Lana Del Rey

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lana Del Rey
Lana Del Ray at the Echo music award 2013.jpg
Lana Del Rey vuonna 2013.
Syntynyt 21. kesäkuuta 1986 (ikä 27)
New York, New York, Yhdysvallat
Taiteilijanimet Lana Del Rey, Lana Rey Del Mar, Lizzy Grant, Lana Del Ray, May Jailer, Sparkle Jump Rope Queen
Kotipaikka Lake Placid, New York, Yhdysvallat
Aktiivisena 2005–
Tyylilajit vaihtoehtorock, pop, trip hop
Laulukieli englanti
Ammatit laulaja-lauluntekijä, muusikko, malli
Soittimet laulu, kitara
Levy-yhtiöt Interscope Records
Polydor Records
Stranger
Kotisivut www.lanadelrey.com

Lana Del Rey (oikealta nimeltään Elizabeth Woolridge Grant,[1] s. 21. kesäkuuta 1986[2] New York) on yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja malli. Lake Placidin kylässä, New Yorkin osavaltiossa varttunut Del Rey on julkaissut kaksi albumia Lana Del Ray A.K.A. Lizzy Grant (2010) ja Born to Die (2012) sekä EP-levyt Kill Kill (2008), Lana Del Rey (2012) ja Paradise (2012). Del Rey ilmoitti 4. joulukuuta 2013 seuraavan albuminsa olevan nimeltään Ultraviolence.[3]

Del Reyn debyyttialbumi oli myynnissä vain lyhyen aikaa iTunesissa ennen kuin se vedettiin pois markkinoilta. Stranger Recordsin kautta julkaistun Born to Die -albumin ensimmäinen single oli ”Video Games”. Single menestyi hyvin ympäri Eurooppaa nousten muun muassa listaykköseksi Saksassa, jossa se myi platinaa.[4] Born to Die nousi albumilistan ykköseksi Britanniassa ja kakkoseksi Yhdysvalloissa.[5][6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elizabeth "Lizzy" Grant syntyi New Yorkissa ja kasvoi Lake Placidissa New Yorkin osavaltiossa. 15-vuotiaana hän aloitti koulunkäynnin Kent School -sisäoppilaitoksessa Connecticutissa päihdevaikeuksiensa takia. Hän on sijoittaja Rob Grantin tytär. Isä tuki tytärtään tämän laulajanuran alkuvaiheessa. Del Rey kävi Fordham Universityä New Yorkissa. Del Rey on seurustellut useaan otteeseen ja on kertonut viehtymyksestään itseään vanhempiin miehiin. Hänen nykyinen miesystävänsä on Kassidy-yhtyeen laulajakitaristi Barrie-James O'Neill, jonka kanssa hän asuu Los Angelesissa ja huhut kertovat heidän olevan myös kihloissa.

Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Rey on tehnyt myös albumin nimeltä Sirens,[7] joka tehtiin vuosina 2004-2005, ja hänen silloinen taiteilijanimi oli 'May Jailer'. Albumia ei kuitenkaan julkaistu, kunnes toukokuussa 2012 se vuodettiin kokonaan YouTubeen. Lana on myös työstänyt satoja kappaleita, jotka eivät ole millään levyllä, eikä niitä ole virallisesti julkaistu, mutta ne ovat vuotaneet internetiin ja kappaleita ilmestyy koko ajan lisää, eikä läheskään kaikkia ole vielä netissä.

Lana julkaisi ensimmäisen täyspitkän studioalbuminsa nimeltään Lana Del Ray A.K.A. Lizzy Grant tammikuussa 2010. Se oli laulajan ensimmäinen ammatimaisesti tuotettu albumi, julkaistu nimellä Lizzy Grant, itsenäisellä levy-yhtiöllä tuottaja David Kahnen kanssa. Del Rey totesi, että "David pyysi minua työskentelemään kanssaan vain päivä sen jälkeen saatuaan demoni. Hän on tunnettu tuottajana, jolla on paljon rehellisyyttä ja joka on kiinnostunut popin lisäksi muun musiikin tekemisestä." Lanan isä, Robert Grant, auttoi markkinoimaan albumia, joka oli saatavilla iTunesissa lyhyen ajan ennen kuin levy peruutettiin. David Kahnen mukaan Grant osti oikeudet takaisin levy-yhtiö 5 Pointsilta.

2011 - 2013: Born to Die[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lana Del Rey vuonna 2012.

Myöhemmin kesäkuussa 2011, Del Rey allekirjoitti sopimuksen levy-yhtiö Stranger Recordsin kanssa "Video Games" -debyyttisinglen julkaisemisesta lokakuussa 2011. Hän allekirjoitti yhteissopimuksen Interscope Recordsin ja Polydor Recordsin kanssa. 24. lokakuuta 2011 ilmoitettiin, että Del Rey oli voittanut brittiläisen musiikkipalkinnon Q Awardin kategoriassa "Q's Next Big Thing".

"Video Games" -singleä mainostettiin The CW Television Networkin Ringer-sarjassa 27. syyskuuta 2011 keskeisen kohtauksen aikana saaden Del Reyn valtavirran mukaan. Lana mainosti albumiaan lukuisissa myös live-esiintymisissä. Rolling Stone -musiikkilehti kommentoi, että vaikka Del Rey on hermostunut ja ahdistunut esittäessään kappaleitansa livenä, "hän laulaa huomattavalla luottamuksella", vaikka he totesivatkin Del Reyn vokaalien olevan melko vihlovia korville. Lana esitti "Video Games" -kappaleensa hollantilaisessa De Wereld Draait Door -televisio-ohjelmassa, brittiläisessä Later... with Jools Holland -musiikkiohjelmassa ja yksityisessä show’ssa Chateau Marmontissa West Hollywoodissa Kaliforniassa. Del Rey antoi myös useita haastatteluja sanomalehdille ja internetlehdille.

Myöhemmin ilmoitettiin, että laulaja julkaisisi debyyttialbuminsa tammikuussa 2012. Ranskalaisen Taratata-ohjelman haastattelussa Lana ilmoitti albumin nimen olevan Born to Die ja se julkaistiin 27. tammikuuta 2012 Irlannissa, 30. tammikuuta 2012 Iso-Britanniassa sekä maailmanlaajuisesti 31. tammikuuta 2012.

Laulaja esitti kaksi kappalettaan Saturday Night Live TV-ohjelmassa 14. tammikuuta 2012. Lana sai lämpimän vastaanoton yleisöltä mutta sekalaisia arvosteluja kriitikoilta. NBC Nightly News -ankkuri Brian Williams kutsui Del Reyn esitystä "yhdeksi huonoimmista esityksistä SNL-ohjelman historiasta". Del Reyn esiintymistä puolusti SNL-ohjelman sinä iltana toimiva juontaja Daniel Radcliffe, huolimatta siitä, ettei hän ollut nähnyt esitystä. 4. helmikuuta 2012 Kristen Wiig parodisoi Del Reytä Saturday Night Liven sketsissä yhdessä Seth Meyersin kanssa.

Toinen single ja albumin nimikkokappale "Born to Die" julkaistiin 30. joulukuuta 2011. Kappaleen musiikkivideo vuoti 14. joulukuuta 2011, ja se perustui Del Reyn luomalle käsitteelle, ohjaajana Yoann Lemoine. Tammikuussa 2012 Del Rey ilmoitti ostaneensa Lana Del Ray A.K.A. Lizzy Grant -albuminsa oikeudet takaisin ja uusintajulkaisevansa sen kesällä 2012 Interscope Recordsin ja Polydor Recordsin johdolla. 4. tammikuuta 2012 laulajan tiedotettiin allekirjoittaneen sopimuksen NEXT Model Management -agentuurin kanssa.

Born to Die (2012) albumista julkaistiin marraskuussa Paradise Edition versio.[8] Normaalipainos sisältää kahdeksan uutta kappaletta, mutta iTunes-versiolla tulee bonuskappale "Burning Desire".

Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Rey esiintyi Paradisossa Amsterdamissa vuonna 2011.

Vuonna 2006 Del Reyllä oli 18 live-esiintymistä, joista kaikki New Yorkissa. Hän esiintyi neljä kertaa open mic tapahtumissa Makorissa (17. huhtikuuta,[9][10][11] 1. toukokuuta,[11][12][13][14][15] 15. toukokuuta,[11][16][17] 16. kesäkuuta[11][18][19]).

22. kesäkuuta 2006 hän esiintyi The Cutting Roomissa tilaisuudessa, jonka nimi oli 58th Songwriters Hall of Fame New Writers Showcase.[20][21][22][23] Hän esiintyi Sin-éssä 22. heinäkuuta[24] ja osallistui Ccatharsis-open mic-tapahtumaan Cattyshackissa 11. syyskuuta 2006.[25] Seuraavana päivänä hän esiintyi Laila Loungessa.[26][27][28]

Hän esiintyi Williamsburg Live Songwriting -kilpailun ensimmäisellä kierroksella The Lucky Catissa 15. syyskuuta 2006 ja pääsi semifinaaliin.[29][30]

Kaksi päivää myöhemmin 17.9.2006 hän esiintyi Rodrigue's kahvilassa Fordham Universityn kampuksella.[27][28][31]

Del Rey osallistui Williamsburg Live Songwriting -kilpailun semifinaaliin Galapagos Art Space 21. syyskuuta 2006[26][32][33][34][35] ja seuraavana päivänä 22. syyskuuta 2006 kilpailun finaaliin North Sixissä, mutta ei voittanut.[33][36][37]

Hän esiintyi New Yorkin 169 Barissa 27. syyskuuta 2006[27][28], 14. lokakuuta The Loveseat Collectivessa[38] ja kolme päivää myöhemmin 17. lokakuuta 2006 Pianosissa.[39]

15. marraskuuta 2006 hän esiintyi Laila Loungessa.[26][40] ja seuraavana päivänä Galapagos Art Spacessa.[26][41][42][43]

29. marraskuuta hän esiintyi Sidewalk Cafessa.[41][42][44][45]

1. syyskuuta 2010, Del Rey esiintyi Mando Diaon kanssa MTV Unplugged -konsertissa Union Film-Studioilla Berliinissä.[46]

Del Rey esiintyi 9. syyskuuta 2011 ranskalaisessa Le Grand Journal TV-ohjelmassa[47] ja kolme päivää myöhemmin hollantilaisessa De Wereld Draait Door TV-ohjelmassa.[48] Hänen esiintymisensä myöhäisillan talk show’ssa Inas Nacht lähetettiin samana päivänä.[49][50]

14. syyskuuta 2011 Del Rey esiintyi "salaisessa showssa" Brooklynissa, New Yorkin Glasslands Galleryssa.[51]

26. syyskuuta 2011 hän piti konsertin The Hotel Caféssa (Hollywood, Los Angeles, Kalifornia ja kolme päivää myöhemmin Volksbühnella Berliinissä, Saksassa. Kuukautta myöhemmin, hän esitti "Video Games" -kappaleensa brittiläisessä Later... with Jools Holland -musiikkiohjelmassa[52]< ja vieraili Woodkid's esiintyessä Highline Ballroomissa.[53]

Marraskuussa 2011 Del Rey piti yhdeksän konserttia Euroopassa, esimerkiksi Englannissa, Skotlannissa, Ranskassa, Alankomaissa ja Saksassa.[54] sekä esiintyi yhdessä konsertissa Kanadassa ja kahdessa konsertissa Yhdysvalloissa.[54]

5. joulukuuta 2011 Del Rey piti konsertin Bowery Ballroomissa New Yorkissa.[55] Hän esiintyi myös intiimissä ohjelmassa Chateau Marmontissa osana Mulberryn Mix Tape -kiertuetta 9. joulukuuta 2011.[56]

Del Rey Saksassa 2011

Del Rey oli musiikkivieraana The Jonathan Ross Showssa 7. tammikuuta 2012.[57] Viikkoa myöhemmin, hän esitti kaksi laulua Saturday Night Livessa, jotka kriitikot arvostelivat kielteisesti samoin kuin yleisökin.[58]

Laajasti kritisoidun Saturday Night Live -esiintymisen jälkeen hän sanoi, että hänellä on vielä sopeutumisongelmia julkisten esiintymisten kanssa. "En ole luonnostani mikään esiintyjä, mutta ihailijani tietävät sen." [59] "[Mahdollisessa esiintymisessa Coachellassa] seison paikallani ja laulan. En minä mikään niin kauhean kiinnostava ole. Ihmiset eivät halua kuollakseen nähdä minua lavalla." [60]

30. tammikuuta 2012 Del Rey esiintyi Le Grand Journalissa toisen kerran.[61]

Helmikuun alussa 2012 Del Rey esiintyi ohjelmassa Late Show with David Letterman,[62] Amoeba Musicissa Los Angelesissa ja San Franciscoissa. Neljä päivää myöhemmin hän oli musiikkivieraana ohjelmassa Jimmy Kimmel Live!.

22. maaliskuuta 2012 hän oli musiikkivieraana American Idolissa.[63] Del Rey esiitnyi Street Recordsissa Seattlessa.

Hän esiintyi Jazz Caféssa Lontoossa 10. huhtikuuta 2012 ja oli musiikkivieraana espanjalaisessa TV-show’ssa Buenas noches y Buenafuente 12 päivää myöhemmin.[64] Viikon päästä Del Rey esiintyi The Voice UKssa.[65]

Kesäkuun alussa 2012 Del Reylla oli kolme konserttia El Rey Theatressa Los Angelesissa ja Irving Plazassa New Yorkissa. Hän vietti kuukauden kesä-heinäkussa esiintyen festivaaleilla Euroopssa esimerkiksi Espanjassa, Englannissa, Norjassa, Belgiassa, Ranskassa, Sveitsissä, Portugalissa ja Saksassa.

Heinäkuun lopussa 2012 Del Rey piti kuusi konserttia Australiassa. Esiintymiskaupunkeja olivat Adelaide, Melbourne, Sydney ja Byron Bay. Hän esiintyi Varsovassa Puolassa ja iTunes Festivalissa Lontoossa syyskuussa 2012.[66]

28. syyskuuta 2012 hän esiintyi Le Grand Journalissa.[67]

30. marraskuuta 2012 Del Rey oli toistamiseen musiikkivieraana Later... with Jools Holland -musiikkiohjelmassa ja esitti tuoreimman singlensä "Ride".[68]

21. joulukuuta 2012 hän esitti Hollywoodin The Roxyssa covereita, kuten Oasiksen "Wonderwall" ja The Doorsin "Roadhouse Blues" rock and roll cover-yhtyeen Camp Freddyn kanssa.[69][70]

Paradise Tour[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Reyn esiintyminen Helsingissä Hartwall Areenalla 16. kesäkuuta 2013[71] sai kritiikissä arvion, että hän on tragediabarbie, jonka kappaleet ovat täynnä jenkkikliseitä ja rakennusaineena on nostalgia. Esitys muistutti sitcom-tv-sarjaa, sillä yleisöreaktioita epäiltiin vahvistetuiksi taustanauhojen avulla. Huutomyrskyt osuivat vääriin kohtiin, yleisön laulu oli epäsuomalaisen kovaa ja amerikkalaisella aksentilla. Toimittaja Oskari Onninen kirjoitti Helsingin Sanoman arviossaan lopuksi, että syvemmälle amerikkalainen populaarikulttuuri ei pysty hukkumaan itseensä.[72] Samoihin ongelmiin kiinnitti huomiota myös Rumban kirjoittaja.[73]

Paradise-kiertueen konserttia Skotlannissa Glasgowssa arvioitiin The Scotsman -lehdessä myönteisemmin: Kappale ”Young and Beautiful” (elokuvasta ”Kultahattu”) lumosi yleisön, kuten itse Del Reykin. Kiertueella lämpänneen Kassidy-yhtyeen kitaristi on kotoisin Glasgowsta ja seurustelee Del Reyn kanssa. Suomen keikalla lämppärinä toimi kuitenkin Kari Tapiiri.

Musiikki ja ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Del Reytä on kuvailtu "niin kutsutuksi gangsta-Nancy Sinatraksi". Del Reyn ääniala on kontra-altto.

Laulutyyliä ja äänenkäyttöä on vertailtu samankaltaiseksi kuin artisteilla Kate Bush, Tori Amos, Loreena McKennitt, Laurie Anderson, Portishead, Clannad, Cowboy Junkies, Annie Haslam (Renaissance), Nina Hagen, Jewel ja Lene Lovich.

Vaikutteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lana on maininnut musiikillisiksi vaikuttajikseen mm. Kurt Cobainin, Nirvanan, Bruce Springsteenin, Elvis Presleyn, Frank Sinatran, Bob Dylanin, Allen Ginsbergin, Leonard Cohenin, Nina Simonen, Britney Spearsin ja Eminemin.

Muita Lanan mainitsemia musiikillisia ja taiteellisia vaikutteita ovat hänen oma mielikuvituksensa, visionsa omasta tulevaisuudestaan, Californian maisema, New Yorkin ilmapiiri ja energia, Pariisi yöaikaan, Coney Island, Amerikkalainen kitsch, 1940-luku, 1950-luku, 1960-luku, mustavalkoelokuvat, film noir, Marilyn Monroe, Jessica Rabbit ja Betty Boop.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sirens (julkaisematon, 2006)
  • Kill Kill (EP-levy, 2008)
  • Lana Del Ray A.K.A. Lizzy Grant (2010)
  • Lana Del Rey (EP-levy, 2012)
  • Born to Die (2012)
  • Paradise (EP-levy, 2012)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lana Del Rey.
  1. David Robert: Lana Del Rey Has "Three New Albums Worth Of Material" 17.2.2012. MTV.ca. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  2. Ernest Baker: Interview: Lana Del Rey Talks Backlash, Plastic Surgery, and New Album 7.10.2011. Complex. Viitattu 20.2.2012.
  3. http://www.rollingstone.com/music/news/lana-del-reys-new-album-is-called-ultra-violence-20131205 Viitattu 25.12.2013. (englanniksi)
  4. Gold-/Platin-Datenbank Bundesverband Musikindustrie. Viitattu 20.2.2012.
  5. Chart Stats Viitattu 20.2.2012.
  6. Lana Del Rey Debuts at No. 2 on Billboard 200 Albums Chart Billboard. Viitattu 20.2.2012.
  7. http://www.digitalspy.co.uk/music/news/a384853/lana-del-reys-may-jailer-sirens-album-leaks-in-full.html
  8. http://newsroom.mtv.com/2012/07/25/lana-del-rey-to-re-release-born-to-die-with-7-new-songs/
  9. Singer/songwriter Lizzy Grant performs at Makor in New York City on April 17, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  10. Open Mic songhall.org. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  11. a b c d From Gaga to Lana and Viola: The Continued Fame of Bob Leone gagafrontrow.net. February 4, 2012. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  12. Singer/songwriter Lizzy Grant performs at Makor in New York City on May 1, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  13. Singer/songwriter Lizzy Grant performs at Makor in New York City on May 1, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  14. Singer/songwriter Lizzy Grant performs at Makor in New York City on May 1, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  15. Open Mic songhall.org. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  16. Songwriter's Hall of Fame at Makor 05.15.2006: Lizzy Grant Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  17. Open Mic Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  18. Acoustic Live! acousticlive.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  19. Open Mic on June 19 songhall.org. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  20. New Writer Showcases songhall.org. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  21. 58th New Writer Showcase songhall.org. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  22. Jodelle to Perform at the Songwriters Hall of Fame New Writers Showcase PRWeb. June 18, 2006. Vocus PRW Holdings, LLC. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  23. Indie Sounds NY (englanniksi)
  24. Saturday July 22, 2006 April 26, 2007. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  25. Amy performs in a special September 11th "Peace" edition of Athena Reich's CATHARSIS at Cattyshack alongside Lizzy Grant & Athena. $3 sonicbids.com. Viitattu March 2, 2013. (englanniksi)
  26. a b c d Ice Breaker: Lana Del Rey GQ. 6.10.2011. Condé Nast. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  27. a b c September 7, 2006 September 7, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  28. a b c September 8, 2006 September 8, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  29. 9/15 - The Lucky Cat wlsc2006.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  30. WLSC: Read About Last Night & See You Tonight at Laila Lounge jezebelmusic.com. September 16, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  31. Rodrigue's Coffeehouse Fordham University. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  32. 9/21 - Galapagos Art Space wlsc2006.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  33. a b Resonance Journal | May 21 jezebelmusic.com. May 21, 2008. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  34. The Third Annual Williamsburg Live Songwriter Competition 2006 Compilation CD jezebelmusic.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  35. WLSC 2006 CD Release Party jezebelmusic.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  36. 9/22 - North Six wlsc2006.com. 2007-10-13. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  37. WLSC: The Winners and Closing Thoughts jezebelmusic.com. September 23, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  38. Recap: October 14 @ Laura's Apartment 26.10.2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  39. Cross-Pollination CXVI - Tues Oct 17th - 7:30-10 PM cross-pollination.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  40. Jezebel Music - Coverfest mog.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  41. a b November 15, 2006 lizzygrant.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  42. a b November 16, 2006 lizziegrant.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  43. Nick Ogawa Feature Show at Galapagos jezebelmusic.com. November 16, 2006. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  44. November 20, 2006 mayjailer.com. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  45. Sidewalk Cafe Calendar antifolk.net. Viitattu March 23, 2013. (englanniksi)
  46. >"Interview Mit Mando Diao". hitparade.ch. Retrieved August 27, 2012
  47. Lana Del Rey - Blue Jeans - Live @ Le Grand Journal gangster.squarespace.com/. November 10, 2011. Viitattu December 6, 2012. (englanniksi)
  48. ">Idolator Staff: Lana Del Rey Sings "Video Games" On Amsterdam's 'DWDD' November 12, 2011. Idolator. Viitattu December 20, 2011. (englanniksi)
  49. Nach Hype und Hass doch noch ein Album Spiegel Online. 27.1.2012. Viitattu December 6, 2012. (saksaksi)
  50. Lana Del Rey - Video Games (Live on Inas Nacht, Nov. 12, 2011) 12.11. 2011. YouTube. Viitattu December 6, 2012. (englanniksi)
  51. Photos: Lana Del Rey in Brooklyn Pitchfork. September 15, 2012. Pitchfork Media Inc.. Viitattu December 2, 2012. (englanniksi)
  52. Watch Lana Del Rey Perform "Video Games" on "Later With Jools Holland" 11.10.2011. Pitchfork Media. Viitattu December 20, 2011. (englanniksi)
  53. Lana Del Rey "Video Games" feat. Woodkid at Highline Ballroom, Sat, Oct 15, 2011 Highline Ballroom. 17.10.2011. Viitattu December 2, 2012. (englanniksi)
  54. a b Lana Del Rey - Live 2011 LanaDelRey.com. (englanniksi)
  55. Watch Lana Del Rey Perform 'Video Games' Live at Bowery Ballroom New York. December 6, 2011. New York Media, LLC. Viitattu December 20, 2011. (englanniksi)
  56. ">Lana Del Rey explains significance of 'Video Games' location Chateau Marmont NME. December 13, 2011. IPC Media. Viitattu December 20, 2011. (englanniksi)
  57. The Jonathan Ross Show got sporty with Brian Cox and Lana Del Rey Metro. 7.1.2012. Associated Newspapers Ltd. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
  58. Daniel Radcliffe: 'I didn't actually see Lana Del Rey's 'Saturday Night Live' performance' | News NME. February 11, 2012. IPC Media. Viitattu March 29, 2012. (englanniksi)
  59. VH1 Lana Del Rey interview 2012. YouTube. Haettu 5.12.2013.
  60. Lana Del Rey - Funny Moments. YouTube (2013-04-08). Haettu 5.12.2013.
  61. Lana Del Rey et Kamel Le Magicien dans Le Grand Journal de Canal + le 30 janvier 2012 Purepeople.com. Viitattu 6.12.2012. (saksaksi)
  62. Lana Del Rey On David Letterman: Artist Keeps It Simple For 'Video Games' Performance The Huffington Post. February 2, 2012. AOL. Viitattu December 6, 2012. (englanniksi)
  63. Lana Del Rey's 'American Idol' Performance: Pop Starlet Sings 'Video Games' (video) The Huffington Post. March 23, 2012. AOL. Viitattu December 6, 2012. (englanniksi)
  64. Lana del Rey en Buenas noches y Buenafuente 23.4.2012. Viitattu 6.12.2012. (espanjaksi)
  65. Lana Del Rey's The Voice UK performance gets mixed reaction Metro. 29.4.2012. Associated Newspapers Ltd. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
  66. Lana Del Rey - Live 2012 LanaDelRey.com. (englanniksi)
  67. Lana Del Rey performs with Bobby Womack and Damon Albarn Prettymuchamazing.com/. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
  68. Later... with Jools Holland, Series 41, Episode 10 BBC Two. BBC. (englanniksi)
  69. Camp Freddy Complete Hollywood Residency With Zakk Wylde, Tom Morello, Lemmy + More Loudwire.com. 26.12.2012. Viitattu 7.1.2012. (englanniksi)
  70. Camp Freddy w/ Lana Del Rey - Roadhouse Blues at the Roxy 12/21/12 whereisjerry. 3.1.2012. YouTube. Viitattu 7.1.2012. (englanniksi)
  71. http://www.lanadelrey.com/live
  72. Oskari Onninen, Pelkät kornit kulissit Helsingin sanomat 18.6.2013 s. C3 Pelkät kornit kulissit (verkossa)
  73. Lana Del Rey toi Suomeen hidastetun, siirappisen ja valmiiksi nauretun elokuvan, Rumba-lehti