Käppärän hautausmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käppärän hautausmaalla sijaitseva Juseliuksen mausoleumi.

Käppärän hautausmaa on Porissa Käppärän kaupunginosassa sijaitseva hautausmaa, joka on kaupungin suurin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkain hautausmaa. Vuonna 1884 käyttöön otetun Käppärän hautausmaan pinta-alaltaan 18 hehtaaria ja siellä on noin 27 400 hautapaikkaa. Käppärään on haudattu yhteensä noin 76 000 vainajaa.[1]

Hautausmaalla sijaitsee useita merkittäviä rakennuksia ja muistomerkkejä, joista tunnetuin on vuonna 1903 valmistunut Juseliuksen mausoleumi. Hautausmaalla on myös kaksi siunauskappelia. Hautausmaan tuntumassa Maantiekadun toisella puolella sijaitsee Porin ortodoksinen kirkko. Käppärän hautausmaa on osa Porin kansallista kaupunkipuistoa, ja se kuuluu myös Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käppärän hautausmaa on järjestyksessään Porin kolmas hautausmaa, joka korvasi Käppärän Hampustenmäellä sijainneen nykyään Porin vanhana hautausmaana tunnetun hautausmaan. Uusi hautausmaa sijoitettiin silloisen kaupunkialueen ulkopuolelle Hirsipuunmäkenä tunnetulle paikalle, ja vihittiin käyttöön 29. kesäkuuta 1884.[2] Hautausmaata on sittemmin laajennettu 1970- ja 1980-luvuilla, ja vuonna 1989 sen rinnalle vihittiin käyttöön Uudessaniityssä sijaitseva Porin metsähautausmaa.[1][3]

Käppärän hautausmaalla on useita historiallisesti arvokkaita porilaisten teollisuus- ja kauppiassukujen sukuhautoja. Muita merkittäviä muistomerkkejä ovat muun muassa sisällissodan punaisten joukkohaudan muistomerkki, talvisodan pommituksissa kuolleiden W. Rosenlew Ab:n työläisten yhteishauta sekä vankeudessa kuolleiden SKP:n jäsenten yhteishauta.[1] sekä vuoden 1955 jäämiinaonnettomuudessa kuolleet pojat.lähde? Tunnettuja Käppärään haudattuja henkilöitä ovat muun muassa teatterineuvos Sylvi Salonen, jääkiekkoilija Arto Javanainen sekä uinnin olympiamitalisti Arvo Aaltonen.[4]

Rakennuksia ja muistomerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siunauskappelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni kappeli.

Hautausmaan siunauskappelit ovat valmistuneet vuosina 1891 ja 1960. Vanhempi kappeli tunnetaan nimellä Pieni kappeli ja uudempi niemellä Iso kappeli. Vuonna 1891 valmistuneen kappelin suunnitteli arkkitehti Brynolf Blomqvist ja se on yksi Suomen vanhimmista siunauskappeleista. Ison kappelin on suunnitellut arkkitehti Keijo Valli. Sen ulkoseinässä on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen reliefi Enkeli ja purjeenlaskija.[2]

Juseliuksen mausoleumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Juseliuksen mausoleumi

Vuonna 1903 valmistunut Juseliuksen mausoleumi, joka on yksi Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Mausoleumin rakennutti liikemies F. A. Jusélius 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin hautapaikaksi ja muistomerkiksi. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema rakennus tunnetaan erityisesti Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemista freskoista. Nykyään nähtävillä olevat maalaukset eivät kuitenkaan ole alkuperäiset, vaan ne Gallen-Kallelan poika Jorma Gallen-Kallela maalasi ne 1930-luvulla uudelleen rakennuksen vaurioiduttua tulipalossa. Gallen-Kallelan freskojen lisäksi mausoleumissa on nähtävissä usean muun taiteilijan suunnittelemia koristeluja.[5]

Menneiden sukupolvien ja unohdettujen vainajien muistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ison kappelin ja Juseliuksen mausoleumin välissä sijaitsee arkkitehti Kaj Nordmanin suunnittelema Menneiden sukupolvien ja unohdettujen vainajien muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1985 hautausmaan 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Muistomerkin tekstin on laatinut professori Unto Salo. Sen vieressä on 1954 valmistunut Aimo Tukiaisen pronssinen Tyttö, lintu ja kala -suihkuallas.[1]

Toverihauta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juseliuksen mausoleumin tuntumassa sijaitsevaan Toverihautaan on haudattu noin 100 sisällissodan taisteluissa kaatunutta tai sodan loppuvaiheessa teloitettua punakaartilaista. Poliittisen tilanteen vuoksi haudalle saatiin muistomerkki vasta talvisodan jälkeen keväällä 1940. Varat muistomerkkiin lahjoitti kansanedustaja Nestori Aronen.[6] Joukkohautaan haudatut vainajat siunattiin vasta vuonna 2018, jolloin siunauksen toimitti piispa Kaarlo Kalliala.[7]

Käppärän hautausmaalle haudattuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvanveistäjä Heikki Räsäsen suunnittelema teatterineuvos Sylvi Salosen hautamuistomerkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Käppärän hautausmaa Kirkko Porissa. Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Viitattu 8.8.2012.
  2. ↑ a b c Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 8.8.2012.
  3. ↑ Metsähautausmaa Kirkko Porissa. Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Viitattu 22.12.2019.
  4. ↑ Käppärän merkkihenkilöhaudat (PDF) 17.11.2017. Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Viitattu 22.12.2019.
  5. ↑ Sigrid Juséliuksen mausoleumi Kirkko Porissa. Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Arkistoitu 22.12.2019. Viitattu 22.12.2019.
  6. ↑ Seppälä, Aarne: Varjosta valoon ja vaikuttajaksi : Porin Työväenyhdistys ry 1887–2005, s. 156. Pori: Porin Työväenyhdistys, 2005. ISBN 952-91908-9-1.
  7. ↑ Laakso, Antti: Porissa siunattiin vihdoin vuoden 1918 punaisia ja paljastettiin muistomerkki 18.7.2018. Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käppärän_hautausmaa&oldid=22094996”