Eteläsuomalainen osakunta
Eteläsuomalainen osakunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
| |||||
| |||||
Perustettu | 1905 | ||||
Inspehtori | Tuomas Heikkilä | ||||
Kuraattori | Essi Lepistö | ||||
Jäsenten lukumäärä | n. 700 | ||||
Osoite | Mannerheimintie 5 A 00100 Helsinki | ||||
Kotisivut | etelasuomalainenosakunta.fi | ||||
Helsingin yliopiston osakunnat | |||||
Nylands |
Eteläsuomalainen |
Savolainen |
Karjalainen |
Hämäläis |
Keskisuomalainen |
Kymenlaakson |
Åbo |
Varsinaissuomalainen |
Satakuntalainen |
Wiipurilainen |
Östra Finlands |
Etelä-Pohjalainen |
Vasa |
Pohjois-Pohjalainen |
Eteläsuomalainen osakunta (ESO) on yksi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta. Vuonna 1905 perustetun osakunnan vuosijuhlapäivä on 10. lokakuuta, Aleksis Kiven syntymäpäivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Nimestään poiketen osakunnan alueena on pelkästään Uudenmaan historiallinen maakunta.[1]
Osakunnan jäseneksi voi liittyä tutkintoon johtavia opintoja Helsingin yliopistossa suorittava henkilö. Ulkojäseneksi voi liittyä suomalaisen ylioppilastutkinnon tai vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittanut henkilö. Jäsenistä suurin osa on aina ollut Helsingin yliopistosta, mutta myös muiden pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoita on liittynyt osakuntaan.
Osakunnan entisten jäsenten keskuudessa toimii omien sääntöjensä puitteissa Eteläsuomalaisen Osakunnan Seniorit.[2]
Muiden osakuntien kanssa ESO tekee yhteistyötä sekä suoraan kahdenkeskisesti että Osakuntien yhteisvaltuuskunnan kautta. Erityisen läheiset suhteet ESO:lla on sisarosakunta Nylands nationiin sekä naapureihin Uudella Ylioppilastalolla, Varsinaissuomalaiseen ja Savolaiseen osakuntaan.lähde?
Ystävyyssopimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eteläsuomalaisella osakunnalla on ystävyyssopimuksia ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Vuonna 1930 solmittiin ystävyyssopimus tarttolaisten Eesti Üliõpilaste Selts Põhjalan ja Eesti Naisüliõpilaste Seltsin kanssa. ESO oli ensimmäisiä suomenkielisiä osakuntia, joka solmi ystävyyssopimuksen Upsalan yliopiston osakunnan kanssa. Ystävyys Stockholms nationin kanssa alkoi virallisesti 30.4.1941. Vuonna 1962 todettiin Nylands nationin ja Upsalan Värmlands nationin ystävyyssopimuksen koskevan myös värmlantilaisten ja ESO:n välisiä suhteita. Virallisia ystävyysjärjestöjä on myös Lundissa (Malmö nation), Kööpenhaminassa (Studeterforeningen af 1820) ja Oslossa (Det Norske Studentersamfund). ESO:lla on myös ystävyyssopimus Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikillan kanssa.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nylands Nation ei suostunut muuttumaan kaksikieliseksi, joten suomenkieliset uusmaalaiset ylioppilaat kirjoittautuivat muihin osakuntiin. Helsingin yliopiston rector magnificuksen aloitteesta sijaiskansleri hyväksyi uuden osakunnan perustamisen, ja Eteläsuomalainen osakunta perustettiin 1. toukokuuta 1905. ESO joutui aloittamaan käytännössä tyhjästä, sillä se ei saanut juurikaan omaisuutta mukaansa erotessaan nykyäänkin olemassa olevasta Nylands Nationista.[4]
1960-luvulla, yliopiston opiskelijamäärän noustessa voimakkaasti, ESOn jäsenmäärä kohosi noin 7 000 jäseneen tehden osakunnasta yliopiston ja samalla Suomen suurimman. 1970-luvulla kuitenkin ylioppilaskunta radikalisoitui poliittisesti, ja osakuntia syytettiin porvarillisiksi samalla kun niiden jäsenmäärät romahtivat. Uudella ylioppilastalolla jo 1910-luvulta alkaen toiminut ESO joutui lähtemään evakkoon talon toisesta kerroksesta Casa Academicalle, mutta Uudelle ylioppilastalolle palattiin jo vuonna 1980. Nykyisin ESOn entisissä tiloissa on ylioppilaskunnan keskustoimisto.[4]
Henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inspehtorit[5]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edvard Hjelt (1905–1906)
- Kaarle Krohn (1906–1928)
- Uunio Saalas (1928–1937)
- Yrjö Reenpää (1937–1949)
- Arvo Sipilä (1949–1957)
- Ernst Palmén (1958–1967)
- Yrjö Blomsted (1968–1976)
- Matti Klinge (1976–1986)
- Antti Ahlström (1986–2000)
- Kimmo Kontula (2000–2010)
- Laura Kolbe (2010–2021)
- Tuomas Heikkilä (2021–)
Kunniajäsenet[5]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suluissa vuosi, jona kutsuttu kunniajäseneksi
- Edvard Hjelt (1906)
- Jean Sibelius (1912)
- Kaarle Krohn (1928)
- Uunio Saalas (1937)
- Yrjö Reenpää (1949)
- Arvo Sipilä (1958)
- Rolf Nevanlinna (1962)
- Mika Waltari (1962)
- Ernst Palmén (1978)
- Lauri Aho (1980)
- Yrjö Blomsted (1980)
- Olli Lehto (1980)
- L. Arvi P. Poijärvi (1980)
- Matti Kuusi (1985)
- Erkki Salonen (1985)
- Matti Klinge (1986)
- Risto Ihamuotila (1994)
- Asko Harmia (1995)
- Antti Alhström (2000)
- Tarja Halonen (2003)
- Kimmo Kontula (2010)
- Ilkka Niiniluoto (2013)
- Laura Kolbe (2022)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Säännöt Osakunta, Eteläsuomalainen osakunta
- ↑ Eteläsuomalaisen Osakunnan Seniorit
- ↑ Ystävyysjärjestöt Eteläsuomalainen osakunta. Viitattu 28.7.2024.
- ↑ a b Historia Osakunta, Eteläsuomalainen osakunta
- ↑ a b Kunniajäsenet Eteläsuomalainen osakunta. Viitattu 28.7.2024.