Double First Class -ohjelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Double First Class -ohjelma (kiin. 双一流; pinyin: shuāngyīliú); "kaksinkertaisen ensimmäisen luokan suunnitelma") on Kiinassa vuonna 2015 hyväksytty hyvätasoisten mannerkiinalaisten julkisten yliopistojen kehitysohjelma.[1] Ohjelma sisältää tavoitteen kehittää sekä kokonaisia ensiluokkaisia, maailmantason yliopistoja että rajatummin kohdennettuja, ensiluokkaiseen tasoon joissain aihepiireissä (oppiaineissa) pyrkiviä yliopistoja. Ohjelma tuli julkisuuteen Kiinan 13. viisivuotissuunnitelman (2016–2020) osana. Vuonna 2017 toimeenpanosuunnitelmassa suunnitelmaa konkretisoitiin, ohjelman nimi vakiintui, ja mukaan valitut yliopistot nimettiin.[2][3][4][5] Double First Class -ohjelma nähdään aiempien yliopistojen kehitysohjelmien (Projektit 211 ja 985) jatkeena.[6][4][5]

Ohjelman tavoitteita ja vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelman tavoitteet kohdistettiin useaan ajankohtaan, joista ensimmäinen oli vuonna 2020. Tavoitteena oli nostaa joitain yliopistoja ja oppiaineita "kansainväliselle tasolle" siihen mennessä.[4] Tavoitteisiin liittyvästä käsittestä "kansainvälinen taso" ei Allenin (2019) mukaan ole yksikäsitteistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Määrittely riippuu myös käytetystä mittarista.[7] Tekemiensä haastettelujen perusteella Allen esittää, että C9-liigan yliopistoissa käsitteellä ymmärrettiin tyypillisesti sijoitusta kahdenkymmenen tai sadan parhaan joukkoon tunnetuimmissa maailmanlaajuissa yliopistorankingeissa. Muiden projekti 985:n yliopistojen edustajien näkemys tavoitejoukosta oli hieman laajempi, esimerkiksi sijoitus maailmanlistojen top-100 – top-200:een.[7]

Mikäli tarkastellaan C9-liigana tunnettujen yhdeksän arvostetun kiinalaisen yliopiston tason kehitystä vuosina 2015–2020, ja valitaan mittariksi kiinalainen, alkujaan nimenomaan kiinalaisten opetushallinnon ja poliittisten päättäjien avuksi kehitetty Shanghain yliopistoranking (ARWU), voidaan havaita kaikkien näiden kohdalla huomattavaa rankingsijoituksen nousua tarkastelujaksolla vuoteen 2020 mennessä. Kuusi C9-yliopistoa oli tällä mittarilla noussut maailman top-100:aan viimeistään vuonna 2020.[8][9][7]

Vuoteen 2030 mennessä Kiinan tavoitteena on, että kasvava joukko sen yliopistoja kuuluu maailman parhaimmistoon ja että maan osaaminen joillain tieteenaloilla olisi maailman parhaimpia. Yleisemmällä tasolla tavoitellaan yliopistokoulutuksen merkitävää vahvistumista. Vuoteen 2050 mennessä Kiinan tavoitteena on kehittää maansa koulutusjärjestelmä maailmanluokkaan.[4][1]

Oman erityispiirteensä tavoiteasetteluun tuo, että Kiinassa yliopistokoulutus ei ainakaan periaatteessa ole erillään puoluejohdon poliittisesta agendasta. Syksyllä 2018 Kiinan opetusministeriö julkaisi Kiinan kommunistisen puolueen johdon (presidentti Xi Jinpingin) kannan, jonka mukaan Kiinassa edetään sosialistisen koulutuksen polkua "kiinalaisilla piirteillä". Kannan mukaan kommunistinen puolue johtaa kaikkea koulutukseen liittyviä aloitteita. Lisäksi Double First Class -yliopistoja vauhditetaan suuremmalla oppilaitosten ja teollisuuden yhteistyöllä. Koulutusalan tulee avautua enemmän maailmalle kansainvälistä yhteistyötä ja maailmanlaajuista vaikutusta kannustaen. Kannan mukaan opetuksen parissa toimivien tulisi "seista yhtenäisenä Kiinan kommunistisen puolueen toveri Xin ympärillä sen ydinryhmänä" ja tavoitella edistystä "kiinalaisilla piirteillä" sävytetyllä sosialistisen koulutuksen polulla.[10]

Kiinassa tiedepolitiikka, jolla on pyritty maan kärkiyliopistojen kansainvälisen rankingsijoituksen kohottamiseen, on johtanut esimerkiksi vuosien 2001–2016 välillä siihen, että Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevistä, runsaasti viitatuista tutkijoista osa on kirjannut ensisijaiseksi työpaikakseen jonkun maan johtavista yliopistoista. Tästä syystä Kiinan tiedeakatemiassa työskentelevien, maailman viitatuimpien tutkijoiden listalla olevien tieteentekijöiden määrä on vähentynyt, ja yliopistoissa työskentelevien vastaavasti noussut.[11] Koska viitatuimpia tutkijoita tarkastellaan myös yliopistojen paremmuusarvioissa, menettelyllä on voitu vaikuttaa esimerkiksi ARWU-rankingin mukaiseen kiinalaisten kärkipään yliopistojen kansainväliseen paremmuusjärjestykseen.

Kehittämisohjelman yliopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Double First Class -ohjelman yliopistojen sijainnista (englanniksi). Kuvassa esitetyt maarajat ovat eräs näkemys asiasta, eivätkä tuo esille kiistanalaisia raja-alueita. Esimerkiksi Intian vastainen rajan linjaus voidaan esittää toisinkin.

Tavoitteisiin liittyen vuonna 2017 julkistettiin ensiluokkaiseksi nimetyt, tasoluokan A (36 yliopistoa) tai B (6 yliopistoa) yliopistot, joita kehitetään kansainväliselle tasolle, maailman parhaimmistoa kohti. Nämä on lueteltu alla olevassa taulukossa, ja ne kuuluivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2020 ARWU-yliopistorankingissa jo maailman 500:n kärkiyliopiston joukkoon.[2][3][4][5] On huomattava, että koska ARWU-ranking mittaa tutkimuksen tasoa erityisesti luonnontieteiden alalla, ei se ole sopivin mittari esimerkiksi humanistisia tieteitä, valtiotieteitä, oikeustieteitä, taloustieteitä tai taidealaa painottaville yliopistoille.

Ohjelman toisen osan muodostavat 95 muuta yliopistoja, jotka ainakin joissain oppiaineissa pyrkivät maailman kärkikastiin.[2] Kiina on nimennyt tähän joukkoon joukkoon esimerkiksi joitain maan urheilijoiden harjoittelua ja valmentautumista kotimaassa ja kansainvälisesti tukevia oppilaitoksia Pekingin talviolympialaisia silmällä pitäen. Suomessa esimerkiksi Lapin yliopisto ja Lapin AMK tekevät yhteistyötä Double First Class -ohjelmaan rajoitetulta alalta (tai aloilta) valitun kiinalaisyliopiston kanssa kiinalaisurheilijoiden kehittämiseksi talvilajeissa.[12][13]

Monet kiinalaisista yliopistoista, jotka tekevät yliopistoyhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa, kuuluvat tämän Double First Class -ohjelman piiriin. Suomesta esimerkiksi useita Aalto-yliopiston,[14][15] Helsingin,[16] Jyväskylän[17][18] ja Lapin yliopistojen[13][12] kiinalaisia yhteistyöyliopistoja on mukana Double First Class -kehitysohjelmassa. Osa näistä yhteistyöyliopistoista (kuten Pekingin yliopisto ja Fudan-yliopisto) kuuluu C9-liittoumaan.

Ykkösluokan yliopistot (42 yliopistoa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ykkösluokan luokka A (36 kpl)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukon tiedot löytyvät lähteistettynä vastaavista yliopistoartikkeleista (punalinkkien osalta enwikin artikkelista).

Nimi[9] Maakunta,
kaupunki
Perustettu ARWU-ranking
(2020)[9]
Lisätietoja/Kotisivu
Beihangin yliopisto Peking 1952 151–200 ev.buaa.edu.cn
Chongqingin yliopisto Chongqing 1929 301–400 cqu.edu.cn
Dalian teknillinen yliopisto Liaoning, Dalian 1949 201–300 en.dlut.edu.cn
Etelä-Kiinan tekninen yliopisto Guangdong, Kanton 1952 151–200 www.scut.edu.cn/en/
Fudan-yliopisto Shanghai 1905 100 www.fudan.edu.cn/en/ C9
Harbinin teknillinen instituutti Heilongjiang, Harbin,
Shandong, Weihai ja
Guangdong, Shenzhen
1920 101–150 yliopistolla ei https-suojattua kotisivua C9
Huazhongin tiede- ja teknologiayliopisto Wuhan, Hubei 1907 (1953) 101–150 en.dlut.edu.cn
Itä-Kiinan normaaliyliopisto Shanghai 1951 401–500 www.ecnu.edu.cn
Jilinin yliopisto Jilin, Changchun 1946 151–200 global.jlu.edu.cn
Kaakkoinen yliopisto (Kaakon yliopisto) Jiangsu, Nanjing 1902 151–200 www.seu.edu.cn/english/
Kansallinen puolustustekniikan yliopisto Hunan, Changsha 1953 501–600 english.nudt.edu.cn
Keski- ja Etelä-Kiinan yliopisto Hunan, Changsha 2000 151–200 en.csu.edu.cn
Kiinan elektroniikan ja sähkötekniikan yliopisto Sichuan, Chengdu 1956 151–200 en.uestc.edu.cn
Kiinan maatalousyliopisto Peking 1905 301–400 en.cau.edu.cn
Kiinan meriyliopisto (Kiinan valtameriyliopisto) Shandong, Qingdao 1924 401–500 www.ouc.edu.cn
Kiinan Minzu-yliopisto Peking 1941 www.muc.edu.cn
Kiinan Renmin-yliopisto Peking 1937 601–700 www.ruc.edu.cn
Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto Anhui, Hefei 1958 73 en.ustc.edu.cn C9
Lanzhoun yliopisto Gansu, Lanzhou 1909 401–500 en.lzu.edu.cn
Luoteinen polytekninen yliopisto Shaanxi, Xi'an 1938 201–300 en.nwpu.edu.cn
Nanjingin yliopisto Jiangsu, Nanjing 1902 101–150 www.nju.edu.cn/en/main.psp C9
Nankain yliopisto Tianjin 1919 201–300 en.nankai.edu.cn
Pekingin normaaliyliopisto Peking 1902 201–300 english.bnu.edu.cn
Pekingin teknillinen instituutti (korkeakoulu) Peking 1940 201–300 english.bit.edu.cn
Pekingin yliopisto Peking 1898 49 english.pku.edu.cn C9
Shandongin yliopisto Jinan, Qingdao & Weihai 1901 151–200 www.en.sdu.edu.cn
Shanghain Jiao Tong -yliopisto Shanghai 1896 63 en.sjtu.edu.cn C9
Sichuanin yliopisto (Setšuanin yliopisto) Sichuan, Chengdu 1896 151–200 en.scu.edu.cn
Sun Yat-senin yliopisto Guangdong, Kanton, Zhuhai & Shenzhen 1924 101–150 www.sysu.edu.cn
Tianjinin yliopisto Tianjin 1895 151–200 yliopistolla ei https-suojattua kotisivua
Tongji-yliopisto Shanghai 1907 201–300 en.tongji.edu.cn
Tsinghua-yliopisto Peking 1911 29 www.tsinghua.edu.cn/en/ C9
Wuhanin yliopisto Hubei, Wuhan 1893 151–200 en.whu.edu.cn
Xi’anin Jiaotong-yliopisto Shaanxi, Xi’an 1896 101–150 yliopistolla ei https-suojattua kotisivua C9
Xiamenin yliopisto Fujian, Xiamen & Zhangzhou;
Malesia: Selangor, Sepangin piiri, Sepang
1921 201–300 en.xmu.edu.cn
Zhejiangin yliopisto Zhejiang, Hangzhou 1897 58 www.zju.edu.cn/english/ C9

Ykkösluokan luokka B (6 kpl)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi[9] Maakunta,
kaupunki
Perustettu ARWU-ranking
(2020)[9]
Lisätietoja/Kotisivu
Hunanin yliopisto Hunan, Changsha 976 (1903) 201–300 www.hnu.edu.cn
Luoteinen A&F-yliopisto Shaanxi, Xianyang 1934 501–600 en.nwsuaf.edu.cn
Koillinen yliopisto (Shenyang) Liaoning, Shenyang 1923 301–400 english.neu.edu.cn
Xinjiangin yliopisto Xinjiang, Ürümqi 1924 www.xju.edu.cn
Yunnanin yliopisto[19] Yunnan, Kunming 1922 801–900 english.ynu.edu.cn
Zhengzhoun yliopisto Henan, Zhengzhou 1956 301–400 international.zzu.edu.cn

Ykkösluokkaan joillain osa-aloilla pyrkivät yliopistot (95 yliopistoa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmaan kuuluu myös toista sataa yliopistoa, joita tuetaan niissä opetettavien tai tutkittavien, Kiinan itselleen tärkeäksi arvioimien oppiaineiden tason kohottamiseksi. Valittuja kokonaisuuksia Kiina pyrkii nostamaan kohti kansainvälistä tasoa. Tuettavia oppiainekokonaisuuksia on sekä aiemmin mainituissa ykkösluokan yliopistoissa (42 kpl) että muissa yliopistoissa (95 kpl).[20][21][5][22] (Yliopistojen nimien suomennos alustavaa)

Nimi[5][9] Maakunta /
kaupunki
Tuettavia
oppiaineita
(kpl)[22][21]
ARWU-ranking
(2020)[9]
Anhuin yliopisto Anhui / Hefei 1 701–800
Chang'anin yliopisto Shaanxi / Xi'an 1 801–900
Chengdun teknillinen yliopisto Sichuan / Chengdu 1
Chengdun perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopisto Sichuan / Chengdu 1
Dalianin merenkulkuyliopisto Liaoning / Dalian 1
Donghuan yliopisto Shanghai 1 501–600
Etelä-Kiinan normaaliyliopisto Guangdong / Kanton 1 501–600
Fuzhoun yliopisto Fujian / Fuzhou 1 401–500
Guangxin yliopisto Guangxi / Nanning 1 801–900
Guangzhoun kiinalaisen lääketieteen yliopisto Guangdong / Kanton 1
Guizhoun yliopisto Guizhou / Guiyang 1 701–800
Hainanin yliopisto Hainan / Haikou 1
Harbinin insinööritieteiden yliopisto Heilongjiang / Harbin 1 401–500
Hebein teknillinen yliopisto Tianjin 1 901–1000
Hefein teknillinen yliopisto Anhui / Hefei 1 401–500
Henanin yliopisto Henan / Kaifeng & Zhengzhou 1 801–900
Hohain yliopisto Jiangsu / Nanjing 2 601–700
Huazhongin maatalousyliopisto Hubei / Wuhan 5 301–400
Hunanin normaaliyliopisto Hunan / Changsha 1 601–700
Itä-Kiinan tiede- ja teknologiayliopisto Shanghai 3 301–400
Jiangnanin yliopisto Jiangsu / Wuxi 2 501–600
Jinanin yliopisto Guangdong / Kanton 1 601–700
Kansainvälisen liike-elämän ja kauppatieteen yliopisto Peking 1
Kansan vapautusarmeijan ilmavoimien lääketieteen yliopisto
(Neljäs sotilaslääketieteen yliopisto)
Shaanxi / Xi'an 1
Keski-Kiinan normaaliyliopisto Hubei / Wuhan 2 501–600
(Kiinan) Keskusmusiikkikonservatorio Peking 1
Kiinan farmasian yliopisto Jiangsu / Nanjing 1 801–900
Kiinan geotieteiden yliopisto (Peking) Peking 2 401–500
Kiinan geotieteiden yliopisto (Wuhan) Hubei / Wuhan 2 301–400
Kiinan julkisen turvallisuuden yliopisto Peking 1
Kiinan kaivosalan ja teknologian yliopisto Jiangsu / Xuzhou 2 801–900
Kiinan kaivosalan ja teknologian yliopisto (Peking) Peking 2 801–900
Kiinan musiikkikonservatorio Peking 1
Kiinan politiikan tutkimuksen ja lakitieteen yliopisto Peking 1
Kiinan taideakatemia Zhejiang / Hangzhou
Shanghai
1
Kiinan tiedeakatemian yliopisto Peking, muita kampuksia:
Shanghai, Chengdu, Wuhan,
Kanton & Lanzhou
2
Kiinan ulkoasioiden yliopisto Peking 1
Kiinan viestintäyliopisto Peking 2
Kiinan öljyalan yliopisto (Huadong) (Itä-Kiina) Shandong / Qingdao & Dongying 2 501–600
Kiinan öljyalan yliopisto (Peking) Peking 2 701–800
(Kiinan) Koillinen maatalousyliopisto Heilongjiang / Harbin 1 901–1000
(Kiinan) Koillinen metsätalousyliopisto Heilongjiang / Harbin 2
(Kiinan) Koillinen normaaliyliopisto Jilin / Changchun 6 601–700
(Kiinan) Kuvataiteen keskusakatemia Peking 2
Liaoningin yliopisto Liaoning / Shenyang 1
Lounainen Jiatong-yliopisto Sichuan / Chengdu 1 601–700
Lounainen öljyalan yliopisto Sichuan / Chengdu & Nanchong 1 901–1000
(Kiinan) Lounainen yliopisto Chongqing 1
(Kiinan) Lounainen rahoituksen ja kauppatieteen yliopisto Sichuan / Chengdu 1
(Kiinan) Luoteinen yliopisto Shaanxi / Xi'an 1 601–700
Nanchangin yliopisto Jiangsu / Nanjing 1
Nanjingin kiinalaisen lääketieteen yliopisto Jiangsu / Nanjing 1 901–1000
Nanjingin lento- ja avaruustekninen yliopisto Jiangsu / Nanjing 1 301–400
Nanjingin maatalousyliopisto Jiangsu / Nanjing 2 301–400
Nanjingin metsätalousyliopisto Jiangsu / Nanjing 1 701–800
Nanjingin normaaliyliopisto Jiangsu / Nanjing 1 501–600
Nanjingin posti- ja telekommunikaatioyliopisto Jiangsu / Nanjing 1 701–800
Nanjingin tiede- ja teknologiayliopisto Jiangsu / Nanjing 1 301–400
Nanjingin tietojenkäsittelyopin ja -tekniikan yliopisto Jiangsu / Nanjing 1 401–500
Ningbon yliopisto Zhejiang / Ningbo 1 701–800
Ningxian yliopisto Ningxia / Yinchuan 1
(Kiinan) Näyttämötaiteen keskusakatemia Peking 1
Pekingin Jiaotong-yliopisto Peking 1 401–500
Pekingin kemiantekniikan yliopisto Peking 1 301–400
Pekingin kiinalaisen lääketieteen yliopisto Peking 3
Pekingin metsätalousyliopisto Peking 2 701–800
Pekingin posti- ja telekommunikaatioyliopisto Peking 2 601–700
Pekingin teknillinen yliopisto Peking 1 401–500
Pekingin tiede- ja teknologiayliopisto Peking 4 201–300
Pekingin ulkomaiden tutkimuksen yliopisto Peking 1
Pekingin urheiluyliopisto Peking 1
Pekingin liiton lääketieteellinen korkeakoulu
(suomennus?)
Peking 4 301–400
Pohjois-Kiinan sähkövoimayliopisto Peking 1 501–600
(Kiinan) Pääkaupungin normaaliyliopisto Peking 1
Qinghain yliopisto Qinghai / Xining 1
(Kiinan) Rahoituksen ja kauppatieteen keskusyliopisto Peking 1
Shaanxin normaaliyliopisto Shaanxi / Xi'an 1 601–700
Shanghain kansainvälisten asioiden yliopisto Shanghai 1
Shanghain musiikkikonservatorio Shanghai 1
Shanghain perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopisto Shanghai 2
Shanghain rahoituksen ja kauppatieteen yliopisto Shanghai 1
Shanghain urheiluyliopisto Shanghai 1
Shanghain valtameriyliopisto Shanghai 1
Shanghain yliopisto Shanghai 1 301–400
Shihezin yliopisto Xinjiang / Shihezi 1
Sichuanin maatalousyliopisto (Setšuanin m.) Sichuan / Ya’an 1
Sisä-Mongolian yliopisto Sisä-Mongolia / Hohhot 1
Suzhoun yliopisto Jiangsu / Suzhou 1 151–200
Taiyuanin teknillinen yliopisto Shanxi / Taiyuan 1 701–800
Tiangongin yliopisto Tianjin 1
Tianjinin lääketieteellinen yliopisto Tianjin 1 601–700
Tianjinin perinteiden kiinalaisen lääketieteen yliopisto Tianjin 1
Tiibetin yliopisto Tiibet / Lhasa 1
Toinen sotilaslääketieteen yliopisto Shanghai 1 701–800
Wuhanin teknillinen yliopisto Hubei / Wuhan 1 301–400
Xidianin yliopisto[15] Shaanxi / Xi'an 2 401–500
Yanbianin yliopisto Jilin / Yanji, Yanbian 1
Zhongnanin kauppa- ja oikeustieteellinen yliopisto Hubei / Wuhan 1

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b China sets direction for world class universities 11/2015. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  2. a b c Guo Congbin: China’s Elite Tertiary Education International Higher Education, Autumn 2020 (104): 30-31. 2020. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  3. a b "China to develop 42 world-class universities", People's Daily, 21 September 2017. ((englanniksi)) 
  4. a b c d e Implementation measures released for China’s new world-class university policy 28.2.2017. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  5. a b c d e Double First-Class university and discipline list policy update 14.12.2017. gov.au. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  6. Ryan M. Allen: A Comparison of China’s “Ivy League” to Other Peer Groupings Through Global University Rankings (DOI doi.org/10.1177/1028315317697539) Journal of Studies in International Education, 21 (5):395–411. 2017. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  7. a b c Ryan M. Allen: Commensuration of the globalised higher education sector: how university rankings act as a credential for world-class status in China (DOI doi.org/10.1080/03057925.2019.1686607) Compare: A Journal of Comparative and International Education. 2019. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  8. Academic Ranking of World Universities 2015 shanghairanking.com. Viitattu 1.12.2020, päivitetty 29.11.2021. (englanniksi)
  9. a b c d e f g Academic Ranking of World Universities 2020 (luokittelu-valinta: By Location: China) shanghairanking.com. Viitattu 30.11.2020, päivitetty 29.11.2021. (englanniksi)
  10. CPC Leadership Group of MOE: China will steadfastly follow the path of socialist education with Chinese characteristics 26.9.2018. Ministry of Education of the People's Republic of China, moe.gov.cn. Viitattu 3.12.2020. (englanniksi)
  11. John Tianci Li: On the advancement of highly cited research in China: An analysis of the Highly Cited database Plos One, 13(4): e0196341. 24.4.2018. plos.org. Viitattu 20.11.2020. (englanniksi)
  12. a b Lapin yli­opis­tol­le pro­fes­suu­ri ja ra­ha­lah­joi­tus Kii­nas­ta 7.6.2016. kaleva.fi. Viitattu 30.11.2020.
  13. a b Kiinalaiset luottavat lappilaiseen talviurheiluosaamiseen - Pekingin urheiluyliopisto tilasi Lapin yliopiston ja Lapin AMKin yhteisesti järjestämän tutkintokoulutuksen 20.9.2018. Lapin yliopisto via epressi.com. Viitattu 30.11.2020.
  14. Aalto-yliopisto perustaa kiinalaisyliopiston kanssa yksikön Shanghaihin 30.6.2017. Aalto-yliopisto via stt.info. Viitattu 30.11.2020.
  15. a b Aalto-yliopiston ja kiinalaisen Xidianin yliopiston yhteislaboratorio tutkii seuraavan sukupolven langatonta tekniikkaa 22.11.2018. Aalto-yliopisto, aalto.fi. Viitattu 2.2.2022.
  16. Suomen ja Kiinan yliopistoyhteistyö uudelle tasolle 29.11.2014. yle.fi. Viitattu 30.11.2020.
  17. Jyväskylän yliopisto yhteistyöhön kiinalaisyliopiston kanssa 25.6.2012. yle.fi. Viitattu 30.11.2020.
  18. Kiina: Jyväskylän yliopiston kahdenväliset vaihtokohteet Kiinassa 21.09.2020. Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 30.11.2020.
  19. Yunnan University overview 3.12.2020. Yunnan University, ynu.edu.cn. Viitattu 20.11.2021. (englanniksi)
  20. 教育部 财政部 国家发展改革委 关于公布世界一流大学和一流学科建设高校及建设 学科名单的通知 (Notice from the Ministry of Education and other national governmental departments announcing the list of double first class universities and disciplines) (tiedotteeseen on linkitetty kaksi kiinankielistä dokumenttia, joissa luetellaan ohjelmaan kuuluvat yliopistot ja oppiaineet) 21.9.2017. Ministry of Education of the People's Republic of China, moe.gov.cn. Viitattu 3.12.2020. (kiinaksi)
  21. a b 附件2. “双一流”建设学科名单(按学校代码排序)(Annex 2. List of "Double First Class" Construction Disciplines (Sorted by school code)) (docx) 21.9.2017. Ministry of Education of the People's Republic of China, moe.gov.cn. Viitattu 3.12.2020. (kiinaksi)
  22. a b “Double First-Class” initiative disciplinesdevelopment list(Sortedby province and university) 14.12.2017. gov.au. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Double First Class University Plan