Facelift (albumi)

Facelift Alice in Chains
Studioalbumin tiedot
Äänitetty	joulukuu 1989 – huhtikuu 1990
Studio	London Bridge, Seattle ja Capitol Recording, Hollywood
Julkaistu	21. elokuuta 1990
Formaatti	CD, LP ja C-kasetti
Tuottaja(t)	Dave Jerden
Tyylilaji	Grunge, heavy metal, alternative metal, vaihtoehtorock
Kesto	54.02
Levy-yhtiö	Columbia Records
Muut kannet
Listasijoitukset
42. (Billboard 200), (26/1990) 4. (Fyysinen albumilista), (3/2021)
Alice in Chainsin muut julkaisut
We Die Young 1990	Facelift 1990	Sap 1992
Singlet albumilta Facelift
”We Die Young” Julkaistu: heinäkuu 1990 ”Man in the Box” Julkaistu: tammikuu 1991 ”Sea of Sorrow” Julkaistu: 1991 ”Bleed the Freak” Julkaistu: 1991

Facelift on yhdysvaltalaisen rockyhtye Alice in Chainsin esikoisalbumi. Albumin julkaisi 21. elokuuta 1990 levy-yhtiö Columbia Records ja sen tuotti Dave Jerden. Albumin tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa singleinä julkaistut ”We Die Young”, ”Man in the Box”, ”Sea of Sorrow” sekä ”Bleed the Freak”. Albumia on pidetty yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä raskaan vaihtoehtorockin ja grunge-tyylilajin levytyksistä.

Alice in Chains levytti Faceliftin kotikaupunkinsa Seattlen London Bridge -studiolla sekä Hollywoodin Capitol Recording Studiolla joulukuun 1989 ja huhtikuun 1990 välisenä aikana. Albumi sai nimensä ja kansikuvansa ”We Die Young” -kappaleen musiikkivideon kuvauksissa sattumalta otetusta, basisti Mike Starrin irvokkaasta kasvokuvasta.

Facelift myi julkaisunsa jälkeen Yhdysvalloissa verkkaisesti. Sen korkein sijoitus Billboard 200 -albumilistalla oli sija 42. Albumin myynti piristyi vasta myöhemmin vuoden 1990 syksyllä, kun Music Television aloitti kappaleen ”Man in the Box” musiikkivideon esittämisen. Albumin myynti kääntyi nousuun, ja ”Man in the Box” huomioitiin parhaan hard rock -esityksen Grammy-ehdokkuudella vuonna 1992. Facelift oli ensimmäinen grunge-aallon albumi, joka ylitti Yhdysvalloissa sekä kulta- että platinalevyn rajan.

Alice in Chains kiersi Faceliftin julkaisemisen tiimoilta Yhdysvalloissa muun muassa Van Halenin, Iggy Popin, Poisonin ja Extremen lämmittelijänä, sekä vuonna 1991 Megadethin, Slayerin ja Anthraxin lämmittelijänä Clash of the Titans -kiertueella. Yhtye taltioi vuoden 1990 joulukuussa konserttinsa Seattlessa VHS-tallenteeksi Live Facelift, joka on ylittänyt Yhdysvalloissa kultalevyn rajan.

Albumista julkaistiin vuoden 2021 tammikuussa uudelleenmasteroitu 30-vuotisjuhlapainos kahdella vinyylilevyllä sekä rajoitettuna erikoispainoksena, joka sisältää albumin lisäksi kuvakirjan, julisteen, kansitaidetta ja tarroja.

Tausta

Seattlessa vuonna 1987 perustettu Alice in Chains oli levyttänyt demon The Treehouse Tapes sen jälkeen, kun paikallinen promoottori Randy Hauser oli nähnyt yhtyeen esiintyvän ja tarjoutunut maksamaan demon levyttämisen. Kahdeksan kappaletta sisältänyt The Treehouse Tapes, jota Alice in Chains myi keikoillaan, tavoitti myös Soundgarden-yhtyettä manageroineet Susan Silverin ja Kelly Curtisin, jotka innostuivat yhtyeen musiikista ja lähettivät The Treehouse Tapesin eteenpäin levy-yhtiö Columbia Recordsin kykyjenetsijä Nick Terzolle. Terzo järjesti Alice in Chainsille tapaamisen Columbia Recordsia johtaneen Don Lennerin kanssa, ja yhtye päätyi solmimaan levytyssopimuksen Columbian kanssa vuonna 1989.

Äänittäminen

Alice in Chains aloitti Faceliftin levyttämisen vuoden 1989 joulukuussa kotikaupungissaan Seattlessa, jossa yhtye työskenteli London Bridge -studiossa. Tämän lisäksi albumia työstettiin myös Capitol Recording -studiossa, Hollywoodissa. Pätkiä albumin levyttämisen aikana kuvatusta videomateriaalista on julkaistu myöhemmin yhtyeen DVD-tallenteella Music Bank – The Videos (1999).

Albumilla soittaa Alice in Chainsin alkuperäinen kokoonpano: Layne Staley (laulu), Jerry Cantrell (kitara ja taustalaulu), Mike Starr (basso) ja Sean Kinney (rummut ja lyömäsoittimet).

Faceliftin tuotti, äänitti ja miksasi Dave Jerden, joka oli ansioitunut esimerkiksi Talking Headsin, Frank Zappan, Mick Jaggerin ja The Rolling Stonesin sekä Jane’s Addictionin tuottajana. Albumin avustavana äänittäjänä toimivat Ron Champagne, sekä Capitol Recording -studiolla Leslie Ann Jones. Dave Jerden miksasi albumin Sound Castle -studiossa Los Angelesissa avustavana miksaajanaan Bob Lacivita. Eddy Schreyer masteroi albumin Hollywoodissa Future Disc Systems -studiossa.

Sean Kinney oli murtanut toisen kätensä hieman ennen albumin levyttämistä, eikä hänen alun perin pitänyt soittaa albumilla ollenkaan. Yhtyeen oli tarkoitus käyttää tuuraajana Mother Love Bone -yhtyeen Greg Gilmorea, jota Kinney ohjeistaisi studiossa. Dave Jerden päätyi kuitenkin keskeyttämään albumin rumpuosuuksien levyttämisen, koska kappaleet eivät hänen mielestään kuulostaneet samalta ilman Kinneya, eivätkä riittävän hyviltä pikaisesti apuun hälytetyn Gilmoren soittamina. Lopulta Kinney leikkasi kädessään olleen kipsin pois saadakseen paremman otteen rumpukapulasta, ja soitti osuutensa albumille kappale kerrallaan. Äänittämisen lomassa hän hautoi kättään jääpaloilla täytetyssä vesiämpärissä.

Faceliftin levyttäminen saatiin päätökseensä vuoden 1990 huhtikuussa. Levy-yhtiö Columbia Recordsissa uskottiin, että albumi olisi jotain erityistä, ja yhtiö oli valmis panostamaan Alice in Chainsiin yhtenä potentiaalisimmista yhtyeistään.

Kappalemateriaali

Jerry Cantrell esiintymässä Bostonissa vuonna 1992.

Musiikkinäytteet

”Man in the Box”

Ääninäyte kappaleen ”Man in the Box” ensimmäisestä säkeistöstä sekä kertosäkeen esiosasta.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kitaristi Jerry Cantrell kirjoitti suurimman osan Faceliftin kappaleista, mutta myös muu yhtye osallistui albumin kappaleiden tekemiseen. Laulaja Layne Staley kirjoitti sanoituksen viiteen kappaleeseen, joista kappaleen ”I Can’t Remember” hän teki yhdessä Cantrellin kanssa. Kappaleen ”It Ain’t Like That” säveltämiseen osallistuivat Cantrell, basisti Mike Starr ja rumpali Sean Kinney. Starr ja Cantrell kirjoittivat yhdessä kappaleen ”Confusion”.

Faceliftia on luonnehdittu musiikillisesti ”painostavan raskaaksi mutta kosolti vahvoja ja tarttuvia kappaleita sisältäväksi kokonaisuudeksi.” Kaaoszinen Mikko Nissinen on kirjoittanut, että albumin äänimaisemassa olennaisinta osaa esittävät Layne Staleyn ”uljaan voimakas mutta eksoottinen lauluääni” sekä Jerry Cantrellin ”alavireeseen dropatun kitaran armoton heviriffivyörytys.” Jerry Cantrellin mukaan albumille pyrittiin luomaan ”tunnelmallinen aura”, joka oli ”suora seuraus Seattlen haurastuneesta ilmapiiristä ja tunnelmasta”.

Albumin avausraita ”We Die Young” syntyi sen jälkeen, kun Jerry Cantrell oli bussilla soittotreeneihin matkatessaan nähnyt, kuinka ”9-, 10- ja 11-vuotiaat lapset myivät kadulla huumeita.” ”Näky 10-vuotiaasta lapsesta myymässä huumeita hakulaitteen ja matkapuhelimen kanssa merkitsi minun silmissäni nuorena kuolemista”, Cantrell sanoi myöhemmin.

Jerry Cantrell innostui käyttämään kappaleen ”Man in the Box” introssa talk boxia Bon Jovi -yhtyeen hitin ”Livin’ on a Prayer” innoittamana. Ajatus talk boxin lisäämisestä kappaleeseen syntyi sen jälkeen, kun tuottaja Dave Jerden oli kuullut ”Livin’ on a Prayerin” soivan radiossa studiolle ajaessaan. Cantrellin soittamasta, talk boxilla vahvistetusta kitaramelodiasta tuli kappaleen tunnistettavin osa, ja hän on sanonut yhtyeen löytäneen ”Man in the Boxin” tekemisen myötä identiteettinsä. Layne Staley, jonka voimakas ääni ja tulkinta kappaleessa keräsivät laajalti arvostusta kriitikoilta ja yleisöltä, kirjoitti kappaleen sanoituksen, joka kertoo joukkotiedotusvälineiden sensuurista.

Kappaletta ”Sea of Sorrow” on kuvattu blues-vaikutteiseksi. ”Bleed the Freak” -kappaleen sanoitus kuvaa Jerry Cantrellin mukaan ”me vastaan muu maailma -asetelmaa”. Yhdysvaltalainen Loudwire-sivusto nosti vuonna 2020 julkaisemassaan kirjoituksessa raskaiden riffien sävyttämän kappaleen ”It Ain’t Like That”, synkän ”Sunshinen” ja oikukkaan ”Love, Hate, Loven” albumin ja yhtyeen koko tuotannon parhaimmistoon. Jerry Cantrell on sanonut kappaleen ”Love, Hate, Love” olevan ”albumin mestariteos”.

Jerry Cantrell kirjoitti kappaleen ”Sunshine” äitinsä kuolemasta. Facelift on omistettu hänen muistolleen.

»Nuorena sanoin aina hänelle, ’Minusta tulee kuuluisa ja ostan sinulle talon, eikä sinun tarvitse enää tehdä töitä. Huolehdin sinusta niin kuin sinä huolehdit minusta.’ Kun hän menehtyi, se oli minulle todella paskamaista aikaa. En tiennyt silloin, miten käsitellä asia, enkä tiedä vieläkään. Mutta se antoi minulle voimaa tehdä sitä, mitä teen.»
(Jerry Cantrell.)

Albumin viimeisen kappaleen ”Real Thing” lopussa kuullaan Layne Staleyn huudahdus ”Sexual chocolate, baby!”, joka on viittaus elokuvaan Prinssille morsian, jossa Eddie Murphyn esittämä roolihahmo oli kuvitteellisen Sexual Chocolate -nimisen yhtyeen laulaja.

Julkaisu ja vastaanotto

Facelift julkaistiin levy-yhtiö Columbia Recordsin toimesta 21. elokuuta 1990. Albumin korkein listasijoitus Yhdysvalloissa Billboard 200 -albumilistalla oli sija 42, jonka albumi saavutti vuoden 1991 heinäkuussa. Facelift oli ensimmäinen grunge-aallon albumi, joka nousi Billboard 200 -listan 50 parhaan joukkoon, ja myös ensimmäinen kulta- ja platinalevyn rajan ylittänyt albumi. Recording Industry Association of America sertifioi albumin myyneen kultalevyn (500 000 kappaletta) verran 11. syyskuuta 1991. Nirvana-yhtyeen valtavan suosittu Nevermind ylitti kultalevyn rajan hieman myöhemmin, 27. marraskuuta.

Albumilta julkaistiin neljä singleä: ”We Die Young”, ”Man in the Box”, ”Sea of Sorrow” ja ”Bleed the Freak”. Columbia Records julkaisi ”We Die Youngin” EP-levynä jo vuoden 1990 kesällä ennen Faceliftia, ja EP:n hyvän vastaanoton myötä hoputti itse albumin julkaistavaksi elokuussa 1990. Yhtye kuvasi kaikille neljälle singlelle myös musiikkivideot. ”Man in the Boxin” musiikkivideolla oli ratkaiseva vaikutus albumin menestykseen, sillä ratkaiseva käänne albumin myynnin kannalta tapahtui, kun Music Television otti kappaleen musiikkivideon päivittäiseen ohjelmistoonsa. ”Man in the Box” nousi Yhdysvalloissa Album Rock Tracks -listan sijalle 18 ja ”Sea of Sorrow” sijalle 27.

Facelift sai hyvän vastaanoton myös kriitikoiden keskuudessa. Esimerkiksi AllMusicin Steve Huey on sanonut albumin olevan ”yksi tärkeimmistä levytyksistä grunge- ja vaihtoehtoisen rockin yleisön perustamisessa hard rock- ja heavy metal -kuuntelijoiden keskuudessa”. Kaaoszinen Mikko Nissinen kutsui Faceliftia ”grunge-aallon painavimmaksi laineeksi”.

Alice in Chains huomioitiin vuonna 1992 parhaan hard rock -esityksen Grammy-ehdokkuudella kappaleesta ”Man in the Box”. Palkinnon voitti kuitenkin Van Halenin vuoden 1991 albumi For Unlawful Carnal Knowledge. ”Man in the Box” oli myös ehdokas parhaan heavy metal- ja hard rock -videon voittajaksi vuoden 1991 MTV Video Music Awards -tapahtumassa. Facelift palkittiin vuoden 1990 parhaana esikoisalbumina vuoden 1991 Foundations Forum -tapahtumassa.

Kappaleet

Kaikki kappaleet säv. ja san. Jerry Cantrell, ellei toisin mainita.

Nro	Nimi	Sanat	Sävel	Kesto
1.	We Die Young			2.32
2.	Man in the Box	Layne Staley		4.46
3.	Sea of Sorrow			5.49
4.	Bleed the Freak			4.01
5.	I Can’t Remember	Staley, Cantrell		3.42
6.	Love, Hate, Love	Staley		6.26
7.	It Ain’t Like That		Cantrell, Mike Starr, Sean Kinney	4.37
8.	Sunshine			4.44
9.	Put You Down			3.16
10.	Confusion	Staley	Cantrell, Starr	5.44
11.	I Know Somethin (Bout You)			4.22
12.	Real Thing	Staley		4.03
				54.02

Listasijoitukset

Albumi

Ajankohta	Albumilista	Korkein sijoitus	Viikkoja listalla	Lähde
26/1991	Billboard 200	42.	60
3/2021	Fyysinen albumilista	4.	1

Singlet

Vuosi	Single	Lista	Sijoitus
1992	"Man in the Box"	Mainstream Rock Tracks	18
1992	"Sea of Sorrow"	Mainstream Rock Tracks	27

Kokoonpano

Alice in Chains

• Layne Staley – laulu
• Jerry Cantrell – kitara, taustalaulu, talk box kappaleessa ”Man in the Box”
• Mike Starr – basso, taustalaulu kappaleessa ”Confusion”
• Sean Kinney – rummut ja lyömäsoittimet, taustalaulu

Aiheesta muualla

• Facelift (albumi) Discogsissa. (englanniksi)
• Albumi Facelift (albumi) Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)