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harari on kritisoinut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kansallista politiikkaa, jolla ei voi ratkaista globaaleja ongelmia. Hararin mukaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan globaalia yhteistyötä. Hararin mukaan globaaleihin ongelmiin ei ole kansallisia ratkaisuja.[7]

Harari on maininnut, että Brexitillä saavutettava ”itsenäisyys” on fantasiaa, sillä maailmassa ei enää ole itsenäisiä maita.[7]

Hararin mielestä on ongelmallista että perustulo on kansallinen ratkaisu. Hararin mukaan automaatiovallankumouksen myötä teknologisesta työttömyydestä kärsivät eniten matalamman tulotason maat, kuten Honduras tai Bangladesh. Hararin mukaan vain rikkailla mailla on varaa perustuloon, ja rikkaiden ja köyhien maiden ero tulee kasvamaan.[8][9]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harari syntyi ja kasvoi Haifan alueella sekulaarissa itäeuroopanjuutalaisessa perheessä.[10] Hän väitteli Oxfordin yliopistosta 2002. Hän on nykyisin historian professori Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa.[1]

Harari on homoseksuaali ja asuu Mesilat Zionin kylässä aviomiehensä kanssa.[10] Harari on vegaani.[10] Harari harjoittaa säännöllisesti Vipassana-meditaatiota, johon kuuluu kahden tunnin päivittäinen meditointi ja vuosittainen 60 päivän mittainen vetäytyminen hiljaiseen retriittiin. Harari sanoo uskovansa, että meditaatio on antanut hänelle tieteen tekemisessä tärkeän kyvyn keskittää ajatukset tärkeisiin asioihin sekä kyvyn erottaa todellisuus mielen keksimistä tarinoista.[11]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]