Lakea

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lakean vuokratalo Seinäjoen Kivistössä.[1]

Lakea Oy toimii kiinteistöalalla rakennuttajana, myyjänä, välittäjänä ja itsännöitsijänä sekä kiinteistösijoittajana.[2] Lakea tarjoaa vuokra-asuntoja, omistusasuntoja sekä liiketiloja. Lisäksi yhtiö on kehittänyt vuokra- ja omistusasumista yhdistelevän Omaksi-mallin.[3]

Lakea on rakennuttanut kiinteistöjä Helsinkiin, Ilmajoelle, Jyväskylään, Kauhavalle, Kokkolaan, Kuopioon, Lapualle, Ouluun, Riihimäelle, Raaheen, Seinäjoelle, Tampereelle, Turkuun, Tuusulaan, Töysään, Vaasaan sekä Vantaalle.

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakean liikevaihto vuonna 2017 oli 25,5 miljoonaa euroa, josta tulosta tuli 10,1 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 38 henkeä.[4]

Lakea Oy:n pääomistajina on 15 pohjalaista kuntaa:[5] Seinäjoki, Vaasa, Lapua, Kokkola, Alavus, Ilmajoki, Kurikka, Nivala, Kauhajoki, Isokyrö, Pietarsaari, Alajärvi, Kauhava, Sievi ja Teuva. Yhtiö on perustettu vuonna 1975 nimellä Pohjanmaan Haka Oy.

Lakea-konserniin kuuluva Lakea Kiinteistöt Oy on Valtion asuntorahaston nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö, jonka omistuksessa on kaikki valtion tuella omaan omistukseen rakennetut kohteet.[6] Normaalien vuokra-asuntojen lisäksi Lakea on rakennuttanut viime vuosina paljon erityisryhmien asuntoja myös omaan omistukseen.

Lakean toimitusjohtajana toimii Timo Mantila.[7] Hallituksen puheenjohtajana toimii Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki[8].

Lakea Oy on laajentanut toimintaansa myös pääkaupungiseudulla rakentamiseen. Toukokuussa 2020 Lakean Helsingin Jätkäsaareen rakentamassa talossa paljastui huomattavia ongelmia, jotka johtivat laajaan julkiseen keskusteluun rakentamisen laadusta[9].

Omaksi-rahoitusmalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kanssa Lakea on kehittänyt Omaksi-rahoitusmallin, jossa asunnon saa vähitellen omaksi vuokraa maksamalla. Asukas maksaa Lakealle kuukausittaista vuokraa, joka sisältää yhtiön hoitokulut, lainanlyhennyksen ja lainanhoitokulut. Kun on asunut vuokralla esimerkiksi 20 vuotta, asunnon hinnasta on maksettu 70 prosenttia. Sopimuskauden lopussa voi maksaa loput 30 prosenttia, ja asunto siirtyy asujan omistukseen. Jos lunastukseen tarvitsee pankkilainaa, asunto käy vakuutena.[5][10] Omaksi asunnon voi myös vuokrata eteenpäin.

Omaksi-asuntoja on Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Riihimäellä, Seinäjoella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.[11] Hieman saman tyyppistä vuokra- ja omistusasumista yhdistävää konseptia tarjoavat myös rakennusyhtiö Lehto Group ja Nooa Säästöpankki.[12]

Puukerrostalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puinen kerrostalo Puukuokka Jyväskylässä
Puinen kerrostalo Puukuokka Jyväskylässä

Lakea on ryhtynyt rakentamaan myös puukerrostaloja.[13][8] Vuonna 2015 Lakean omistama ja rakennuttama Jyväskylän Kuokkalassa sijaitseva puukerrostalo Puukuokka sai arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Puukuokan on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila arkkitehtitoimisto OOPEAAsta. Palkinnon saajan valitsi säveltäjä Kaija Saariaho.[14]

Lakea valmistaa puukerrostalot valmiista moduuleista kuivissa tehdasolosuhteissa. Tehtaalta moduulit kuljetetaan muoviin pakattuina rakennustyömaalle, jossa ne kootaan taloksi.[15] Moduulimalli ehkäisee kosteushaittoja paremmin kuin perinteinen rakennustapa, jossa talo rakennetaan paikan päällä rakennustyömaalla kulloinkin vallitsevissa sääolosuhteissa.

Sydänpuu: hybriditalot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokonaan puusta rakennettujen kerrostalojen lisäksi Lakea on hakemassa patenttia Sydänpuu-hybridimallille, joka yhdistää puu- ja betonirakentamista. Sydänpuu-kerrostalossa betoniset kylpyhuone-elementit kasataan rakennuksen keskelle, jolloin ne muodostavat kantavan rakenteen. Tämän jälkeen puurakenteiset osat kootaan betonielementtien ympärille. Ratkaisu mahdollistaa aiempaa monipuolisemman tilojen muunneltavuuden.[16] Ensimmäiset Sydänpuu-talot valmistuvat Seinäjoen asuntomessualueelle 2018.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valmistuneet kohteet, Lakea. Viitattu 20.12.2015.
  2. Kuntien omistama Lakea on levittäytynyt koko maahan Yle Uutiset. Viitattu 11.5.2018.
  3. Asunnon voi hankkia omaksi vuokraa maksamalla Ilta-Sanomat. 28.9.2015. Viitattu 11.5.2018.
  4. Lakea vuosikertomus 2017 | Lakea.fi lakea.fi. Viitattu 11.5.2018.
  5. a b Ahtee, Simo: Asunto omaksi vuokraa maksamalla, Turun Sanomat 3.11.2015. Viitattu 20.12.2015.
  6. Yleishyödyllisiksi nimetyt yhteisöt, Ara 4.12.2015 (pdf). Viitattu 20.12.2015.
  7. Timo Mantila Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi, Lakea 26.3.2015. Viitattu 20.12.2015.
  8. a b Lakea haluaa lisätä asuntorakentamista puusta, Seinäjoen Sanomat 17.12.2014. Viitattu 20.12.2015.
  9. HS Helsinki | Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä talossa Jätkäsaaressa Helsingin Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 13.5.2020.
  10. Salmela, Marja: Asunnon voi ostaa kohta osamaksulla, Helsingin Sanomat 26.6.2013. Viitattu 20.12.2015.
  11. Lakea: asuntojen Omaksi-rahoitusmalli kiinnostaa – Projektiuutiset.fi www.projektiuutiset.fi. Viitattu 11.5.2018.
  12. Kauppalehti: Kallista vuokraa maksamalla pääseekin asunnon omistajaksi - Lehto Groupilta ensiasuntoon uusi rahoitusmalli www.kauppalehti.fi. 6.3.2018. Kauppalehti / Alma Media Oyj. Viitattu 11.5.2018.
  13. Saksa, Maija-Liisa: Lakea rakentaa puusta, Taloussanomat 2.10.2014. Viitattu 20.12.2015.
  14. Vuorela, Arvo: Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto Puukuokalle – kohtuuhintainen uuden tekniikan puukerrostalo voitti Yle Uutiset. 23.9.2015. Viitattu 20.12.2015.
  15. Miksi puolivalmiita puukerrostaloja uitetaan kuukausikaupalla sateessa? Yritys tekee talot liki valmiiksi tehtaalla ja kokoaa ne kuivalla kelillä Helsingin Sanomat. 11.4.2018. Viitattu 11.5.2018.
  16. Lakean Sydänpuu-konsepti mullistaa puukerrostalojen rakentamisen | Biotalous – Bioeconomy www.biotalous.fi. Viitattu 11.5.2018.
  17. Lakea Oy: Seinäjoen Tuohi ja Sydänpuu-kotien salaisuus Lakea, verkkosivut. 7.3.2018. Lakea Oy. Viitattu 11.5.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]