NewOpenWorld Corporationin uudet maailman seitsemän ihmettä
Uudet maailman seitsemän ihmettä on yksi monista uuden ajan luetteloista, joihin sisältyy kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita maailmalla. Idea pohjautuu antiikin kreikkalainen Filon Bysanttilaisen luetteloon maailman seitsemästä ihmeestä.
Uusi luettelo valittiin maailmanlaajuisen äänestyksen perusteella ja tulokset julkistettiin juhlagaalassa Lissabonissa 7. heinäkuuta 2007. Järjestäjänä toimi sveitsiläinen yritys NewOpenWorld Corporation.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luettelo uusista maailman seitsemästä ihmeestä oli sveitsiläisen liikemiehen Bernard Weberin idea, jonka hän käynnisti vuonna 1999. Vuonna 2004 projektin johtoon siirtyi Federico Mayor, espanjalainen entinen ministeri ja entinen UNESCOn johtaja.[2]
24. marraskuuta 2005 mennessä löydettiin 177 harkinnan arvoista monumenttia.[3] 1. tammikuuta 2006 NOWC:n asiantuntijapaneeli supisti äänestyksen 77:stä eniten ääniä saaneesta kohteesta 21 monumenttiin: Ateenan Akropolis, Alhambra, Angkor Wat, Chichen Itza, Rio de Janeiron Kristus-patsas, Colosseum, Pääsiäissaaren moait, Eiffelin torni, Kiinan muuri, Hagia Sofia, Kiyomizu-dera, Moskovan Kreml, Machu Picchu, Neuschwansteinin linna, Petra, Gizan pyramidit, Vapaudenpatsas, Stonehenge, Sydneyn oopperatalo, Taj Mahal ja Timbuktu.[4]
Egyptiläinen Kheopsin pyramidi otettiin myöhemmin listan kunniajäseneksi eikä sitä voinut äänestää, kun egyptiläiset valittivat pyramidien alistamisesta äänestykseen.[5] Muut joutuivat äänestykseen, joka tapahtui internetissä, puhelimitse ja tekstiviesteillä. Ääniä annettiin NOWC:n ilmoituksen mukaan lähes 100 miljoonaa, ja pääasiassa ilmaiseksi äänestäneiden yksityishenkilöiden lisäksi myytiin äänipaketteja yrityksille ja järjestöille. Järjestäjä sveitsiläinen yritys NewOpenWorld Corporation halusi oman ilmoituksensa mukaan edistää kulttuurin moniarvoisuutta ja arvokohteiden suojelua.[6][7]
NewOpenWorld Corporationin mukaan puolet voitosta käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelemiseen. Yksi tällainen suojeluprojekti on NOWC:n mukaan Afganistanin Bamiyanin Buddha-patsaiden uudelleen rakentaminen.[8] UNESCO ei tue hanketta ja järjestön lehdistöedustajan mukaan Afganistanin hallitus ei ole antanut hankkeelle mandaattia.[9]
Voittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimi | Vuosi | Sijainti | Selite | Kuva |
|---|---|---|---|---|
| Chichén Itzá | 600–800 jaa. | Jukatanin niemimaa, Meksiko | Chichén Itzá on kuuluisin Maya-temppelikaupunki. Kukulcánin pyramidi oli viimeisin ja luultavasti mahtavin Maya-temppeli. | .jpg)
|
| Colosseum | 70–82 | Rooma, Italia | Colosseum on Rooman keskustassa sijaitseva amfiteatteri. Se on toiminut urheilustadioneiden mallina kahden tuhannen vuoden ajan aina nykypäivään asti.[10] | 
|
| Kheopsin pyramidi | 2560 eaa. | Giza, Egypti | Kheopsin pyramidi on suurin ja tunnetuin egyptiläisistä pyramideista ja ainoa jäljellä oleva alkuperäisistä seitsemästä ihmeestä. Se pääsi listalle kunniajäsenenä ilman äänestystä. | 
|
| Kiinan muuri | 220 eaa. ja 1368–1644 | Kiina | Kiinan muuri on maailman suurin ihmisen tekemä rakennelma. Se rakennettiin yhtenäiseksi puolustuslinjaksi mongolilaisia heimoja vastaan. | 
|
| Kristus-patsas | 1931 | Rio de Janeiro, Brasilia | Kristus-patsas on 38 metriä korkea patsas Corcovado-vuoren yllä. Sen rakentaminen kesti viisi vuotta. Patsas toimii Rio de Janeiron symbolina. Se on luettelon nuorin kohde ja ainoa, joka ei kuulu Unescon maailmanperintöluetteloon. | 
|
| Machu Picchu | 1460–1470 | Peru | Machu Picchu on inkojen vuorenhuipulle rakentama kaupunki. Se hylättiin luultavasti isorokon puhkeamisen ja espanjalaisten valloittajien takia. Kaupunki löydettiin uudelleen vuonna 1911. | 
|
| Petra | 9 eaa. – 40 | Jordania | Petra on muinainen hiekkakivikallioon rakennettu kaupunki. Se sijaitsee Arabian autiomaan reunalla. Kaupunkiin on rakennettu nerokas vesitunneliverkosto. | 
|
| Taj Mahal | 1630 | Agra, Intia | Taj Mahal on monumentti, jonka Shah Jahan rakennutti lempivaimonsa muistoksi. Tämä muslimiarkkitehtuurin taidonnäyte on rakennettu valkoisesta marmorista, mutta siihen on käytetty lisäksi kahtakymmentäkahdeksaa eriarvoista kivilaatua. | 
|
Muut finalistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimi | Vuosi | Sijainti | Selite | Kuva |
|---|---|---|---|---|
| Alhambra | 1100-luku | Granada, Espanja | Alhambra on islaminuskoisten maurilaisten Espanjaan rakentama kuninkaiden palatsi. Sen perustukset on luotu 800-luvulla rakennettuun linnaan. Nykyinen muurien ympäröimä alue käsittää 13 hehtaaria. | 
|
| Angkor Wat | 1100-luku | Angkor, Kambodža | Angkor Wat on tärkein Kaakkois-Aasian khmerien valtakunnan monumentti sekä maailman suurin temppeli. Alueella sijaitsevat hindulainen temppeli ja kuninkaalliset mausoleumit. | 
|
| Ateenan Akropolis | 450 – 330 eaa. | Ateena, Kreikka | Ateenan Akropolis on tunnetuin antiikin Kreikan linnavuorista. Sen temppelit ovat kuuluisin näyte antiikin arkkitehtuurista. | 
|
| Eiffelin torni | 1887–1889 | Pariisi, Ranska | Eiffelin tornin suunnitteli Gustave Eiffel Pariisin maailmannäyttelyä varten. Se oli alun perin suunniteltu purettavaksi 20 vuoden kuluttua valmistumisesta. Nykyisin kuusi miljoona turistia vierailee tornissa vuosittain. | 
|
| Hagia Sofia | 532–537,1453 | Istanbul, Turkki | Hagia Sofia rakennettiin alun perin bysanttilaiseksi kirkoksi. Turkkilaisten vallatessa Konstantinopolin se muutettiin moskeijaksi vuonna 1453. Nykyisin Hagia Sofia toimii museona. | 
|
| Kiyomizu-dera | 749–1855 | Kioto, Japani | Kiyomizu-dera on buddhalainen temppeli ja se iältään vanhempi kuin sitä ympäröivä kaupunki Kioto. Alue toimi Japanin keisareiden asuinpaikkana tuhannen vuoden ajan. Temppeli on tuhoutunut ja rakennettu uudelleen monta kertaa. | 
|
| Moskovan Kreml ja Punainen tori | 1156–1850 | Moskova, Venäjä | Moskovan Kremlin alue käsittää varsinaisen Kremlin lisäksi Punaisen torin, Aleksanterin puiston ja Pyhän Vasilin katedraalin. Kokonaisuus on tunnetuin Venäjän kremleistä. | 
|
| Neuschwanstein | 1869–1884 | Schwangau, Saksa | Neuschwansteinin rakennettiin kuningas Ludvig II:n yksityislinnaksi. Sotilaallista merkitystä sillä ei ollut alun perinkään. Sen sijaan linna rakennettiin omaksi fantasiarakennukseksi. | 
|
| Pääsiäissaarten Moait | 900-luku–1500-luku | Pääsiäissaaret, Chile | Moait ovat Pääsiäissaarilla sijaitsevia satoja kivipatsaita. Jokainen niistä on kaiverrettu yhdestä kivestä. Yksi patsas voi painaa 20 tonnia ja olla 6 metriä korkea. Rakentajien arvellaan olleen polynesialaista alkuperää. | 
|
| Stonehenge | 3000 –1600 eaa. | Amesbury, Englanti | Stonehenge on pystykivistä koostuva neoliittinen ja pronssikautinen kivikehä. Paikka oli käytössä 1 500 vuoden ajan. Sen arvellaan toimineen auringon ja tähtien vaiheisiin perustuvana temppelinä, havaintopaikkana tai hautauspaikkana. | 
|
| Sydneyn oopperatalo | 1954–1973 | Sydney, Australia | Sydneyn oopperatalo on ekspressionistisen arkkitehtuurin taidonnäyte. Se on yksi 1900-luvun omaperäisimmistä rakennuksista ja toimii Australian käyntikorttina maailmalle. | 
|
| Timbuktu | 900-luku | Mali | Timbuktu oli yksi eteläisen Saharan tärkeimpiä kaupankäynnin kaupunkeja. Se toimi islamilaisen maailman tukikohtana, kun uskontoa levitettiin Afrikkaan 1400-1500-luvuilla. Kaupunkiin perustettiin yksi maailman ensimmäisistä yliopistoista, Sankoren yliopisto. | 
|
| Vapaudenpatsas | 1886 | New York City, Yhdysvallat | Vapaudenpatsas on Ranskan lahja Yhdysvalloille. Se symboloi vapautta ja itsenäisyyttä. Patsas on 93 metriä korkea. | 
|
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YK:n kulttuurijärjestö Unesco kieltäytyi tukemasta hanketta, koska valinta perustui sen mukaan enemmän tunteeseen kuin tieteeseen.[11] Osa valituista kohteista ei myöskään kuulu Unescon maailmanperintöluetteloon lainkaan.
Ensimmäinen ääni oli antajalleen ilmainen, mutta maksua vastaan saattoi äänestää myös useampaan kertaan. Jotkut valtiot turvautuivat suoriin keinoihin äänten saamiseksi. Esimerkiksi Jordania lahjoitti 10 000 dinaaria (noin 9 800 euroa) elintarvikeyritykselle, joka sai rekisteröityä yli sadan tuhannen opiskelijan äänet. Toisaalla Perussa hallitus tarjosi ilmaisen nettiyhteyden terminaaleista, joilla saattoi äänestää oman maan ehdokasta.[12]
Ehdokaskohteiden valtioiden poliitikot kampanjoivat vahvasti omien ehdokkaidensa puolesta. Esimerkiksi Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva kampanjoi Kristus-patsaan puolesta ja vastaavasti Jordanian kuningatar Rania al-Abdullah kampanjoi kalliokaupunki Petran puolesta.[13][14] Toisaalla Espanjassa kampanjoitiin laajasti Alhambran puolesta, ja kannustettiin muiden muassa lapsia äänestämään Alhambran puolesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Terms & conditions NewOpenWorld Foundation. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Former UNESCO Director-General, Federico Mayor, to head N7W panel NewOpenWorld Foundation. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ New 7 Wonders Milestones NewOpenWorld Foundation. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ New 7 Wonders of the World Campaign announced 21 finalist candidates NewOpenWorld Foundation. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ The Pyramids of Giza (2600–2500 B.C), Egypt NewOpenWorld Foundation. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Maailma sai uudet seitsemän ihmettä YLE Uutiset. Viitattu 14. heinäkuuta 2007.
- ↑ Maailmalle valittiin uudet seitsemän ihmettä Helsingin Sanomat. Viitattu 14. heinäkuuta 2007.
- ↑ The New7Wonders Foundation & Campaign NewOpenWorld Foundation. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ UNESCO slams new seven wonders list 9. heinäkuuta 2007. The Australian. Arkistoitu 11.7.2007. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Kids & Schools Tools – Colosseum, Rome, Italy NewOpenWorld Foundation. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ UNESCO confirms that it is not involved in the “New 7 wonders of the world” campaign 7. kesäkuuta 2007. UNESCOPRESS. Viitattu 14. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Gareth Scurlock: Controversial 'New 7 Wonders' campaign reaches its climax TimesOnline. Arkistoitu 4.7.2008. Viitattu 9. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ New 7 wonders of the world named CNN.com. Viitattu 9. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Catherine Philp, Tom Whipple, Carolyn Firestone: The new 7 wonders of the world? TimesOnline. Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 9. heinäkuuta 2007. (englanniksi)