Nina Simone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nina Simone
Simone joulukuussa 1965
Simone joulukuussa 1965
Henkilötiedot
Koko nimi Eunice Kathleen Waymon
Syntynyt 21. helmikuuta 1933
Tryon, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat
Kuollut 21. huhtikuuta 2003 (70 vuotta)
Carry-le-Rouet, Ranska
Ammatti laulaja, lauluntekijä, muusikko, säveltäjä, kansalaisaktivisti
Muusikko
Taiteilijanimi Nina SimoneView and modify data on Wikidata
Aktiivisena 1954–2003
Tyylilajit jazz, blues, soul, klassinen, rhythm and blues, pop, gospel, maailmanmusiikki[1]
Soittimet pianoView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt Bethlehem, Colpix, Philips, RCA, CTI, Legacy
Aiheesta muualla
Kotisivut

Nina Simone (oik. Eunice Kathleen Waymon, 21. helmikuuta 1933 Tryon, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat21. huhtikuuta 2003 Carry-le-Rouet, Ranska) oli yhdysvaltalainen jazz-, blues- ja soullaulaja, -lauluntekijä ja -pianisti. Hän levytti yli 60 albumia ja sävelsi yli 500 laulua.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eunice Waymon[2] syntyi köyhään 6–7 -henkiseen perheeseen ja aloitti pianonsoiton jo neljävuotiaana. Hän opiskeli New Yorkissa Juilliardin esittävien taiteiden koulussa. Waymon alkoi tehdä työtä säestäjänä, jotta voisi tukea perhettään taloudellisesti. Kesällä 1954 hän otti vastaan työn irlantilaispubissa Atlantic Cityssä. Pubin omistaja vaati Waymonia soittamisen lisäksi myös laulamaan ja niin klassisen koulutuksen saanut pianisti siirtyi show-alalle. Hän otti taiteilijanimekseen Nina Simone, Nina tarkoittaa pikkuista ja Simone oli lainattu ranskalaiselta näyttelijättäreltä Simone Signoretilta.

Levytysuran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvun loppuvaiheessa Nina Simone levytti ensimmäisen kerran Betlehem-levy-yhtiölle. Simone osoitti olevansa lahjakas pianisti, laulaja, säveltäjä ja sovittaja. Hänen vakituiseen ohjelmistoonsa tulivat muun muassa kappaleet Plain Gold Ring, Don't Smoke in Bed ja Little Girl Blue. Simonen tulkinnasta Porgy ja Bess -oopperan kappaleesta I Loves You Porgy tuli hyvin suosittu ja menestys teki yökerholaulajattaresta tähden. Simone pääsi esiintymään Town Halliin, Carnegie Halliin ja Newportin Jazz-festivaaleille.

Tyyli ja teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simonen ohjelmistoon kuului koko hänen uransa ajan jazz, gospel, hengellinen ja klassinen musiikki, folk, blues, pop, musikaali- ja oopperamusiikki, afrikkalainen musiikki sekä hänen omat sävellyksensä. Hänen omaperäinen tapansa käyttää hiljaisuutta musiikillisena elementtinä ja esiintymistyylinsä tekivät hänestä tunnetun. Paikoin Simonen ääni muuttui tummasta ja raa'asta pehmeään ja suloiseen. Simonen äänenkäyttö oli monipuolista ja epäsovinnaista. Nina Simonen tunnettu kappale Mississippi Goddam syntyi, kun neljä mustaa lasta sai surmansa baptistikirkkoon tehdyssä pommi-iskussa Birminghamissa Alabamassa vuonna 1963. Mississippi Goddam on katkera ja raivoisa valitus mustien tilanteesta Amerikassa. Tämän laulun vahva tunnelataus on tyypillistä Simonen musiikille, jolla hän ilmaisi ihmiselämän koko elämänkaarta.

Nina Simonea kutsuttiin ”Soulin ylipapittareksi”. Sekä hänen ihailijansa että kriitikot kunnioittivat häntä salaperäisenä, lähes uskonnollisena hahmona. Simonen mustien kansalaisoikeuksia puolustavat kappaleet eivät miellyttäneet kaikkia. Vuonna 1966 hän kirjoitti laulun Four Woman, joka oli katkera kuvaus neljästä mustasta naisesta, joiden olot ja tulevaisuudenkuvat olivat seurausta heidän ihonväristään. Kappale julistettiin pannaan Philadelphiassa, eikä newyorkilainen radioasema suostunut soittamaan sitä sillä perusteella, että ”se oli loukkaus mustia kohtaan”. Simone joutui kulkemaan erilaisia teitä löytääkseen sopivan musiikin, joka sopi hänen sanomansa levittämiseen. Hänen ensimmäinen RCA:lle tekemänsä albumi Nina Simone Sings the Blues sisälsi hänen omia kappaleitaan, kuten I Want a Little Sugar in My Bowl ja Do I Move You. Simone yllätti jopa hartaimmat ihailijansa albumillaan Nina Simone and Piano!, jolla hän laulaa ja säestää itseään pianolla, ilman muuta säestystä tai kuoroa. Albumilla on lauluja sielunvaelluksesta, kuolemasta, yksinäisyydestä ja rakkaudesta ja sitä pidetään eräänä hänen koko uransa parhaimmista levytyksistä.

Nina Simonen sai esittämiinsä muiden tekemiin kappaleisiin erilaista ulottuvuutta; hänen versionsa muun muassa Hair-musikaalin kappaleesta Ain't Got No / I Got Life, Leonard Cohenin kappaleesta Suzanne ja Bob Dylanin tuotannosta ovat omintakeisia. Suosiostaan huolimatta Nina Simone yritti kuitenkin paeta sitä kaikkea, mitä hänellä oli. Hän ei halunnut tulla muokatuksi muotoon, joka sopi levy-yhtiöille, se oli hänestä se oli vastenmielistä. Saatuaan tarpeeksi levy-yhtiöistä, show-alasta ja rasismista, Simone muutti Amerikasta Barbadokselle vuonna 1974. Sen jälkeen hän asui muun muassa Liberiassa, Sveitsissä ja Pariisissa, ja asettui lopullisesti asumaan Etelä-Ranskaan.

1970- ja 1980-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1978 ilmestyi albumi Baltimore. Se sisälsi muun muassa Judy Collinsin kappaleen My Father ja kappaleen Everything Must Change. Simonen seuraava albumi Fodder on My Wings nauhoitettiin Pariisissa vuonna 1982. Albumi perustui hänen maanpakoonsa Amerikasta. Simone oli päättänyt entistä määrätietoisemmin tehdä omaa musiikkiaan, hän kirjoitti ja sovitti laulujaan, soitti pianoa ja cembaloa sekä lauloi englanniksi ja ranskaksi. Vuonna 1984 yksi hänen konserteistaan Ronnie Scottin jazzklubilla Lontoossa kuvattiin ja tuloksena oli video, jossa myös Paul Robinson soitti rumpuja. My Baby Just Cares for Me, kappale hänen ensimmäiseltä albumiltaan, nousi nopeasti hitiksi ja levyn Nina's Back nimi puhui puolestaan.

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nina Simonen elämäkerta I Put a Spell on You julkaistiin vuonna 1991. Se käännettiin ranskan, saksan ja hollannin kielille.

Simone esiintyi vuonna 1993 Suomessa Järvenpään Puistobluesissa.[3]

Nina Simone esiintyi Nice Jazz -festivaaleilla Ranskassa vuonna 1997 ja Thessalonica Jazz -festivaaleilla Kreikassa vuonna 1998. Dublinin Guinness Blues -festivaaleilla vuonna 1999 Simonen tytär Lisa Celeste, taiteilijanimeltään Simone, esitti muutaman dueton äitinsä kanssa. Lisa Celeste teki kiertueita eri puolilla maailmaa, esiintyi espanjalaisen supertähden Rafaelin kanssa, näytteli nimikkoroolin Aidassa ja Leijonakuninkaassa Nalana. Hänen debyyttialbuminsa on nimeltään Simone Superstar.

Nina Simone oli 24. heinäkuuta 1998 kunniavieraana Nelson Mandelan 80-vuotisjuhlissa. Simone sai 7. lokakuuta 1999 elämäntyöstään palkinnon Dublinin Music Awardeissa. Lukuisten palkintojen ja saavutusten lisäksi Nina Simone sai kunniatohtorin arvon, ”Dr. Simone, Honorary Doctor in Music and Humanities”.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nina Simone sairasti pitkään rintasyöpää ja kuoli kotonaan Etelä-Ranskassa 21. huhtikuuta 2003. Simonen toivomuksen mukaan hänen tuhkansa sirotettiin eri puolille Afrikkaa.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Albumi Tyyppi Levy-yhtiö Billboard[4]
1958 Little Girl Blue Studio Bethlehem
1959 The Amazing Nina Simone Live- ja studio Colpix
Nina Simone at Town Hall Live- ja studio
1960 Nina Simone at Newport Live 23 (pop)
1961 Forbidden Fruit Studio
1962 Nina at the Village Gate Live
Nina Simone Sings Ellington Studio
1963 Nina Simone at Carnegie Hall Live
1964 Folksy Nina Live
Nina Simone in Concert Live Philips 102 (pop)
Broadway-Blues-Ballads Studio
1965 I Put a Spell on You Studio 99 (pop)
Pastel Blues Studio 8 (black)
1966 Let It All Out Live- ja studio 19 (black)
Wild Is the Wind Studio 12 (black)
1967 High Priestess of Soul Studio 29 (black)
Nina Simone Sings the Blues Studio RCA 29 (black)
Silk & Soul Studio 24 (black)
1968 ’Nuff Said! Live- ja studio 44 (black)
1969 Nina Simone and Piano Studio
To Love Somebody Studio
1970 Black Gold Live 29 (black)
1971 Here Comes the Sun Studio 190 (pop)
1972 Emergency Ward Live- ja studio
Live in Europe Live Trip
1974 It Is Finished Live RCA
1978 Baltimore Studio CTI 12 (jazz)
1982 Fodder on My Wings Studio Carrere
1985 Nina's Back Studio VPI
Live & Kickin Live
1987 Let It Be Me Live Verve
Live at Ronnie Scott’s Live Hendring-Wadham
1993 A Single Woman Studio Elektra 3 (top jazz)
Muut julkaisut
1959 Nina Simone and Her Friends Studio, kokoelma (neljä Simonen kappaletta) Bethlehem
1963 Nina’s Choice Kokoelma Colpix
1965 Sincerely Nina Kokoelma Philips
1966 Nina Simone with Strings Studio (lisätty jouset) Colpix
1970 The Best of Nina Simone Kokoelma RCA / BMG
Gifted & Black Studio (lisätty jouset) Canyon (Hollywood)
1972 Sings Billie Holiday – Lady Sings the Blues Live Stroud
1973 Live at Berkeley Live
Gospel According to Nina Simone Live
1977 Lamentations Live Versatile
1979 A Very Rare Evening Live PM
1984 Backlash Live StarJazz
1987 The Nina Simone Collection Kokoelma Deja Vu
1989 Nina Simone - Compact Jazz Kokoelma Mercury
1994 The Rising Sun Collection Live Enja
1997 Released Kokoelma RCA Victor Europe
Saga of the Good Life and Hard Times Kokoelma RCA
2003 Four Women: The Nina Simone Philips Recordings Kokoelma Verve
Gold Kokoelma Universal / UCJ
Anthology Kokoelma RCA / BMG Heritage
2004 Nina Simone’s Finest Hour Kokoelma Verve / Universal
2005 The Soul of Nina Simone Kokoelma + DVD RCA DualDisc
Nina Simone Live at Montreux 1976 DVD Eagle Eye Media
Nina Simone Live DVD Kultur / Creative Arts Television
2006 The Very Best of Nina Simone Kokoelma Sony / BMG
Remixed and Reimagined Remix RCA / Legacy / SME 5 (contemp. jazz)
Songs to Sing: the Best of Nina Simone Kokoelma Deluxe
Forever Young, Gifted, & Black: Songs of Freedom and Spirit Remix RCA / SME
2008 To Be Free: The Nina Simone Story Kokoelma Sony / Legacy / BMG
2009 The Definitive Rarities Collection – 50 Classic Cuts Kokoelma Artwork Media
2014 Live in Germany 1989 Live Immortal
2016 Portrait Kokoelma Warner Music / X5 Music Group

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Deming, Mark: Nina Simone Biography AllMusic. Viitattu 26.4.2019. (englanniksi)
  2. Komulainen, Matti: Nina Simone (Levyarvostelu Four Women) Ts.fi. 3.7.2004. TS-Yhtymä. Viitattu 20.9.2014.
  3. 1993 pääkonsertti Järvenpään Puistoblues. Viitattu 20.9.2014.
  4. Nina Simone Chart History Billboard. Viitattu 26.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]