Langston Hughes
| Langston Hughes | |
|---|---|
 Langston Hughes vuonna 1936. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. helmikuuta 1902 Joplin, Missouri, Yhdysvallat |
| Kuollut | 22. toukokuuta 1967 (65 vuotta) New York, New York, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | englanti |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Kirjallinen suuntaus | Harlemin renessanssi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
James Mercer Langston Hughes[1] (1. helmikuuta 1902 Joplin, Missouri, Yhdysvallat – 22. toukokuuta 1967 New York, New York, Yhdysvallat[2]) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kansalaisaktivisti. Hänet tunnetaan erityisesti yhtenä 1920-luvulla New Yorkin Harlemin kaupungiosassa syntyneen Harlemin renessanssin -liikkeen johtohahmoista.[3]
Hughes syntyi Missourissa ja opiskeli Clevelandin osavaltionyliopistossa Ohiossa. Hän opetti englantia Meksikossa ja toimi bussinkuljettajana, merimiehenä ja tarjoilijana, kunnes asettui New Yorkiin toimimaan vapaana kirjailijana[4].
Hughesin monipuolinen tuotanto käsittää runoja, novelleja, lastenkirjoja, oopperalibrettoja ja näytelmiä. Lisäksi hän kirjoitti esseitä ja kolumneja lukuisiin kulttuuri- ja sanomalehtiin. Poliittisilta näkemyksiltään Hughes oli lähellä kommunismia vaikka ei ollutkaan puolueen jäsen. 1930-luvun alussa hän kävi Neuvostoliitossa usean muun afrikkalais-amerikkalaisen kulttuurihahmon kanssa ja toimi vuosina 1937–1938 sotakirjeenvaihtajana Espanjan sisällissodassa.lähde?
Brittiläinen Isaac Julien on ohjannut 1989 valmistuneen dokumenttielokuvan Langstonin jäljillä (Looking for Langston, A Meditation on Langston Hughes and the Harlem Revolution). Se kuvaa Langstonin ja muiden mustien homoseksuaalitaiteilijoiden elämää Yhdysvalloissa.[5]
Suomennettuja runoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähde[6]
- Julkaisussa Punalippu: Karjalan ASNT:n kirjailijaliiton kaunokirjallinen ja yhteiskunnallis-poliittinen aikakausjulkaisu 1974; nro 3; Hughesin runot suomentanut Nikolai Laine.
- Aamulla
- Demokratia
- Epilogi
- Etelä
- Haluan nähdä
- Kun ei lykästä
- Me kyntäjät
- Neekerilaulu: Alkusanoiksi
- Neekeritytön laulu
- Puku
- Viisaus
- Julkaisussa Kiilan albumi V; Helsinki: Kansankulttuuri 1948; Hughesin runot suomentanut Karin Alm
- Aurinkolaulu
- Kehtolaulu mustalle äidille
- Kun kasvoin suureksi
- Leveä virta
- Neekeri
- Brita Polttila, Surua seuraa ilo: runoja, suomennoksia, Helsinki: Tammi 1970
- Karuselli
- Myös minä
- Neekeri puhuu virroist
- Maailman runosydän toim. Hannu Tarmio; Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1
- Harlem, suom. Hannu Tarmio
- Valinnan perusteet, suom. Kai Nieminen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Langston Hughes Academy of American Poets (englanniksi)
- ↑ Hughes, Langston, Kirjasampo, viitattu 6.5.2021
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Hughes, Langston”, Otavan kirjallisuustieto, s. 304. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Langston Hughes 60-vuotias. Helsingin Sanomat, 31.1.1962, s. 19. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
- ↑ Ylänen, Helena: Langstonin jäljillä on surulaulu mustien homotaiteilijoiden muistolle. Helsingin Sanomat, 23.8.1993, s. 39. Näköislehden aukeama (digilehden tilaajille).
- ↑ Hughes, Langston, (Arkistoitu – Internet Archive) Linkki maailman runouteen, runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 6.5.2021
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Langston Hughes Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||
