Olavi Pyhä
| Pyhä Olavi | |
|---|---|
 Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa. | |
| Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 1015–1030 |
| Edeltäjä |
Harald II Sven Haakoninpoika Håkon Eriksson |
| Seuraaja |
Knuut Suuri Håkon Eriksson |
| Syntynyt |
993 Ringerike |
| Kuollut |
29. heinäkuuta 1030 Stiklestad |
| Puoliso | Astrid Olofsdotter |
| Lapset |
Maunu Hyvä Ulfhild Olafsdotter |
| Suku | Kaunotukka |
| Isä | Harald Grenske |
| Äiti | Åsta Gudbrandsdatter |
| Uskonto | katolinen |
Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (norj. Olav II Haraldsson den hellige, muinaisnorjaksi Oláfr hinn helgi, 993 – 29. heinäkuuta 1030) oli Norjan kuningas vuosina 1015–1030. Olavi Pyhä on Norjan kansallispyhimys ja kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruudessaan Olavi oli viikinki. Hän osallistui viikinkiretkille muun muassa Itämerellä, Tanskan rannikkoseuduilla ja Englannissa. Normandiassa hän omaksui kristinuskon.
Olavi teki ryöstöretken myös Suomeen todennäköisesti vuonna 1008.[1] Retki johti Herdalerin taisteluun, jossa hän miehineen koki tappion.[2]
Olavi palasi vuonna 1015 Norjaan ja otti vallan Eerik jaarlilta. Hän vakiinnutti kristinuskon aseman Norjassa ankarilla pakkokäännytyksillä. Niiden ansiosta hänet julistettiin myöhemmin pyhimykseksi, ja hänet on opittu tuntemaan nimellä Olavi Pyhä. Aikalaisten keskuudessa käännytykset aiheuttivat kuitenkin vihaa ja katkeruutta ja tekivät hänestä epäsuositun hallitsijan. Sen vuoksi Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistui vuonna 1028 valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavi joutui pakenemaan. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030.[3]
Kuoleman jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skandinavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olavia alettiin pian pitää pyhimyksenä, ja hänen haudastaan Trondheimin tuomiokirkossa tuli Pohjoismaiden keskeisin pyhiinvaelluskohde. Pyhän Olavin päivä (norj. Olsok, fääriksi Ólavsøka) 29. heinäkuuta on nykyäänkin Norjassa liputuspäivä. Färsaarilla sitä vietetään kansallispäivänä, joka on siellä myös pyhäpäivä.[4]
Olavin kuoleman jälkeen vuonna 1030 malli yhdestä koko Norjan kuninkaasta jäi vastustuksesta huolimatta elämään, mutta kuninkuuden jako oli tavallista ja valta-asemista sodittiin useita kertoja.[5]
Pyhä Olavi ja Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessakin on monia Pyhän Olavin mukaan nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja. Tunnetuin lienee Sastamalan Vammalassa sijaitseva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko, joka joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1997, mutta jälleenrakennettiin uudestaan 2000-luvulla. Eerik Akselinpoika Tott nimesi Olavinlinnan Pyhän Olavin mukaan. Vielä nykyäänkin Savonlinnassa vietetään joka vuosi 29. heinäkuuta Pyhän Olavin päivää kaupungin syntymäpäivänä. Martti Haavio arveli suomalaisissa loitsuissa esiintyvää Vuolankoinen-nimistä raudan ja teräaseiden synnyttäjää kansanomaistuneeksi käsitykseksi Pyhästä Olavista. Pyhä Olavi on kuva-aiheena Jomalan ja Ulvilan kunnanvaakunoissa. Kalvolan, Tyrvään ja Sysmän vaakunoissa on kuvattuna piilukirves Pyhän Olavin attribuuttina.lähde?
Muualla Euroopassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lontoon Tooley Street ja St Olaf House sen varrella on nimetty aiemmin paikalla sijainneen Pyhän Olavin kirkon mukaan. Olavin kerrotaan auttaneen kuningas Ethelrediä taistelussa tanskalaisia vastaan London Bridgen luona vuonna 1014.[6]
Pyhälle Olaville nimettyjä kirkkoja Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisia (ja entisiä katolisia) kirkkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jomalan kirkko
- Kalannin kirkko, Uusikaupunki
- Kalvolan sakaristo, Hämeenlinna
- Lemböten kappeli, Lemland
- Lemun kirkko, Masku
- Nauvon kirkko, Parainen
- Närpiön kirkko
- Saloisten kirkko, Raahe
- Sysmän kirkko
- Turun dominikaanikirkko
- Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Sastamala
- Ulvilan kirkko
- Yläneen kirkko, Pöytyä
- Viipurin kaupunginkirkko
Nykyisiä katolisia kirkkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Jyväskylän katolinen kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ (toim.) Joonas Ahola, Frog, Clive Tolley: Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland, s. 422. Studia Fennica, 2014.
- ↑ Saga of Olaf Hagarson www.sacred-texts.com. Viitattu 4.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Evensberget, Snorre: Norja, s. 194. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29327-X
- ↑ Tips inför resan 9/2015. Europa Weekend Uppleverser & äventyr runt om i Europa. Arkistoitu 21.8.2024. Viitattu 21.8.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Toljamo, Eemeli: Viikinkikuninkaat pakanallisen Norjan käännyttäjinä – Kristillistämisen ja pakanuuden kuvaus Heimskringlassa Snorrin propagandana 2.11.2015. Oulun Yliopisto, Historiatieteet. Viitattu 30.11.2022.
- ↑ How the king of Norway pulled down London Bridge londonist.com (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olavi Pyhä Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Eerik Haakoninpoika ja Sven Haakoninpoika |
Norjan kuningas 1015–1030 |
Seuraaja: Knuut Suuri |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
