Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston 11:stä tiedekunnasta. Se on toimialallaan Suomen ainoa korkeinta yliopisto-opetusta tarjoava ja johtava koulutus- ja tutkimusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee Viikin kampusalueella yhdessä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan, farmasian tiedekunnan ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan tieteenalat ovat elintarvike- ja ravitsemustieteet, maataloustieteet, metsätieteet, taloustieteet ja mikrobiologia.
Tiedekunnassa oli vuonna 2022 kaikkiaan 2494 opiskelijaa. Tiedekunta vastaa neljästä kandiohjelmasta, seitsemästä maisteriohjelmasta ja kahdesta tohtoriohjelmasta. Tiedekunnan dekaanina toimii Ritva Toivonen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korkein maatalousopetus päätettiin siirtää Tammelan Mustialan maanviljelysopistosta Aleksanterin Yliopistoon eli nykyiseen Helsingin yliopistoon vuonna 1896, jolloin myös perustettiin filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattiseen osastoon maanviljelystalouden sekä maanviljelyskemian ja -fysiikan professuurit. Vuonna 1902 syntyi maanviljelys-taloudellinen tiedekuntaosasto, jonne agronomiopetus siirtyi vuonna 1907 ja jossa aloitettiin myös metsätieteellinen tutkimus ja opetus vuodesta 1908 alkaen. Vuonna 1924 maanviljelys-taloudellinen tiedekuntaosasto erotettiin filosofisesta tiedekunnasta, ja itsenäinen maatalous-metsätieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa.
Alkuaikoina maatalous- ja metsätieteen opetus toimi Helsingin keskustassa erilaisissa tilapäistiloissa ja koeviljelyä harjoitettiin Jokiniemen koetilalla Helsingin maalaiskunnassa. Helsingin keskustaan valmistui vuonna 1939 Metsätalo, jonne muutti tiedekunnan metsätieteellinen opetus sekä Metsäntutkimuskeskus. Valtiolle kuulunut Viikin latokartanon tila luovutettiin vuonna 1931 Helsingin yliopistolle uudeksi koetilaksi (nyk. Viikin tutkimustila), ja vankeinhoitolaitos kunnosti tilan vuosina 1931–1946. Opetus- ja koetilan talouskeskus perustettiin metsäsaarekkeeseen tilan päärakennuksen kaakkoispuolelle ja uudet rakennukset valmistuivat vuosina 1934–1939 ja 1946–1956. [1] Opetus- ja koetilan pohjoispuolella sijaitsevasta kampusalueesta tehtiin rakentamispäätös vuonna 1949. 1950- ja 1960-lukujen aikana Viikkiin nousivat ensimmäiset laitosrakennukset maatalous-, elintarvike-, kotitalous- ja ympäristötieteille. Kampuksella onkin siitä lähtien rakennettu uutta koko ajan, muun muassa suuret tutkimuskasvihuoneet, infotalo/kirjasto ja uudet elintarviketieteiden tilat yhdessä eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Metsätalon metsäylioppilaat siirtyivät 2000-luvun alussa Viikkiin. Suitian kartanon maatila Siuntiossa on myös ollut tiedekunnan käytössä vuodesta 1975. Vuodesta 1996 alkaen Muddusjärven tutkimusasema Inarissa on ollut hallinnollisesti liitettynä Viikin tutkimustilan yhteyteen ja vuoden 2010 maataloustieteiden laitoksen yhteyteen. Tiedekuntaan kuuluu lisäksi Hyytiälän metsäasema.
Tiedekunnan osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedekunnassa on nykyään (2023) kuusi osastoa.[2]
Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla keskeistä on elintarvikkeiden teknologinen, kemiallinen ja aisteilla koettu laatu, turvallisuus ja hyvä ravitsemus.[3]
Maataloustieteiden osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maataloustieteiden osaston tieteenalat ovat agroteknologia, kotieläintiede, kasvintuotantotieteet sekä maaperä- ja ympäristötiede.[4] Maataloustieteiden osaston opiskelijoiden piirissä toimii vuonna 1907 perustettu Sampsa ry, joka koostuu alakerhoista, kuten Akateeminen Karjakerho (AKK) [5], Akateemiset Kasvintuottajat [6] , Tekniikka-Agraarit [7] ja Markkina-Agraarit. [8] [9]
Metsätieteiden osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsätieteiden osaston tieteenalat ovat metsien ekologia ja käyttö, sekä metsäekonomia, liiketoiminta ja yhteiskunta.[10]
Taloustieteen osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taloustieteen osaston tieteenalat ovat elintarvike-ekonomia, kuluttajaekonomia, maatalousekonomia, markkinointi sekä ympäristö- ja luonnonvaraekonomia.[11]
Mikrobiologian osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikrobiologian osastolla tehtävä tutkimus keskittyy mikrobeihin ja ekologiaan sekä mikrobiologian sovelluksiin maa- ja metsätaloudessa, elintarvikkeiden tuotannossa, lääketieteessä, ympäristötieteissä ja mikrobibiotekniikassa.[12]
Ruralia-instituutti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikkelissä ja Seinäjoella toimivan Ruralia-instituutin painoalat ovat paikalliskehitys, kestävä ruokaketju ja uudistuva biotalous. Ruralia-instituutti on ollut osa maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa vuodesta 2015 alkaen.[13]
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tero Halonen: Maasta ja puusta pidemmälle (2008).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Museovirasto. Viitattu 6.5.2010.
- ↑ Tutustu meihin. Helsingin yliopisto. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ Elintarvike- ja ravitsemustieteet | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ Maataloustieteet | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ https://akateeminenkarjakerho.wordpress.com/
- ↑ Akateemiset Kasvintuottajat Akateemiset Kasvintuottajat. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ https://www.facebook.com/tekniikkaagraarit
- ↑ https://www.facebook.com/Markkina-Agraarit-1716388508581217
- ↑ https://www.sampsary.fi/alakerhot
- ↑ Metsätieteet | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ Taloustiede | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ Mikrobiologia | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ Ruralia-instituutti | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 12.7.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
