DJ Bunuel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

DJ Bunuel (oik. Måns Strömberg; s. 28. kesäkuuta 1962 Helsinki[1]) on suomalainen DJ[2], juontaja, muusikko, tapahtumatuottaja ja entinen ravintoloitsija. DJ Bunuel tekee tällä hetkellä radio-ohjelmia Yle Vegassa (Lux med DJ Bunuel) ja Radio Yle 1:ssä[1] (Jazzklubin Kolmas setti – Tunti vapaalla)

Lokakuussa 2017 DJ Bunuel vietti 40-vuotistaiteilijajuhlaansa[3], joka sisälsi lähes kuusituntisen konsertin yli 100 esiintyjällä ja jatkoilla toistakymmentä DJ:tä. Juhlat kestivät yhteensä 12 tuntia[3].

Nimen Bunuel antoi Hurriganesin Remu Aaltosen veli Ari Aaltonen[4]. DJ Bunuel alkoi käyttää nimeä julkisesti vasta 1980-luvun lopulla työskennellessään helsinkiläisessä Radio Ettanissa.[5]

Koulutukseltaan hän on ylioppilas (1982, Lönnbeckska gymnasiet)[1].

2014–2017 Bunuel toimi hankepäällikkönä 4-vuotisessa Mieletöntä valoa -hankkeessa, jonka tehtävänä oli tehdä mediaa ja kulttuuria mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten kanssa. Hanke on edelleen toiminnassa.[6][7]

Ura DJ:nä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DJ Bunuel aloitti levyjen soiton vuonna 1977 koulunsa Östra svenska läroverketin diskossa yhdessä ystävänsä Mikke Stenbergin kanssa. DJ Cripples -nimellä tunnetun kaksikon ura eteni nopeasti heidän saatuaan kontaktin helsinkiläiseen DJ-legendaan Joke Linnamaahan, jonka kautta DJ-duo Måsse ja Mikke pääsi soittamaan muuan muassa Torpan Poikien koripallo-otteluihin ja Rukatunturin Hiihtolomadiskoon.[8]

Duon tiet erkanivat 1979, ja tällöin Joke Linnamaa suositteli DJ Bunuelia Hurriganesin DJ:ksi. DJ Bunuel otti tarjouksen vastaan, ja soitti yhtyeen DJ:nä jokseenkin säännöllisesti vuosina 1979–1982. Siitä alkaen keikat lisääntyivät nopeasti ja melko pian DJ Bunuelilla oli keikkoja ympäri Suomen. Keikkapaikkoina olivat lähinnä ravintolat ja lisääntyvässä määrin myös yksityistilaisuudet, häistä firmajuhliin. Jo tässä vaiheessa DJ Bunuelin kiinnostus erikoisempiin keikkapaikkoihin ja DJ-työn laajentamiseen tanssittamisen ulkopuolelle alkoi kuitenkin herätä. Tuohon aikaan hän esiintyi nimellä  DJ Long.[9]

Vuosikymmenen puolivälissä DJ Bunuel toimi vuoden ajan vakituisena DJ:nä Helsinki–Tukholma-väliä ajaneella Viking Sagalla tittelillä musiikki-isäntä. Työhön kuului myös laivalla soittaneiden bändien isäntänä toimiminen.[9]

1990-luvulla DJ Bunuel soitti vakituisesti helsinkiläisissä klubeissa, muuan muassa Par 4:ssa, Kaivohuoneella ja Nylonissa. Samoihin aikoihin hän oli myös mukana perustamassa Pyhätunturin Ski Bistroa, ja vastasi muuan muassa Kaivohuoneen bändien buukkauksesta. [9]

Vuosituhannen vaihteen jälkeen hän soitti vakituisesti Ravintola Meccassa ja Ravintola Groteskissa, joista jälkimmäisessä hän soittaa edelleen. [9]

1990-luvun lopusta lähtien DJ Bunuel on perehtynyt yhä enemmän taustamusiikkiin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Hän on tehnyt taustamusiikkisuunnittelua eri ravintoloihin ja baareihin muuan muassa Helsingissä (Ravintola Mecca, Arnolds, Ravintola Grotesk, Ravintola ja Café Lasipalatsi, Bar 9, Ravintola Spies, Ravintola Meripaviljonki), Tuusulassa (Ravintola Krapihovi) ja Porvoossa (Bar Soho). Myös huonekaluliike Skannossa sekä 2000-luvun alussa silloisen Palace Kämp -ketjun (nyk. Kämp Group) useimmissa ravintoloissa ja hotelleissa on soinut hänen suunnittelemansa taustamusiikki.[9]

DJ Bunuel alkoi käyttää CD-soitinta instrumenttinaan 1990-luvun alussa ja on esiintynyt muuan muassa seuraavien muusikoiden ja yhtyeiden kanssa: Timo Lassy, Pekka Kuusisto, Jukka Perko, Roope K, Hosni Boudali, Jone Takamäki, RinneRadio, Mikkelin kaupunginorkesteri, Mieskuoro Huutajat, Gumbavanti, Fork, Cool Sheiks, Eternal Erection, JP´s, Kie von Hertzen, Kingston Wall, Arttu Takalo, Jarmo Saari, The Rasmus, Tuomo Prättälä, UMO, Eero Koivistoinen, Giant Robot, Lenni-Kalle Taipale, Zarkus Poussa, Johanna Iivanainen, Pope Puolitaival, John Storgårds, Raoul Björkenheim, Kari Kriikku, Ismaila Sané, Emma Salokoski, Esa Kaartamo, Avantin jousikvartetti, Linda Lampenius, Kadi Vija, Bossapoika. [9]

DJ Bunuel on Fat Beat Sound System -yhtyeen perustajajäsen.[10] Hän soitti XL-yhtyeessä vuosina 1999–2004 ja osallistui myös yhtyeen 20-vuotisjuhlakiertueelle vuonna 2012.[11][12]

Juontaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DJ Bunuel on toiminut juontajana muuan muassa seuraavilla festivaaleilla: Monsters of Rock 1987 ja 1988, Intiaani Rock 1988, Flow Festival 2004–2011 ja 2013, Nummirock 1991, Funky Awards 2000 ja 2002, Funky Elephant 1994-, Maailma kylässä 2008–2010, 2012–2015 ja 2018; Porvoo Jazz Festival 2014, 2016, 2018 ja 2019; Rajatiedon messut 2011; sekä Elephantasy 2018.[9]

Radio ja tv[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DJ Bunuel on tehnyt ohjelmia vuodesta 1984 lähtien useilla radioasemilla: Svenska Rundradion, Radio Ettan, YleQ, Lepakko Radio, Ambient Radio, Radio X3M, Yle Radio 1, Radio Helsinki[13], Yle Vega ja Radio Majava.[9]

Televisiossa hän teki 1980-luvulla Top 40 -ohjelmaa ensin PTV:llä ja sitten MTV3:lla[14].

Teatteri ja tanssi - äänimaailmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa DJ Bunuel teki paljon improvisaatioesityksiä tanssija Virpi Juntin kanssa.[9] Hän loi äänimaailmat tanssija Katri Soinin esitykseen Tyttö joka oli aina[15] (2001) sekä Petri Mannisen näytelmään Pumpuliluuta[16] (2002), jotka molemmat esitettiin Koko-teatterissa. 2006 DJ Bunuel vieraili tanssija Panu Varstalan Cityman II -esityksessä Helsingin Kaivopihalla, ja 2013 hän teki pienen ääniroolin DJ Normanina Liisa Kuoppamäen ohjaamassa Frankie ja Johnny -näytelmässä Teatteri Jurkassa.[17]

DJ Bunuel on myös rakentanut tunnelmaa keventäviä äänimaisemia kokouksissa, muuan muassa useissa Suomen Nuorkauppakamarin kokouksissa, Maailman nuorkauppakamarin maailmankokouksessa Manilassa Filippiineillä 1998 ja Eurooppa-kokouksessa Halkidikissa Kreikassa 1997. Lisäksi hän on suunnitellut musiikin ja soittanut lukuisissa eri yritysten messu-, kokous- ja palkintojenjakotilaisuuksissa.[9]

Tuottaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DJ Bunuel on myös tuottanut paljon tapahtumia. Hän teki useita tuotantotöitä Helsingin juhlaviikoille vuosina 1995–2009, muuan muassa Ilta Virrassa, muistokonsertti Olavi Virralle Huvilateltassa 1995 ja Huvilan jatkoklubit Juttutuvassa 1997–1999. Lisäksi hän on tuottanut esimerkiksi Voiko kadulla olla Katto - katumusiikkifestivaalit Kaivohuoneella[9], Siltarock-festivaalit silloisissa Sillankorva ja City Marathon -ravintoloissa 1987 ja 1988 ja Meccaduos-tapahtumaa ravintola Meccassa 2000–2001. [9]

Vuonna 1994 DJ Bunuel perusti yhdessä Joakim Lybeckin kanssa kulttuuribaari Bar Maryn Porvooseen. Baari toimi aktiivisesti vuoteen 2007 saakka, ja DJ Bunuel vastasi pääsääntöisesti ohjelman sekä viikoittaisten bändivierailijoiden valinnasta koko baarin olemassaoloajan. [9]

Valokuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvanäyttely Fiat Lux – Stunder med ljuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijanimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen Bunuel antoi Hurriganesin Remu Aaltosen veli Ari Aaltonen.[4] DJ Bunuel alkoi käyttää nimeä julkisesti vasta 1980-luvun lopulla työskennellessään Radio Ykkösessä (Radio Ettan). Uransa alussa hän käytti myös lyhyen aikaa nimeä DJ Long.[5]

Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • XL: Surreal, Live Ballet, Visual, Cinematic Fantasies (Rockadillo)
  • Breadmachine: Eternal Friendship (Texicalli)
  • Fat Beat Sound System: Quality E.P. (Tiger Records), Fala Fala, Feed the Vocalists (Exogenic Breaks), Fat Brazil feat Bossapoika (Royal Mint Records)
  • Eternal Erection: On tour (Eat This Music)
  • The JP's: The JP’s Testament (Texicalli)
  • Giant Robot: Crushing you with style (Hawaii), vierailijana
  • Tone of Finland -kokoelmalla raita Miikka Mwamban kanssa jonka kanssa myös useita remixejä kuin myös duossa Rhytmikuninkaat (= DJ Slow ja DJ Bunuel).

Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c 60-vuotias | ”Radio on minulle kaikkein maagisin väline”, sanoo levyjä jo 45 vuotta soittanut dj Bunuel Helsingin Sanomat. 27.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  2. YLE: När discomusiken kom till Finland 8.10.2009. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  3. a b Dj Bunuel: Kohti valoa 40-vuotistaiteilijakonsertti djbunuel.com.
  4. a b Tiskijukaksi ei synnytä vaan opitaan Ylioppilaslehti. 25.5.2001. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  5. a b Marjo Kytöharj: Radiojuontaja voi antaa uusia näkökulmia ja syyn hymyyn Kirkko ja kaupunki. 23.2.2017. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  6. You searched for mieletöntä valoa Sosped. Viitattu 10.6.2023.
  7. You searched for mieletöntä valoa Sosped. Viitattu 10.6.2023.
  8. DJ Bunuel: Historiaa ja muistoja vuosien varrelta DJ Bunuelin viralliset kotisivut. 2017. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  9. a b c d e f g h i j k l m n o Personal archives/DJ Bunuel
  10. Last fm: Fat Beat Sound System: Biography 8.7.2007. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  11. Rockaway: XL-yhtyeen juhlakiertue 11.10.2012. F-L. Arkistoitu 12.9.2017. Viitattu 21.9.2017.
  12. RiversideJazz: XL Musiikkitalolla ti 13.11.2012 Riverside Jazz - Tornio. 22.9.2012. Viitattu 10.6.2023.
  13. Radio Helsinki: Kohti valoa –radio-ohjelma 2017. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  14. Timo Pennanen: Listablogi: Suositun suosimisen vaikeudesta 23.1.2015. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  15. TYTTÖ JOKA OLI AINA KokoTeatteri. Viitattu 11.6.2023.
  16. PUMPULILUUTA KokoTeatteri. Viitattu 11.6.2023.
  17. Talle: Teatterikärpäsen puraisuja : Frankie ja Johnny / Teatteri Jurkka Teatterikärpäsen puraisuja. maanantai 20. tammikuuta 2014. Viitattu 11.6.2023.
  18. Galleri Arbis | Helsingfors arbis | Helsingfors stad Helsingfors arbis. Viitattu 11.6.2023. (ruotsiksi)
  19. MENNEET KEIKAT DJ Bunuel. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  20. VERNISSAGE / AVAJAISET: "Fiat Lux - Stunder med ljuset". Fotografier - Måns Strömberg / dj Bunuel After Eight. Viitattu 11.6.2023. (ruotsiksi)
  21. Art goes kapakka 2000 Art goes kapakka. 2000. F-L. Viitattu 12.9.2017.
  22. https://www.soundi.fi/uutiset/musiikkialan-tekijat-palkittiin-music-x-median-industry-awards-gaalassa-katso-lista-voittajista/
  23. Kulturfonden prisbelönar modiga, nyskapande och extraordinära insatser – Svenska kulturfonden kulturfonden.fi. Viitattu 11.6.2023. (ruotsiksi)
  24. Edellisvuosien Teosto-palkittuja Teosto. Arkistoitu 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
  25. Tuomaristot – Emma Gaala emmagaala.fi. Viitattu 11.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.