Tämä on lupaava artikkeli.

Kheopsin pyramidi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kheopsin pyramidi
Kheops-Pyramid.jpg
Muut nimet Khufun pyramidi,
Suuri pyramidi
Sijainti Giza, Egypti
Rakennustyyppi pyramidi
Valmistumisvuosi n. 2560–2540 eaa.
Rakennuttaja Khufu
Runkomateriaali kalkkikivi
Korkeus nykyisin 138,8 m
Alkuperäinen korkeus 146,6 m
Leveys 230 m
Kaltevuus 51°52′

Kheopsin pyramidi (myös Khufun pyramidi tai Suuri pyramidi) on suurin ja tunnetuin Gizan egyptiläisistä pyramideista. Neljännen dynastian faarao Kheops (Khufu) rakennutti pyramidin hautapaikakseen noin 2560 eaa. Se oli maailman korkein rakennus yli 3 800 vuoden ajan.

Mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidin korkeus oli muinoin noin 146,6 metriä ja nykyisin 138,8 metriä.[1] Sivun pituus on hiukan yli 230 metriä ja pohjan ala 5,3 hehtaaria.[2] Sivujen kaltevuus on 51°52′.[3] Sivut on asemoitu pääilmansuuntiin nähden 110 asteen tarkkuudella, ja lyhimmän ja pisimmän sivun pituusero on vain 20 senttimetriä.[2]

Kheopsin pyramidi oli maailman korkein rakennus yli 3 800 vuoden ajan. Se on ainoa edelleen olemassa oleva maailman seitsemästä ihmeestä.[4]

Materiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidi rakennettiin enimmäkseen paikalta saaduista kalkkikivilohkareista. Päällysteen kalkkikivi saatiin Niilin itärannan louhoksilta Turasta ja sisällä oleviin kammioihin käytetty graniitti Assuanista 800 kilometrin päästä Niilin yläjuoksulta.[2] Kaikkiaan pyramidiin käytettiin 2,3 miljoonaa lohkaretta.[3] Lohkareiden keskipaino on noin 2,5 tonnia.[5] Suurimmat kalkkikivilohkareet painavat 15 tonnia[2] ja graniittiset kattokivet 50–80 tonnia.[5] Koko rakennelman paino on 5,75 miljoonaa tonnia.[3]

Käytävät ja kammiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kheopsin pyramidin poikkileikkaus idästä päin.
Sisäkuva Kheopsin pyramidista: Suuri galleria.

Pyramidin alkuperäinen sisäänkäynti pohjoissivulla on noin 18 metrin korkeudessa maanpinnasta.[3] Se oli suljettu ja piilotettu, joten pyramidiin myöhemmin murtautuneet kaivoivat sen alle, hiukan oikeammalle toisen sisäänkäynnin, joka kohtaa sisällä alkuperäisen sisääntulokäytävän.[6] Alkuperäisestä sisäänkäynnistä johtaa alaspäin 26 asteen kulmassa 59 metrin pituinen käytävä. Se vie peruskallion sisään, missä 30 metrin syvyydessä on Maanalainen kammio. Se on viimeistelemätön, 14 × 7,2 metriä laaja ja 5,3 metriä korkea tila. Sen tarkoitusta ei tiedetä varmasti.[7]

Sisääntulokäytävän alkuosasta haarautuu ylöspäin ahdas, vain vähän yli metrin korkuinen ja levyinen käytävä. Siitä haarautuu ylempänä vaakasuuntainen käytävä Kuningattaren kammioon. Sinne ei nykyisestä nimestään huolimatta haudattu kuningatarta, vaan nimi perustuu varhaisten arabikävijöiden väärinkäsitykseen. Kammiossa säilytettiin luultavasti suurta kuninkaan patsasta.[7]

Pääkäytävä muuttuu risteyksen kohdalla 8,7 metriä korkeksi ja 2,1 metriä leveäksi Suureksi galleriaksi, joka vie 47 metrin matkan ylös Kuninkaan kammioon. Kuninkaan kammio on 10,5 × 5,2 metriä laaja ja 5,8 metriä korkea punaisesta graniitista rakennettu yksinkertainen huone, jossa kuninkaan sarkofagi sijaitsee. Sarkofagi on hiukan leveämpi kuin kammion oviaukko, joten se on täytynyt sijoittaa paikalle ennen seiniä.[7]

Kuninkaan kammion päällä on pinomainen graniittilohkareista koostuva rakennelma, jota käytetään painon tasaamiseen. Kuninkaan kammiosta johtaa kaksi kapeaa ”ilmakanavaa” pyramidin pinnalle. Kuningattaren kammiosta lähtevät ilmakanavat eivät yllä pinnalle asti.[7]

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidi käytävineen ja alkuperäisine ympäristöineen (sivupyramidia lukuunottamatta) kaakosta katsottuna.

Pyramidin itäpuolella oli kuolintemppeli, josta johti 740 metrin pituinen katettu käytävä kauempana olevaan laaksotemppeliin. Pyramidin ympärillä oli yli 8 metriä korkea kalkkikivinen muuri. Se jätti pyramidin väliin 10 metrin levyisen pihan, jonne pääsi vain kuolintemppelin kautta. Pyramidin kaakkoiskulmassa muurin ja kuningatarten pyramidien välissä oli pieni sivupyramidi.[8]

Pyramidin itäpuolella on kolme kuningatarten pyramidia, nimeltään pohjoisesta etelään GI-a, GI-b ja GI-c. Ne ovat jo osin raunioituneet: alun perin ne nousivat viidesosan pääpyramidin korkeudesta. Ei ole varmaa, keitä pyramideihin haudattiin. Pohjoisimpaan haudattiin ehkä Khufun äiti Hetepheres, keskimmäiseen kuningatar Meritetes ja eteläisimpään kuningatar Henutsen. Pyramidien takana on mastaba-hautoja.[9]

Pyramidin eteläpuolella on kaksi laivakuoppaa. Toisesta löytyi koottuna 43-metrinen puinen laiva (Khufun laiva) ja toisestakin laivan osia. Pyramidin ympärillä on muitakin laivakuoppia.[10]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kheopsin pyramidi rakennettiin massiiviselle ja tukevalle kalliopohjalle, joka löytyi nykyisen Gizan yläpuolelta maisemallisesti näyttävältä paikalta.[5]

Pyramidin rakentaminen kesti noin 23 vuotta. Rakentajia oli ehkä 20 000 – 30 000. He olivat kausityöläisiä, jotka asuivat työmaan lähellä, ja heitä oli eniten luultavasti kesällä, jolloin Niilin tulva esti peltotyöt.[5]

Pyramidien rakennustapaa ei ole varmasti selvitetty. Kivien nostoon on ilmeisesti käytetty erilaisia ratkaisuja, ja useimpien tutkijoiden mukaan ainakin jonkinlaisia nostoluiskia on käytetty. Kun kivilohkare oli saatu nostettua lopulliseen paikkaansa, se hakattiin sopivan muotoiseksi ja pienet raot täytettiin kipsilaastilla. Pyramidi viimeisteltiin huipulta alkaen, ja rakennusluiskia purettiin samalla asteittain.[5]

Ranskalaisen arkkitehdin Jean-Pierre Houdinin vuonna 2007 julkaiseman teorian mukaan kivet kiskottiin ylös pyramidin sisällä kulkevia ramppeja pitkin. Pyramidien kulmat olisivat myös jätetty auki, jotta kivien kääntäminen olisi ollut mahdollista. National Geographicin dokumentti esitti, että Houdinin teoria mahdollistaa sen, että pyramidien sivut kohtaavat symmetrisesti rakennelman huipulla sen rakennuttua, jota aiemmat teoriat eivät ehkä mahdollista.[11][12]

Kreikkalainen historioitsija Herodotos väitti 400-luvulla eaa., että tonnien painoiset kivet nostettiin paikoilleen lyhyistä hirsistä tehdyillä vivuilla, eräänlaisilla yksin­kertaisilla hissi­kojeilla.[1]

Jotkut ovat esittäneet 1980-luvulta alkaen, että Kheopsin pyramidi rakennettiinkin sementistä valamalla. Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikko Guy Demortier kannattaa teoriaa eikä usko, että pyramidien rakentaminen kokonaisista kivilohkareista olisi ollut edes mahdollista.[13]

Ryöstäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Khufu mitä suurimmalla todennäköisyydellä haudattiin pyramidiinsa, hänen sarkofaginsa oli tyhjä egyptologien tutkiessa pyramidia 1800-luvulla. Hauta oli ryöstetty todennäköisesti jo muinaisena aikana, sillä pyramidiin jo vuoden 820 jaa. paikkeilla tunkeutunut kalifi Al-Mamun ei ilmeisesti löytänyt mitään.[14]

Suurimman osan päällystyksenä käytetystä kalkkikivestä ovat ympäristön asukkaat aikojen kuluessa ottaneet omaan käyttöönsä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 62–67. Suom. Tuula Kojo. Schildts, 2002. ISBN 951-50-1259-7.
  2. a b c d e Westwood, Jennifer (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 62−65. (The Atlas of Mysterious Places, 1987.) Suomentanut Heidi Järvenpää. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-17457-6.
  3. a b c d Pyramids of Giza Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.3.2015.
  4. The world's tallest structures through history The Telegraph. Viitattu 26.1.2016.
  5. a b c d e Scarre, Chris (toim.): Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen, s. 21–26. Otava, 1999. ISBN 951-1-16713-8.
  6. Mike Dash: Inside the Great Pyramid 1.9.2011. Smithsonian.com. Viitattu 31.1.2016.
  7. a b c d Lehner 1997, s. 111–114.
  8. Lehner 1997, s. 109.
  9. Lehner 1997, s. 116.
  10. Lehner 1997, s. 118.
  11. Video: Unlocking The Great Pyramid, National Geographic Channel, LiveScience, 2009
  12. Great Pyramid Built Inside Out, French Architect Says, Dan Morrison in Cairo, Egypt, 2.4.2007
  13. Raili Leino: Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla Tekniikka & Talous. 17.1.2010. Viitattu 26.1.2016.
  14. Reeves, Nicholas: Muinaisen Egyptin aarteet: Tärkeimmät löydöt vuosi vuodelta, s. 120. (Ancient Egypt: The Great Discoveries: A Year-by-Year Chronicle, 2000.) Suomennos: Jaana Iso-Markku. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17722-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wirsching, Armin, Die Pyramiden von Giza – Mathematik in Stein gebaut, 2nd ed. 2009, BoD Norderstedt, ISBN 978-3-8370-2355-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]