Kheopsin pyramidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kheopsin pyramidi
Kheops-Pyramid.jpg
Rakennustyyppi pyramidi
Valmistumisvuosi n. 2560–2540
Rakennuttaja Khufu
Korkeus 146,5 m (alkuperäinen)
138,8 m (nykyinen)
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kheopsin pyramidi (myös Khufun pyramidi tai Suuri pyramidi) on suurin ja tunnetuin Gizan egyptiläisistä pyramideista. Kheopsin pyramidi oli yli 4 000 vuoden ajan maailman korkein rakennelma. 4. dynastian faarao Kheops (Khufu) rakennutti pyramidin hautapaikakseen noin 2560 eaa. Kheopsin pyramidi on vanhin ja ainoa edelleen olemassa oleva maailman seitsemästä ihmeestä.

Mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidin korkeus oli muinoin noin 146,6 metriä ja nykyisin 138,8 metriä.[1] Sivun pituus on hiukan yli 230 metriä ja pohjan ala 5,3 hehtaaria.[2] Sivujen kaltevuus on 51°52′.[3] Sivut on asemoitu pääilmansuuntiin nähden 110 asteen tarkkuudella, ja lyhimmän ja pisimmän sivun pituusero on vain 20 cm.[2]

Materiaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidi rakennettiin enimmäkseen paikalta saaduista kalkkikivilohkareista. Päällysteen kalkkikivi saatiin Niilin itärannan louhoksilta Turasta ja sisällä oleviin kammioihin käytetty graniitti Assuanista 800 kilometrin päästä Niilin yläjuoksulta.[2] Kaikkiaan pyramidiin käytettiin 2,3 miljoonaa lohkaretta.[3] Lohkareiden keskipaino on noin 2,5 tonnia.[4] Suurimmat kalkkikivilohkareet painavat 15 tonnia[2] ja graniittiset kattokivet 50–80 tonnia.[4] Koko rakennelman paino on 5,75 miljoonaa tonnia.[3]

Käytävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kheopsin pyramidin poikkileikkaus.
Sisäkuva Kheopsin pyramidista: Suuri galleria.

Pyramidin sisällä kapea tunneli vie alas peruskallion sisään Maanalaisen kammioon. Ylöspäin viettää korkea käytävä, niin sanottu Suuri galleria, jollaisia ei ole löydetty muista pyramideista. Sen varrella ovat ensin Kuningattaren kammio ja ylhäällä Kuninkaan kammio.[1] Kuninkaan kammion päällä on pinomainen graniittilohkareista koostuva rakennelma, jota käytetään painon tasaamiseen. Kuninkaan kammiosta johtaa kapeita ilmakanavia pyramidin pinnalle.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyramidin vieressä on hauta-alue, jossa on muun muassa suorakulmaisia mastaba-hautoja sekä pienempiä pyramideja. Pyramidin pääsisäänkäynnin lähellä oli kuolintemppeli, johon johti Niilin rannan laaksotemppelistä aikoinaan katettu käytävä.

Eteläisen muurin luona maahan oli haudattu valtava puinen laiva (pituus 43 m, leveys 6 m[5]) ja sitten vielä toinenkin Kheopsille kuulunut alus.[1] Laiva on esillä pyramidin lähelle rakennetussa ilmastoidussa hallissa.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kheopsin pyramidi rakennettiin massiiviselle ja tukevalle kalliopohjalle, joka löytyi nykyisen Gizan yläpuolelta maisemallisesti näyttävältä paikalta.[4]

Pyramidin rakentaminen kesti noin 23 vuotta. Rakentajia oli ehkä 20 000 – 30 000. He olivat kausityöläisiä, jotka asuivat työmaan lähellä, ja heitä oli eniten luultavasti kesällä, jolloin Niilin tulva esti peltotyöt.[4]

Pyramidien rakennustapaa ole vieläkään varmasti selvitetty. Kivien nostoon on ilmeisesti käytetty erilaisia ratkaisuja, ja useimpien tutkijoiden mukaan ainakin jonkinlaisia nostoluiskia on käytetty. Kun kivilohkare oli saatu nostettua lopulliseen paikkaansa, se hakattiin sopivan muotoiseksi ja pienet raot täytettiin kipsilaastilla. Pyramidi viimeisteltiin huipulta alkaen, ja rakennusluiskia purettiin samalla asteittain.[4]

Kreikkalainen historioitsija Herodotos väitti, että tonnien painoiset kivet nostettiin paikoilleen lyhyistä hirsrstä tehdyillä vivuilla, eräänlaisilla yksin­kertaisilla hissi­kojeilla.[1]

Sementtiteorian valetuista lohkareista esitti ensimmäisen kerran ranskalainen Joseph Davidovits 1980-luvulla. Viime vuosina hän on saanut belgialaisen Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikon Guy Demortierin tuen. Demortier ei usko, että pyramidien rakentaminen kokonaisista kivilohkareista olisi ollut edes mahdollista.[6]

Uudistettu ramppiteoria on ranskalaisen arkkitehti Jean-Pierre Houdin vuonna 2007 julkaisema. Sen mukaan Kheopsin kivet kiskottiin ylös pyramidin sisällä kulkevia ramppeja pitkin. Pyramidien kulmat olisivat myös jätetty auki, jotta kivien kääntäminen olisi ollut mahdollista. National Geographicin dokumentti esitti, että Houdin teoria mahdollistaa sen, että pyramidien sivut kohtaavat symmetrisesti rakennelman huipulla sen rakennuttua, jota aiemmat teoriat eivät ehkä mahdollista.[7] [8]

Ryöstäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Khufu mitä suurimmalla todennäköisyydellä haudattiin pyramidiinsa, oli hänen sarkofaginsa tyhjä egyptologien tutkiessa pyramidia 1800-luvulla. Hauta oli ryöstetty todennäköisesti jo muinaisena aikana, sillä pyramidiin jo vuoden 820 jaa. paikkeilla tunkeutunut kalifi Al-Mamun ei ilmeisesti löytänyt mitään.[9][10]

Suurimman osan päällystyksenä käytetystä kalkkikivestä ovat ympäristön asukkaat aikojen kuluessa ottaneet omiin tarpeisiinsa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 62–67. Suom. Tuula Kojo. Schildts, 2002. ISBN 951-50-1259-7.
  2. a b c d e Westwood, Jennifer (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset, s. 62−65. (The Atlas of Mysterious Places, 1987.) Suomentanut Heidi Järvenpää. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-17457-6.
  3. a b c Pyramids of Giza Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.3.2015.
  4. a b c d e Scarre, Chris (toim.): Maailman seitsemänkymmentä ihmettä: suuret muistomerkit ja niiden rakentaminen, s. 21–26. Otava, 1999. ISBN 951-1-16713-8.
  5. Patricia Hysell: Khufu's ship discovered 26.5.2010. Examiner.com. Viitattu 8.3.2013.
  6. Tekniikka ja talous: Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla
  7. Video: Unlocking The Great Pyramid, National Geographic, 2009
  8. Great Pyramid Built Inside Out, French Architect Says, Dan Morrison in Cairo, Egypt, 2.4.2007
  9. http://www.dany-mounsef.com/the_pyramid_of_khufu.htm
  10. Reeves, Nicholas: Muinaisen Egyptin aarteet: Tärkeimmät löydöt vuosi vuodelta, s. 120. (Ancient Egypt: The Great Discoveries: A Year-by-Year Chronicle, 2000.) Suomennos: Jaana Iso-Markku. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-17722-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wirsching, Armin, Die Pyramiden von Giza – Mathematik in Stein gebaut, 2nd ed. 2009, BoD Norderstedt, ISBN 978-3-8370-2355-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kheopsin pyramidi.