Khufun aurinkolaiva

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aurinkolaivan tila löydettäessä
Khufun aurinkolaivan kaivanto löytöajankohtana

Khufun aurinkolaiva on faarao Khufun (tunnetaan myös kreikkalaisella nimellä Kheops) pyramidin vierestä löydetty alus, joka oli tarkoitettu faaraon kuoleman jälkeisiin matkoihin auringon jumala Ran kanssa. Löydettäessä alus oli osina ja se oli purettu mahdollisesti faaraon viimeisen ja aurinkolaivan ainoan matkan jälkeen, jolla faaraon ruumis oli tuotu pyramidille. Laiva löydettiin 1950-luvun alussa kallion hakatusta kaivannosta, joka oli peitetty suurilla kivipaaseilla. Alus on koottu ja asetettu näytteille vuonna 1982 avattuun Gizan aurinkolaivamuseoon.[1]

Rekonstruoitu faarao Khufun aurinkolaiva Gizan aurinkolaivamuseossa.

Faarao Khufun hallitsijakauden mukaan ajoitettuna hänelle rakennetulla aurinkolaivalla on ikää noin 4 500 vuotta. Pyramidin vierestä löytyi myös toinen laiva, jonka annettiin olla kaivannossaan pidempään, mutta se on myöhemmin nostettu ja on vielä konservoitavana. Sen iäksi on radiohiilimenetelmällä saatu 4 500 vuotta.[1]

Aurinkolaivan löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivan löytöpaikkaa peittäneet kivet aurinkolaivamuseossa

Aluksen löysi arkelogi Kamal el-Mallakh, joka alkoi ihmetellä Kheopsin pyramidin ympäristöä puhdistettaessa löytynyttä muuria. Hänellä heräsi epäily, että epätavallisen lähellä pyramidia olevalla muurilla haluttiin piilotella jotakin. Aikaisemmin vastaavista paikoista oli löytynyt kuiluja, jotka todennäköisesti oli tarkoitettu faaraon tuonpuoleisen elämän tavaroille, kuten laivoille, mutta haudanryöstäjät olivat nämä ehtineet aikaisemmin tyhjentää. Kamal el-Mallakh arveli muurin olevan kuilun katto, ja hän porautti kattoon reiän. Siitä näkyi airo. Kun kaivanto avattiin, löydettiin mattojen ja köysien alta laiva, joka oli 1 224 osassa. Osien nostaminen kesti kaksi vuotta ja niiden konservointi ja laivan kokoaminen kymmenen vuotta.[1]

Aurinkolaivan rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airoja lähikuvassa

Khufun aurinkolaiva on yksi suurimmista ja parhaiten säilyneistä muinaisaluksista. Sen pituus on 43,6 metriä ja leveys 5,9 metriä. Alusta pidetään puuveneveistämisen mestariteoksena, ja se on niin hyvin säilynyt, että se voisi tilkittynä pysyä yhä pinnalla. Laiva on rakennettu lähes kokonaan setripuusta. Libanoninsetriä ei kasva Egyptissä, ja puutavara laivan rakentamiseen on tuotu itäiseltä Välimereltä. Pisimmät lankut ovat 7,23 metriä pitkiä. Laivan laipiot on rakennettu ensin, ja sitten on tehty pohjakaaret ja sivutuet. Tätä laivanrakennustapaa käytettiin Välimeren alueella tuhansia vuosia. Tappiliitoksissa on käytetty kärsimyskruunupuuta (Paliurus spina-christi). Laivan puusta veistetyt keula ja perä muistuttavat kaislaveneitä, joita Niilin varrella oli tehty aikaisemmin papyruskaislasta. Aluksen keskellä on 9 metriä pitkä ikkunaton hytti, jossa on kaksi huonetta. Näistä pienempi sopii ihmisruumiille. Köliä aluksessa ei ollut. Kölit tulivat egyptiläisiin aluksiin tuhat vuotta myöhemmin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Graham, Ian: ”Faarao Khufun aurinkolaiva”, 50 laivaa, jotka muuttivat historian kulun, s. 8–11. Suomentanut Jyrki K. Talvitie. Kustannus Oy Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-410-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivan mukana löydettyä alkuperäistä köyttä
Aurinkolaivan ikkunaton hytti
Aurinkolaivan kansi ja laipiolaudat on liitetty puutappiliitoksilla ja sidottu toisiinsa köysillä. Rauta ja naulat olivat vielä tuntemattomia.