Observatorion valtaus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Helsingin yliopiston observatorion valtaus oli opiskelijaradikalismiin ja Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen sisäisiin erimielisyyksiin liittyvä tapahtuma vuonna 1969.

Tapahtuman taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston Observatorio valmistui vuonna 1834 Tähtitorninmäelle Helsinkiin. Observatorion suunnittelivat Carl Ludvig Engel ja Friedrich Wilhelm August Argelander, joka oli yliopiston tähtitieteen professori vuodesta 1828. Observatorio oli ollut esimiehen asuntona perustamisestaan lähtien.

1960-luvun lopussa tähtitieteen professori Gustaf Järnefelt oli siirtymässä eläkkeelle, joten uuden professorin haku oli käynnistymässä. Ensimmäiselle sijalle tiedekunta asetti tähtitieteen henkilökohtaisen ylimääräisen professorin Jaakko Tuomisen, joka oli hävinnyt niukasti Järnefeltille 1940-luvun puolivälissä edellisessä professorin haussa. Toiselle sijalle tiedekunta asetti sovelletun matematiikan professorin Paul Kustaanheimon. Professoriksi presidentti Urho Kekkonen nimitti Kustaanheimon, mikä oli varsin poikkeuksellinen toimenpide. Asiassa ei auttanut sekään, että presidentti Kekkoselle toimitettiin nuorempien opettajien ja opiskelijoiden kirjelmä Tuomisen tueksi.

Observatorion valtaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1969 professori Gustaf Järnefelt oli muuttanut pois observatoriosta. Uudeksi professoriksi nimitetty Paul Kustaanheimo aikoi muuttaa observatorioon asumaan. Estääkseen tämän astrofysiikan laboratorion väki professori Tuomista lukuun ottamatta tilasi muuttoauton 3.12.1969 ja muutti observatorioon ilman yliopiston lupaa. Toimenpidettä tuki muun muassa joukko valtiotieteiden opiskelijoita. Tapahtumaa on totuttu nimittämään observatorion valtaukseksi. Valtaajia oli kaikkiaan useita kymmeniä.

Observatorion valtaajat esittivät tiedekunnalle kolme vaatimusta. Ensinnäkin observatorion tilat oli saatava tutkimus- ja opetuskäyttöön. Toiseksi tähtitieteen tutkintovaatimukset oli uudistettava. Kolmanneksi laitosdemokratia oli toteutettava.

Yliopisto suhtautui valtaajiin hyvin ymmärtäväisesti. Kahteen ensimmäiseen vaatimukseen suostuttiin, mutta kolmanteen ei voitu virallisesti suostua. Jo seuraavana päivänä yliopisto alkoi muuttaa entistä esimiehen asuntoa työtiloiksi.

Valtauksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaanheimo sai virkavapautta vuonna 1970. Eron tähtitieteen professorin virasta hän sai 1977. Jaakko Tuomisesta tuli tähtitieteen professorin viransijainen vuoteen 1974 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle. Silloin aloitettiin järjestelmä, jossa jokainen, jolla oli tähtitieteen dosentin arvo, oli vuorollaan vuoden tähtitieteen professorin viransijaisena. Laitoksen asioista päätettiin laitoskokouksissa, joihin saivat kaikki kiinnostuneet osallistua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]