Luettelo Suomen työväenliikkeen varhaisvuosien vaikuttajista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä luettelo sisältää henkilötietoja suomalaisessa työväenliikkeessä ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1917 vaikuttaneista henkilöistä, joista Wikipediassa ei ole omaa artikkelia.

C

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castrén, Ola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olof "Ola" Castrén (1. elokuuta 1882 Helsinki – 25. tammikuuta 1913 Helsinki[1]), Helsingin yliopistossa opiskellut filosofian tohtori, väitöskirja De sociala strömningarna i Frankrike på Ludvig XIV:s tid (1911).[2] Oli lyhyen aikaa mukana Helsingin ruotsalaisen työväenyhdistyksen toiminnassa syksystä 1902 lähtien, jolloin sen yhteyteen perustettiin ylioppilaiden nuorisoklubi. Kirjoitti vuonna 1906 Hakaniemen mellakan jälkeen Framtid-lehteen artikkelin, jossa sanoi sosialidemokraattien ennustaneen yhteiskunnallisen kehityksen suunnan oikein ja mainitsi heidän jatkossa edustavan merkittävää voimaa.[3] Isä päätoimittaja Robert Castrén[1] ja veli kirjallisuudentutkija Gunnar Castrén.

H

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsing, Erik J.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erik Johan Helsing (1881-1946), maanviljelijä Munsalassa, yksi niin sanotun munsalasosialismin perustajia ja ensimmäisiä johtohahmoja. 1900-luvun alussa siirtolaisena Pohjois-Amerikassa Otto Anderssonin kanssa.[4] Myöhemmin SDP:n kansanedustajaehdokkaana.[5]

K

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemppainen, Jaakko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Kemppainen (1869–1931),[6] räätälimestari ja Oulun työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Mukana työläisaktivistien toiminnassa, osallistuen muun muassa kagaalin järjestämään Bodenin kokoukseen maaliskuussa 1904.[7] Myöhemmin jääkäriliikkeen etappimies Oulussa yhdessä värvääjinä toimineiden Hannes Uksilan ja Yrjö Mäkelinin kanssa.[8]

Koponen, F. E.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frans Edvard Koponen (1853-1903),[9] Kuopiossa syntynyt maalari Koponen oli 1900-luvun vaihteessa Viipurin ja Talikkalan työväenyhdistysten johtohahmoja. Vaikutti myös maalarien ammattiosastossa ja toimitti Anton Huotarin kanssa lyhytaikaiseksi jäänyttä Kaikuja Karjalasta -lehteä. Kuoli Viipurissa keuhkotautiin.[10][11]

Kukkola, August

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Kukkola, Finlaysonin Tampereen puuvillatehtaan värjäri, joka tunnettiin lempinimellä "Partaäijä". Oli perustamassa Finlaysonin värjärien ammattiosastoa vuonna 1900 ja suurlakon aikana lokakuussa 1905 hänen aloitteestaan perustettiin Finlaysonin tehtaiden sosialidemokraattinen ammattiosasto.[12] Kuului myös Tampereen suurlakkokomiteaan[13] ja oli mukana Suomen Ammattijärjestön perustavassa kokouksessa 1907.[14] Osallistui vielä Tampereen työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhlaan 1966.[15]

Käärmekangas, Aappo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abraham ”Aappo” Käärmekangas (myös Kärmekangas), puuseppä Viipurista. Toimi vaikuttajana muun muassa nuorelle Yrjö Sirolalle.[16] Heinäkuussa 1899 mukana Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa, jossa kannatti sosialistista linjaa[17] ja valittiin puoluehallitukseen.[18] Muutti mahdollisesti myöhemmin Kanadaan.[19]

L

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtonen, Viktor

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf Viktor Lehtonen (1852 Taivassalo – 1922 Taivassalolähde?), kansakoulunopettaja ja wrightiläisen työväenliikkeen vaikuttaja. Perusti maaliskuussa 1887 Porin Työväenyhdistyksen yhdessä sanomalehtimies Matti Kauppisen kanssa.[20]

Lillnix, J. E.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Josef Emil Lillnix (21. joulukuuta 1867[21] – 1954), närpiöläisen viljelijäperheen poika joutui nälkävuosien jälkeen huutolaiseksi. Sittemmin räätälinä Vaasassa, Helsingissä, Tampereella, Raumalla ja Turussa.[22] Myöhemmin Vaasan työväenyhdistyksen johtohahmo. Työväenliikkeen veteraani, joka oli mukana jo 1899 Suomen Työväenpuolueen perustavassa kokouksessa, kannattaen siellä sosialistista linjaa.[23] Vuonna 1906 Oulun puoluekokouksessa menettelytapakysymystä pohdittaessa tuli tunnetuksi lausahduksestaan ”Ollaan joko sosialidemokraatteja tahi vallankumouksellisia, mutta molempia yhtaikaa ei voi olla.”[24] SDP:n ehdokkaana vielä vuoden 1933 eduskuntavaaleissa[25] sekä kunniaveteraanina 1952 puoluekokouksessa Helsingissä yhdessä Ida Aalle-Teljon kanssa.[26] Vaasan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, presidentin valitsijamies vuonna 1931.

Lundelin, Vendla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vendla Lundelin (1862–1949), kirjaltaja ja Tampereen työväenyhdistyksen pitkäaikainen kuoronjohtaja.[27] Vuodesta 1897 lähtien mukana Suomen Kirjaltajaliiton toiminnassa.[28][29] Työskenteli myös opettajana 1911 lakkautetussa Massunmäen koulussa, joka sijaitsi Tampereen Kyttälän kaupunginosan Pellavatehtaanmäellä.[30] Tampereen suurlakkokomitean jäsen vuoden 1905 suurlakon aikana[13] sekä Tampereen äänioikeuskomitean jäsen 1905–1906.[31] Lundelinin isä oli kuoronjohtaja Fredrik Lundelin ja sisaruksia muusikot Sikstus, Fredrika ja August Lundelin.[27] Kaikista on Vendlan ohella henkilökuva Helvi Jokisen tamperelaisia kulttuurivaikuttajia esittelevässä kirjassa Renkaita suvannon pinnassa (1947).[32] Kansan Sivistysrahaston alaisuudessa toimii nykyään S.B., Frederik ja Vendla Lundelinin rahasto.[33]

M

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mannerstam, John

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johan Bernhardsson (John Bernhard) Mannerstam (s. 25. marraskuuta 1883 Helsinki), suoritti oikeustieteellisen tutkinnon Helsingin yliopistossa 1906.[34] Mukana työläisaktivistien toiminnassa kannattaen vallankumouksellista linjaa. Vuoden 1906 Viaporin kapinan aikana kuului punakaartin johtoon yhdessä Johan Kockin ja Jean Boldtin kanssa.[35] Lähti maanpakoon Kanadaan ja työskenteli toimittajana Ontarion Port Arthurissa ainakin vuonna 1909.[36] Avioitui tammisaarelaisen Elin Emilia Hagströmin (s. 1880) kanssa 1905, pariskunnalle syntyi myöhemmin kahdeksan lasta.lähde?

Metsäranta, E. A.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Arvid Metsäranta, ammattiyhdistysmies Helsingistä, joka toimi muun muassa Suomen Ammattijärjestön sihteerinä 1921–1924.[37] Puoliso vuodesta 1921 kansanedustaja Elsa Metsäranta.[38]

S

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmela, Kaarlo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlo Salmela (synt. Sandelin, myös Salmelin, 10. toukokuuta 1875 – 21. maaliskuuta 1929)[39] asianajaja ja toimittaja Tampereelta.[40] Oli 1898 perustamassa Kansan Lehteä julkaissutta Tampereen Työväen Sanomalehti Osakeyhtiötä, kuuluen sen suurimpiin osakkaisiin yhdessä Anton Salakarin ja Akusti Samuel Vuorelan kanssa.[41] Tampereen suurlakkokomitean jäsen vuoden 1905 suurlakon aikana.[13]

Stolt, Hannes

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannes Stolt (1887–1941),[42] suomenkieliseen perheeseen syntynty ruotsinkielinen toimittaja Uudeltamaalta. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen pidetyssä suuressa sosialidemokraattisen työväen kokouksessa valittiin SDP:n väliaikaiseen puoluetoimikuntaan.[43] Arbetarbladetin päätoimittaja vuonna 1921.[44] Puoliso Gustaf Wistbackan tytär Edith (k. 1958).[45] Haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle.[46]

W

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wistbacka, Gustaf

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf Alfred Wistbacka (s. 7. helmikuuta 1864 Teerijärvi), Pohjanmaalla syntynyt puuseppä, joka muutti Helsinkiin 1886.[45] Aloitteentekijä Helsingin ruotsalaisen työväenyhdistyksen perustamisessa vuonna 1898[47] ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Kuului myös 1899 perustetun Finlands Svenska Arbe­tarförbundin ensimmäisiin johtohahmoihin. Lähti siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan ilmeisesti jo vuoteen 1901 mennessä. Wistbackan tytär Edith (k. 1958) avioitui Arbetaren-lehden päätoimittajan Hannes Stoltin kanssa ja toimi myös itse työväenliikkeessä.[45]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Soikkanen, Hannu: Sosialismin tulo Suomeen – Ensimmäisiin yksikamarisen eduskunnan vaaleihin asti, WSOY, Porvoo–Helsinki, 1961.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1900–1907 Helsingin yliopisto. Viitattu 8.12.2015.
  2. ↑ De sociala strömningarna i Frankrike på Ludvig XIV:s tid Kansalliskirjasto. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 8.12.2015.
  3. ↑ Soikkanen, s. 209, 352.
  4. ↑ Mister J:son [Axel Åhlström]: Minnets maning. Arbetarbladet, 25.9.1925, nro 110, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.11.2023. (ruotsiksi)
  5. ↑ ”Socialdemokratin i Österbotten”, Folkkalender IV, s. 92–93. Helsingfors: Socialdemokratiska partipyråns förlag, 1913. Kansalliskirjasto. (ruotsiksi)
  6. ↑ Oulun historian henkilöitä Aikamatka Oulu. Viitattu 8.12.2015.
  7. ↑ Soikkanen 1961, s. 105, 249.
  8. ↑ Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV : 1856-1918. Oulu: Oulun kaupunki, 1976. ISBN 951-93270-4-5
  9. ↑ F. E. Koposen kuolinilmoitus. Työmies, 28.4.1903, nro 96, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.5.2024.
  10. ↑ Kuollut. Wiipuri, 24.4.1903, nro 93, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.5.2024.
  11. ↑ Kaikuja Karjalasta. Työmies, 31.5.1902, nro 122, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 23.5.2024.
  12. ↑ Turunen, Risto: Kun tehtaalaiset heräsivät – suurlakko 1905 2/2014. Intiim. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 12.12.2015.
  13. ↑ a b c Koivisto, Tuomo: Tampereen Ammatillisen Paikallisjärjestön perustaminen monen mutkan takana 4/2005. Kenttäväki. Viitattu 12.12.2015.
  14. ↑ Suomen Ammatijärjestön perustavan kokouksen edustajat Suomen historian dokumentteja. Viitattu 12.12.2015.
  15. ↑ Tampereen työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhla 6.5.1966, jäseniä ryhmäkuvassa Finna. Viitattu 12.12.2015.
  16. ↑ Sainio, Venla: SIROLA, Yrjö 12/2014. Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 8.12.2015.
  17. ↑ Soikkanen, s. 69.
  18. ↑ Kari, J. K.: Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja, s. 101. Turku: Suomen Työväenpuolue, 1899. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Yrjö Raivio: Kanadan suomalaisten historia I-II Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 8.12.2015.
  20. ↑ Saarinen, Juhani: Porin historia III. 1809–1939, s. 540. Porin kaupunki, 1972.
  21. ↑ Räätäli J. E. Lillnix 70-vuotias Pohjanmaan Kansa 21.12.1937, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.5.2024.
  22. ↑ J. E. Lillnix 70-vuotias. Ilkka, 21.12.1937, nro 344, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.05.2023.
  23. ↑ Soikkanen, s. 69, 254.
  24. ↑ Kenttä, Risto: Oululaiset nuoressa työväenpuolueessa 28.8.2006. Yrjö Mäkelin -seura. Viitattu 8.12.2015.
  25. ↑ SDP:n painettu eduskuntavaalijuliste Arjen historia. Viitattu 8.12.2015.
  26. ↑ Mäkelä, Aaro: Pöytäkirja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.y:n XXII Puoluekokouksesta, s. 19. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1952. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ a b Seppänen, Anne: Populaarikulttuuri sosiaalistamisväylänä – Tampereen työväestön julkiset huvit 1860-luvulta vuoteen 1917, s. 80. Tampere: Tampereen yliopistopaino, 2000. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Gutenberg 4/1897. Projekt Runeberg. Viitattu 12.12.2015.
  29. ↑ Suomen kirjaltajaliiton ensimmäinen sääntömääräinen yleinen kokous pidettiin 17.-19.8.1899 Arjen historia. Viitattu 12.12.2015.
  30. ↑ Tampereen Pellavatehtaanmäki (='Massunmäki') 12/2009. Jukka Joutsi. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 12.12.2015.
  31. ↑ Tampereen äänioikeuskomitean jäsenet 1905. Arjen historia. Viitattu 12.12.2015.
  32. ↑ Renkaita suvannon pinnassa Kirjasampo. Viitattu 12.12.2015.
  33. ↑ KSR:n rahastot Kansan Sivistysrahasto. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 12.12.2015.
  34. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1900–1907 Helsingin yliopisto. Viitattu 8.12.2015.
  35. ↑ Soikkanen, s. 239, 245.
  36. ↑ Ontario Births, 1869-1910 Archives of Ontario. Viitattu 8.12.2015.
  37. ↑ Valkonen, Marjaana: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y. 1907–87, s. 67–69. Helsinki: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, 1989. ISBN 951-714-136-x
  38. ↑ Elsa Metsäranta Eduskunta. Viitattu 10.12.2015.
  39. ↑ Kaarlo Salmela kuollut. Kansan Lehti, 22.3.1929, nro 69, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2023.
  40. ↑ Tanni, Sanna: Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon, s. 20. Tampere: Tampereen yliopiston Historiatieteen ja filosofian laitos, 2008. Teoksen verkkoversio.
  41. ↑ LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ T–Ö Pörssitieto. Viitattu 12.12.2015.
  42. ↑ Hannes Stolt död. Arbetarbladet, 1.12.1941, nro 138, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.5.2023. (ruotsiksi)
  43. ↑ Pöytäkirja Suomen Sos.-Dem. Puolueen ylimääräisestä puoluekokouksesta Helsingissä 27–29 p:nä jouluk. 1918, s. 23. Kotka: Suomen Työväenpuolue, 1920. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. ↑ Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 32. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1.
  45. ↑ a b c Vem var Gustav Alfred Wistbacka? 29.10.2007. Loffe.net. Viitattu 8.12.2015.
  46. ↑ Hannes Stolt Find A Grave. Viitattu 8.12.2015.
  47. ↑ Soikkanen, s. 216.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_työväenliikkeen_varhaisvuosien_vaikuttajista&oldid=22407233”