Back to Mystery City

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Back to Mystery City
Hanoi Rocks
Studioalbumin Back to Mystery City kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  1983
 Julkaistu toukokuussa 1983
 Tuottaja(t) Dale 'Buffin' Griffin ja Pete 'Overend' Watts
 Tyylilaji hard rock, glam punk
 Kesto 44.16
 Levy-yhtiö Lick, Johanna, Nippon Phonogram
Hanoi Rocksin muut julkaisut
Self Destruction Blues
1982
Back to Mystery City
1983
All Those Wasted Years
1984

Back to Mystery City on suomalaisen yhtyeen Hanoi Rocksin neljäs albumi. Albumin kaikki kappaleet on säveltänyt Andy McCoy lukuun ottamatta kappaleen "Beating Gets Faster", jonka toinen säveltäjä on Michael Monroe. Kappaleiden kaikki sovitukset ovat McCoyn ja Monroen.

Koskettimia levyllä soittaa Morgan Fisher. Naisäänenä levyllä laulaa eteläafrikkalainen Miranda, joka oli tuolloin laulanut muun muassa Pink Floydin kanssa. Kansikuvat on ottanut Fin Costello, ja albumin ulkoasun suunnitteli Hillary Goodwright. Albumista on tehty myös remasteroitu cd-versio, joka sisältää demoversiot kappaleista Until I Get You, Ice Cream Summer ja Back to Mystery City. Back to Mystery Cityn demoversio sisältää lähes viisiminuuttisen piiloraidan.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Strange Boys Play Weird Openings' – 0.43
    Andy McCoyn studiossa keksimä intro levylle.
  2. Malibu Beach Nightmare – 2.46
    Andy McCoy sävelsi tämän latinotyylisen kappaleen kotonaan poltettuaan hassista.
  3. Mental Beat – 5.02
    Kappale kertoo vauhdista, ja innoittajana on ollut Michael Monroen tarmokkuus nuorena.
  4. Tooting Bec Wreck – 6.11
    Kertoo Hanoi Rocksin asunnosta Lontoon esikaupungissa Tooting Becissä. Yhtyeen jäsenet elivät viidellä punnalla päivässä, ja kylmä asunto vilisi rottia. Kappaleen nimi kytkeytyy ajatukseen, että rotat jättävät uppoavan laivan. Tässä tapauksessa rotat valtasivat asunnon yhtyeen jättäessä sen. Itse laulun McCoy sävelsi, kun hän käytti yhdessä Monroen kanssa heidän asunnossaan kokaiinia ja sieniä.
  5. Until I Get You – 4.37
    McCoy sävelsi tämän kappaleen yhtyeen managerin Seppo Vesterisen asunnossa Kasarmikadulla Helsingissä. McCoy inhosi kappaletta, mutta Razzle piti kappaleesta ja halusi sen levylle. Kappaleesta tuli yksi hienoimpia esimerkkejä Hanoi Rocksin melodisesta glam- ja hard rock -tyylistä. Vuonna 2004 LA Guns teki kappaleesta coverin albumilleen Rips the Covers Off.
  6. Sailing Down the Tears – 4.09
    Tämä kappale syntyi 10 minuutissa, ja yhtye piti sitä onnistuneena.
  7. Lick Summer Love – 4.22
    Tämä kappale herätti aikanaan kohua. McCoyn 17-vuotiaana säveltämä kappale kertoo rakastelusta ja oraaliseksistä rakastamansa tytön kanssa.
  8. Beating Gets Faster – 3.51 (säv. McCoy, Monroe)
    McCoyn ja Monroen yhteissävellys.
  9. Ice Cream Summer – 5.09
    Tämä kappale kertoo kesäromanssista, josta ei ole muuta muistoa jäljellä kuin valokuva, jossa tytöllä on jäätelöä housuillaan.
  10. Back to Mystery City – 4.55
    Levyn nimikappale oli aikanaan suosittu, mutta on ehkä myöhemmin jäänyt Hanoi Rocksin muiden menestyskappaleiden varjoon. Kappale kertoo Hanoi Rocksin Suomessa ja Englannissa aikaan saamasta glam- ja hard rock tyylistä ja tähän tyyliin kuuluvista mustista ja tupeeratuista hiuksista. Kappale on saanut nimensä McCoyn suosiossa olleen lontoolaisklubin Mystery Cityn mukaan.

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • All Music Guide-lehden arvostelu 4 stars.svg

Levyllä soittavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]