Fredrik Lundelin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fredrik Lundelin (183517. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kuoronjohtaja, joka 1800-luvun lopussa tunnettiin yhtenä Tampereen merkittävimmistä musiikkivaikuttajista.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereelle töiden perässä vuonna 1858 muuttanut Lundelin työskenteli aluksi Tampereen Verkatehtaalla vanuttajana ja yleni myöhemmin työnjohtajaksi. Lundelin innostui musiikista vasta Tampereella, jossa hänen opettajanaan toimi Pellavatehtaan Lauluseuran 1869 perustanut kansakoulunopettaja Antti Tervo. Hän opetti Lundelinille laulun lisäksi myös kuoronjohtamista.[1] Vuonna 1879 Lundelin pääsi johtamaan Tampereen kaupungin satavuotisjuhlissa esiintynyttä kuoroa[2] ja 1884 hän sai johdettavakseen pellavatehtaalla toimineen Kansanvalistusseuran kuoron, jonka nimeksi pian muutettiin Tampereen Työväen Lauluseura. Myöhemmin Lundelin jatkoi itse musiikinopettajana, hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa Lundelinin tyttären kanssa avioitunut varastopäällikkö Ernst Lindroth.[1]

Ludelin toimi aktiivisesti myös Tampereen Työväenyhdistyksessä, jota hän oli perustamassa vuonna 1866.[2] Vuonna 1888 Lundelin ehdotti Tampereen talouskoulun perustamista, joka aloitti toimintansa neljä vuotta myöhemmin.[3]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lundelinin puoliso oli Eeva Frisk.[4] Perheen lapsista Fredrika, Vendla (1862–1949), Sikstus Bernhard (1860–1932) ja August (1871–1950) olivat myös musiikinharrastajia. Vendla toimi muun muassa Tampereen työväenyhdistyksen kuoron pitkäaikaisena johtajana, Sikstus Bernhard oli musiikinopettaja sekä Tampereen kaupungin musiikkijohtaja ja Tampellan verkatehtaan johtajaksi noussut August toimi myös Tampereen Orkesteriyhdistyksen sellistinä.[1] Lundelinista ja hänen neljästä lapsestaan on henkilökuvat vuonna 1947 ilmestyneessä Helvi Jokisen teoksessa Renkaita suvannon pinnassa, joka esittelee tamperelaisia kulttuurivaikuttajia.[5] Säveltäjä Ernst Linko ja kapellimestari Erkki Linko puolestaan ovat hänen tyttärensä Marian lapsia.[1]

Fredrik Lundelin kuoli sisällissodan päättymisen jälkeen toukokuussa 1918 poikansa kotitalossa taisteluissa raunioituneessa Kyttälän kaupunginosassa. Kansan Sivistysrahaston alaisuudessa toimii nykyään Sikstus Bernhard, Fredrik ja Vendla Lundelinin rahasto.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppänen, Anne: Populaarikulttuuri sosiaalistamisväylänä – Tampereen työväestön julkiset huvit 1860-luvulta vuoteen 1917. Tampere: Tampereen yliopistopaino, 2000. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Seppänen, s. 79–80.
  2. a b Mäkinen, Suvi: Työväen musiikkiharrastus Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
  3. Tampereen talouskoulun muistolaatta Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Viitattu 2.2.2016.
  4. Aikalaiskirja / 1934 Projekt Runeberg. Viitattu 2.2.2016.
  5. Renkaita suvannon pinnassa Kirjasampo. Viitattu 2.2.2016.
  6. KSR:n rahastot Kansan Sivistysrahasto. Viitattu 2.2.2016.