Gin (Hopeanuoli-hahmo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gin tai vaihtoehtoiselta nimeltään Hopeanuoli on Hopeanuoli-mangan ja animen päähenkilö. Gin on Gohē Takedan kouluttama metsästyskoira ja yksi Ōun armeijan ensimmäisen ylipäällikön, Rikin, pennuista. Rodultaan Gin on pystykorvainen akita.

Ginin on luonut Hopeanuoli-universumin muiden hahmojen tapaisesti sarjan piirtäjä ja käsikirjoittaja Yoshihiro Takahashi. 1980-luvulla valmistuneessa animessa Ginga Nagareboshi Gin hahmoa ääninäytteli Eiko Yamada,[1] ja 2000-luvun Ginga Densetsu Weed-animessa Hiroki Tōchi.[2]

Ginga Nahareboshi Gin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiselämä ja liittyminen Ōun armeijaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gin pentuna kouluttajansa, metsästäjä Gohē Takedan kanssa.

Ginin isä, Ōun armeijan ensimmäinen ylipäällikkö Riki, oli niin ikään yksi Gohē Takedan metsästyskoirista. Ginin ja sen kahden sisaruksen syntymähetkellä Riki sekä Gohē olivat kahden muun metsästyskoiran, Don ja Akan kanssa vuorilla etsimässä kahta kadonnutta laskettelijaa, kun verenhimoinen Akakabuto-karhu hyökkäsi heidän kimppuunsa. Don ja Aka kuolivat karhun hyökätessä, mutta Riki onnistui pakenemaan Gohēn kanssa läheiseen rotkojen väliin muodostuneeseen luolaan. Akakabuto löysi heidän piilopaikkansa, ja vakavasti haavoittuneen Gohēn estelyistä huolimatta Riki hyökkäsi karhun kimppuun. Metsään samalla hetkellä Daisuke-pojan kanssa saapunut Gin joutuu katselemaan voimattomana vierestä, kun Akakabuto sysää Rikin syvään rotkoon taistelun päätteeksi. Siitä hetkestä lähtien Gin vannoo ikuista kostoa isänsä surmaajalle, Akakabuto-karhulle.

Gohē aloittaa Ginin kanssa vaativan ja kovaotteisen koulutuksen tavoitteenaan luoda Ginistä isänsä veroinen metsästyskoira. Iäkkään Gohēn terveys joutuu kuitenkin uudemman kerran koetukselle ja hän joutuu sairaalahoitoon, minkä johdosta Daisuke alkaa harjoittelemaan Ginin kanssa. He lähtevät kahdestaan karhujahtiin salaa, ja ensimmäisen kerran karhua vastaan taistellessaan Gin saa muistoksi kolme pysyvää arpea otsaansa. Myöhemmin ollessaan metsässä Daisuken kanssa Gin saa selville, että lähistöllä majailee villikoirien lauma. Gin kuulee lauman johtajan kutsuvan ulvonnan ja lähtee seuraamaan muita lauman jäseniä, ja perille päästessään hän tunnistaa lauman johtajan isäkseen Rikiksi, joka oli selviytynyt syvästä pudotuksesta mutta menettänyt taistelun seurauksena muistinsa eikä näin ollen tunnista Giniä pojakseen. Gin saa kuulla villikoirien tarkoituksen olevan koirien kerääminen kaikkialta Japanista, jotta ne voisivat käydä taisteluun Akakabutoa vastaan. Gin päättää liittyä laumaan hautoen edelleen kostoa Akakabutolle.

Gin päätyy laumaan liittyessään tanskandoggi Benin johtamaan ryhmään jonka mukana hän suuntaa Yamanashin prefektuuriin jonka pääkaupungissa Kōfussa Ben on varttunut. Ben kertoo muille ryhmänsä jäsenille legendan Kain kaupungin kolmesta hornanhurtasta, Akatorasta, Chūtorasta ja Kurotorasta. Benin mukaan kolmen veljeksen liittyminen heidän laumaansa vastaisi sadan koiran ryhmää, minkä johdosta hän on päättänyt pyytää kolmikkoa mukaansa. Vaikka Ben pelasti veljeskolmikon niiden ollessa vielä pentuja, eivät nämä enää muista Beniä ja käyvät taisteluun hänen ryhmäänsä vastaan. Taistelun tiimellyksessä muistikuvat pentujen menneisyydestä palaavat Akatoran mieleen, ja he päättävät liittyä Ōun armeijaan. Taistelun jälkeen veljekset kertovat, että heillä on selvittämättömiä asioita Sumuvuoren Mossin välillä ja Benin joukot päättävät auttaa veljeksiä. Rikin joukkojen kenraali Sniper on kuitenkin juonitellut muun lauman selän takana havitellessaan ylipäällikön asemaa ja Benin lauma päätyy sotaan Mossin laumaa vastaan. Taistelussa Ben on vähällä saada surmansa, mutta he onnistuvat voittamaan Mossin joukkoineen. Mossia hämmästyttää pienen Ginin voima ja rohkeus ja tämä päättää liittyä joukkoineen Benin ryhmään.

Jälleen Benin vanhojen tuttujen perässä koirat suuntavat Honshuun, missä Igan ninjakoirien johtaja Akame pitää laumoineen majapaikkaansa. Benin lauma on kuitenkin tietämätön Kōga- ja Iga-koirien välisestä sodasta ja ne joutuvat pahaan välikäteen. Heti alussa Benin laumaa vastaan hyökkää Iga-koiria, jotka erehdyksissään luulevat vieraita koiria Kōgan sotureiksi. Tästä tympääntyneinä lauma hyökkää suoraan Akamen ansaan. Akame tajuaa myrkyttäneensä ystäviään ja lähtee kahden rivitaistelijansa sekä Ginin kanssa hakemaan yrttejä vastamyrkkyä varten. Matkalla Kōgat saavat heidät ansaan ja Gin päätyy tappelemaan Kōgien johtaja Kurojakia vastaan. Gin puhkaisee Kurojakin silmän sirpillä, ja voittaa kamppailun. Gin kuitenkin armahtaa tämän, sillä Kurojakilla on pentu. Igat liittyvät Ōun sotureihin, mutta Kōgat tekevät itsemurhan syöksymällä palavaan Itō-taloon. Ben menettää myrkytyksen seurauksena näkönsä ja kertoo Akamelle haluavansa Ginistä joukkojensa seuraavan johtajan.

Honshusta Gin joukkoineen suuntaa Shikokuun maailman vahvimman koiran löytämiseksi. Benin ryhmän taistelija Wilson kertoo voittamattomasta taistelukoira Musashista ja Gin lähettää Akatoran, Chūtoran ja Kurotoran suostuttelemaan Musashia heidän mukaansa. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo ja he joutuvat palaamaan matkaltaan tyhjin käsin. Matkalla takaisin heidän kimppuunsa hyökkäävät yllättäen Ryöväri-Billin johtamat vuoristokoirat, jotka kaappaavat Kurotoran ja Chūtoran mukaansa. Akatora onnistuu pakenemaan veljeksiä seuranneen Musashin avulla, sillä Musashi oli vaikuttunut veljesten röyhkeydestä ja oli myös kiinnostunut muun lauman aikomuksista minkä vuoksi se oli päättänyt karata ja seurata kolmikkoa. Gin kauhistui, kun kuuli mitä Kurotoralle ja Chutoralle oli tapahtunut ja lähtee yksin pelastusretkelle. Gin saa huomata, että Sniper oli jälleen järjestänyt ansan ja jäi pulaan samoin kun muutkin laumastansa näiden saapuessa paikalle. Ginin pentuvuosien ensimmäinen ystävä John kuitenkin pelastaa tilanteen johdattamalla Musashin ja muut taistelukoirat pelastamaan Ginin lauman. Sen jälkeen Gin haastaa Sniperin reiluun kaksintaisteluun ja voittaa tämän nöyryyttävällä tavalla ripustaen tämän roikkumaan kaulapannastaan puunoksaan.

Musashin liityttyä Ginin laumaan muut saavat kuulla vielä vahvemmasta koirasta, Benizakurasta. Gin haluaa ehdottomasti tavata tämän maailman vahvimman koiran ja lähtee hakemaan tätä mukaansa. Gin kehittelee suunnitelman saadakseen tavata Benizakuran kaksin. Niinpä se hyökkää Benizakuran kimppuun härkätaisteluareenalla ja antaa tämän lyödä itseään kaksi kertaa, jolloin Gin jää Benizakuralle yhden iskun velkaa. Sinä iltana Gin tapaa Benizakuran kaksin sen häkin edustalla. Gin sanoo, että mikäli hän kuolee taistelussa, Benizakura saa hänen paikkansa. Benizakura suostuu ja taistelu alkaa. Gin taistelee hyvin, mutta se on vasta pentu, ja Benizakura onnistuu pääsemään pahasti niskan päälle. Se ei kuitenkaan halua surmata niin erikoista pentua ja liittyy Ginin laumaan.

Gin taistelussa Akakabutoa vastaan.

Gin jakaa lauman tämän jälkeen kahtia. Ginin johtama joukko saa riveihinsä suuren vahvistuksen sillä Mutsun neljä kenraalia jotka ovat ajautuneet riitoihin Mossin ryhmän kanssa, liittyvät heidän mukaansa. Aikaa on enää vähän jäljellä ja Ben päättää, että koirat eivät lähde Hokkaidōon. Temperamenttinen Hakurō laumoineen sen sijaan on saapunut Hokkaidōsta tarkoituksenaan liittyä Ōun sotureihin. Ginin ja Hakurōn välille muodostuu aluksi vastakkainasettelua, mutta väärinkäsitys saadaan selvitettyä ja lopulta Hakurō liittyy mielellään Ginin laumaan. Nyt huikeasti vahvistuneena koirat suuntaavat takaisin Ōuun.

Taistelu Akakabutoa vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirat kokoontuvat takaisin ylipäällikkö Rikin luo. Riki on saanut selville, että Akakabutolla on neljä linnoitusta, joten se jakaa massiivisen koiralauman neljään osaan, joista jokaista johtaa yksi kärkijoukko. Ginin johtaman joukon tuhottavaksi määrätään linnoitus, jonka johdossa on vaikeaksi vastustajaksi osoittautuva Madara-karhu. Gin onnistuu surmaamaan Madaran terävällä puunoksalla, minkä jälkeen hän käskee muut joukkueet koolle, jotta ne voisivat yhdessä hyökätä Mosa-karhun linnoituksen kimppuun. Mosakaan ei ole mikään helppo pala, ja se saa Ginistä oudon pakkomielteen alkaen jahdata tätä muista koirista piittaamatta. Gain pakenee vnhaan vajaan, jossa hän törmää näkönsä takaisin saaneeseen Beniin jonka avulla hän onnistuu saamaan Mosan aisoihin. Benizakura ottaa karhun surmaamisen tehtäväkseen ja päättää hukuttaa Mosan, mutta samalla jää itse kiinni puun ja karhua kiinni pitävän köyden väliin. Benizakura hukkuu myös itse, ja muut koirat surevat mahtavan koiran menetystä.

Kun Akakabuton linnoitukset on tuhottu, Gin johdattaa joukkonsa kohti Akakabuton valtakunnan keskusta, vuorta nimeltä Torahammas. Gin ja muut tajuavat Akakabuton noustessa esiin vihollisen olevan valtava, ja että aika ratkaisevalle taistelulle on koittanut. Koirat ajautuvat taisteluun Akakabuton omia rivisotilaita vastaan, ja myös Riki saapuu paikalle ja tappaa yhden vartijoista katkaisemalla tämän kaulan Zetsu Tenrō Battōgalla (suom. lentävä torahammas), salaisella karhukoirien taistelutekniikalla. Rikin saapuminen antaa koirille uutta puhtia ja ne käyvät entistä rajummin karhujen kimppuun. Riki ei osallistu mukaan taisteluun muita vartijakarhuja vastaan, vaan se katsoo syvälle Akakabuton silmiin, joka vapisee koiran katseesta. Kummatkin seisovat liikkumattomina ja tuijottavat toisiaan.

Vartijoiden kuoltua Riki käskee koiria hyökkäämään viimeisen jäljellä olevan karhun eli Akakabuton kimppuun. Ben saa upotettua hampaansa ensimmäisenä ja muut koirat seuraavat perässä. Riki päättää käyttää jälleen erikoisiskuaan katkaistakseen karhun selän jänteet Ginin noudattaessa samaa esimerkkiä. Karhu on raivoissaan ja se onnistuu tappamaan Akatoran, joka onnistuu ennen kuolemaansa kuitenkin puhkaisemaan Akakabuton ainoan näkevän silmän. Kun Akakabuto on sokea ja tiputettu valtaistuimeltaan, Riki ja Gin kiertävät sen taakse. Riki opettaa Ginille Zetsu Tenrō Battōgan, ja molemmat koirat hyökkäävät jälleen. Karhu ei vieläkään lannistu, mutta Gohē saapuu paikalle ja ampuu karhua. Karhu lyyhistyy maahan, mutta yllättäen nouseekin uudelleen pystyyn. Riki hyökkää epäröimättä, mutta karhu on nopeampi ja litistää Rikin tassujensa väliin. Gin hyökkää myös ja sivaltaa karhun kaulan poikki Battōgalla. Riki näki Ginin upean iskun, ja kehuu tätä. Hän myös pitää kauniin puheen ennen kuolemaansa. Rauha on palannut vuorille hirviökarhun kuoltua ja koirat ulvovat poismenneiden muistolle, sekä uudelle johtajalle, Ginille.

Ginga Densetsu Weed[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ginga Densetsu Weedissä seurataan Ginin pojan, Weedin edesottamuksia. Ginin, Johnin ja Akamen lähtiessä etsimään Ginin puolisoa, kadonnutta Sakuraa, Akame hankkii heidän tilallensa kaksoisolentoja pitämään yllä rauhaa koirien kotiseudulla Ōun vuorilla. Tästä huolimatta rauha kuitenkin särkyy uusien vihollisten ilmestyessä. Gin saa kuulla pojastaan ja päättää lähteä takaisin Ōun vuorille etsiäkseen tämän mutta jää Akamen ja Johnin kanssa Hōgen-nimisen koiran piiritykseen. Gin ja John jäävät taisteluun Akamen lähtiessä etsimään Weediä. Gin ja John joutuvat antautumaan, ja heidät viedään läheiseen vuoristomökkiin kidutettaviksi. Kun pieni joukko apuvoimia saapuu, Gin käskee Johnin paeta heidän kanssaan. Itse hän jää panttivangiksi, koska tietää ettei Hōgen voi tappaa häntä.

Vangittuna ollessaan Gin tapaa Ōun armeijan entisen kenraalin, petollisen Sniperin joka on ottanut käyttöönsä nimen Murder S ja saanut metalliset takajalat, sillä hän menetti omansa pudotessaan rotkoon Suuren taistelun aikoihin. Useiden päivien kuluttua Gin onnistuu pakenemaan. Hän raahautuu viimeisillä voimillaan tielle, josta hyväsydämiset ihmiset löytävät tämän. Ihmiset vievät Ginin kotiinsa ja hoitavat tämän haavat. Toivuttuaan Gin alkaa kerätä joukkoja kasaan taistelua varten. Gin onnistuu jopa saamaan kolme Hōgenin joukkojen johtajaa puolelleen, ja on valmis palaamaan takaisin Ōuun, mutta he saapuvat liian myöhään. Lopulta Weed ajautuu taisteluun Hōgenia vastaan, mutta armahtaa tämän. Sen sijaan paikallinen poliisi Shōji Sudō saapuu paikalle ja ampuu Hōgenin kostoksi työparinsa kuolemasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eiko Yamada Anime News Network. Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)
  2. Hiroki Tōchi Anime News Network. Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)