Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 19

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kasvisukuja koskevien artikkelien nimeäminen pohdituttaa Wikisanakirjassa[muokkaa wikitekstiä]

Kasvisukuja koskevien artikkelien nimeäminen pohdituttaa meitä sanakirjan puolella: [1]. Antakaapa asiantuntevaa kommenttia, miten tuolla sanakirjassa mentäisiin! --Aulis Eskola 30. kesäkuuta 2011 kello 02.23 (EEST)[vastaa]

Liuoksen höyrystyminen[muokkaa wikitekstiä]

Jos merivettä heitetään kiukaalle niin kiuas ruostuu. Mutta missä määrin liuennut suola höyrystyy? --Höyhens 20. toukokuuta 2011 kello 13.38 (EEST)[vastaa]

Mikä lie kiuaskivien pintalämpö - joitain satoja asteita? Pitke 20. toukokuuta 2011 kello 18.20 (EEST)[vastaa]
Varmaan - riippuen lämmittäjästä ym. Mutta meneekö se niin että vesi joka kiehuu 100 celsiusasteessa kiehuu ensin ja suola sakkaantuu ja höyrystyy sitten siinä mikä on natriumkloridin höyrystymislämpötila tjsp. vai jo ioneina yhdessä veden kanssa??? --Höyhens 20. toukokuuta 2011 kello 18.53 (EEST)[vastaa]
Idea kysymykseen tuli tästä mangaanijutusta [2]. Mangaanin höyrystymispiste on muistaakseni 2061 celsiusta, joten aikamoisia saunoja lienee kainuulaisilla jos vesi ja metallit höyrystyy eri kerralla. --Höyhens 20. toukokuuta 2011 kello 18.57 (EEST)[vastaa]
Mitenköhän siinä löylyheiton käy: luulenpa että magnaani voisi esiintyä monina yhdisteinä, jotka käyttäytyvät sangen eri tavoin. Hiljaiseen haihduttamiseen tai verkkaiseen keittämiseen verrattuna lölynheitto on myös raju tapahtuma. Luulenpa että löylynheitossa kaikkia aineita, mitä löylyvedestä vain löytyy, pössähtää myös ilmoille saunaan - aineiden höyrystymislämmöistä paljoa riippumatta. --Aulis Eskola 20. toukokuuta 2011 kello 20.24 (EEST)[vastaa]
Suolan (NaCl) höyristymislämpötila on 1413 °C, joten suola ei höyristy kiukaalla. Kuitenkin Na(+) ja Cl(-) ovat vapaina liuoksessa.Sjmantyl 6. heinäkuuta 2011 kello 14.01 (EEST)[vastaa]

Itäisen välimeren maanjäristys[muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö paikkaansa että itäisellä välimerellä vuonna 1201 sattuneessa maanjäristyksessä menehtyi 1,2 miljoonaa ihmistä? Eikö tämä olisi silloin tuhoisampi kuin Shaanxin maanjäristys vuonna 1556? Muistaakseni tästä on mainittu Guinnesin ennätystenkirjassakin muutaman kerran. Löytyykö tästä enemmän tietoa kirjallisuudesta?--62.72.230.103 2. heinäkuuta 2011 kello 07.39 (EEST)[vastaa]

Lisää enwikissä: en:1202 Syria earthquake, jossa (lähteistetysti) arvioidaan uhreja olleen 30 000, tuo 1,1 miljoonaa taas käsittäisi myös maajäristyksen aiheuttamien nälänhätien ja tautien uhrit.--Nedergard 2. heinäkuuta 2011 kello 08.03 (EEST)[vastaa]

Hyttysenpureman hoito[muokkaa wikitekstiä]

Miksi hyttysenpurema aiheuttaa sellaisen kutiavan patin ihossa? Mikä aine aiheuttaa sen kutinan? Entä mikä saa sen kutinan lakkaamaan? Ja onko totta että VAIN naarashyttyset juovat verta?--62.72.230.103 4. kesäkuuta 2011 kello 15.06 (EEST)[vastaa]

Terveyskirjastossa on asiallinen artikkeli lentävien hyönteisten puremista ja niiden hoidosta: [3]. On totta, että vain naarashyttyset imevät verta. Ne tarvitsevat veriaterian voidakseen munia. Kun hyttynen työntää imukärsänsä ihon läpi, se samalla erittää ihoon sylkeä, jossa on veren hyytymistä ehkäiseviä aineita. Hyttysen syljessä on proteiineja, jotka ihmiselimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraiksi. Paukama syntyy ihmisen oman immuunivasteen seurauksena pistoskohtaan. --Alcedoatthis 4. kesäkuuta 2011 kello 15.29 (EEST)[vastaa]
Hyttynen ruiskuttaa pistäessään veren hyytymisen estävää ainetta, tämä voi olla syy. Jotkut sanovat antihistamiinin (allergialääkkeissä) auttavan myös hyttysenpistoihin. (hyttynen ei pure vaan pistää) Palosirkka 11. heinäkuuta 2011 kello 00.23 (EEST)[vastaa]

Oluen maun vertailu[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Haluaisin tietää onko pullotetun oluen ja tölkkioluen maussa suuria eroja? Tiedän että lasipullo estää valottumisen ja tölkkiolut joskus maistuu "metalliselta". Olen itse sitä mieltä ettei maulla ole väliä kunhan olut on kylmää. Osaako kukaan muuten selittää kemiallisesti miksi kylmä olut maistuu paremmalta kuin lämmin olut? Entä onko merkillä väliä?--62.72.230.103 22. kesäkuuta 2011 kello 21.31 (EEST)[vastaa]

Tuolla on jotain tietoa/mielipiteitä, joskin aika perustelemattomia, esim. oluen sopivasta tarjoilulämpötilasta. -Ochs 22. kesäkuuta 2011 kello 22.06 (EEST)[vastaa]
Kokemukseni oluen maistelusta on vaatimatonta. Tavallisen keskioluen myyntiaika on n. 6 kk (pullottamisesta parasta ennen -päivään). Vaikka olutta säilyttää miten pimeässä ja viieässä tahansa, niin tuon ajan jälkeen lasipullo-olutkin alkaa maistumaan metalliselta. Tuote ei siis kestä säilyttämistä. Htm 23. kesäkuuta 2011 kello 10.35 (EEST)[vastaa]
Muistan joskus kun join monena päivänä juonut olutta tölkistä ja sitten kun join taas pullosta niin kyllä huomasin eron. Sama merkki (Olvi) mutta pullotettu oli hieman täyteläisempää ja kyllä minusta tölkkikalja maistuuu hieman metalliselta. Edit: lämpötilasta. Olemme aina rannalle ottanut mukaan kaljaa ja kun join sitten auringossa lämmennyttä olutta, hyuomasin sen olevan yllättävän hyvän makuista. Voin siis sanoa pitäväni lämpimästä enemmän, mutten varta vasten lämmitetystä. –Crimson Cherry Blossom™ 9. heinäkuuta 2011 kello 13.29 (EEST)[vastaa]
Oluesta en osaa sanoa mitään kun en sitä juo. Mutta mielestäni monet kylmät juomat eivät _maistu_ niin ”paljon” kuin lämpimämmät (~huoneenlämpöiset), kylmä juoma vain saattaa tuntua suussa paremmalta (raikkaammalta tjsp) ja siksi sitä helposti ajattelee juoman olevan kylmänä parempaa. Jotkut juomat maistuvat huoneenlämpöisinä pahalta, kylmänä sitä makua ei vain huomaa. Mutta makuasioitahan nämä. --Anr 9. heinäkuuta 2011 kello 13.42 (EEST)[vastaa]
Anr, koskaan ei ole liian myöhä aloittaa! :) Kylmän juoman mauttomuus johtuu siitä, että kylmän nesteen höyrynpaine on paljon pienempi kuin lämpimän. Maut ovat oikeasti pitkälti hajuja. Palosirkka 11. heinäkuuta 2011 kello 00.28 (EEST)[vastaa]
"Osaako kukaan muuten selittää kemiallisesti miksi kylmä olut maistuu paremmalta kuin lämmin olut? " Biologinen syy, miksi kylmä neste tuntuu yleisesti ottaen paremmalta, voisi löytyä siitä, että kylmässä nesteessä on keskimäärin vähemmän mahdollisesti haitallisia bakteereita kuin lämpimässä nesteessä. Yhteyshän on selvä veden tapauksessa, koska se ei maistu miltään - tuskin kukaan suosii lämmintä juomavettä. Oluen ja muiden joltain maistuvien juomien tapauksessa kysymys on sitten mutkikkaampi, koska kylmä vie myös makua pois. Jotkut suosivat kylmää sen raikkauden vuoksi, toiset lämmintä maun vuoksi.--ML 11. heinäkuuta 2011 kello 00.43 (EEST)[vastaa]

Selain, josta löytyy (toimiva) suomen oikoluku?[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö, joku jotain selainta, jossa olisi toimiva suomen oikoluku? Firefoxin päivityksen yhteydessä lähti oikoluku, enkä saa sitä enää toimimaan.--Nedergard 25. kesäkuuta 2011 kello 05.16 (EEST)[vastaa]

Uskoakseni siihen tulee taas perästäpäin oikoluku, mutta kestää hetken. Voit myös palata vanhaan Firefox-versioon ja käyttää sitä kunnes uuden version oikoluku on käytössä. Vapaaehtoispohjalta sekin taitaa mennä, joten ei voi sakottaa, vaikka ovat myöhässä. Operassa on oikoluku, mutta en tiedä millainen. Kokeile: Työkalut, Asetukset, Selaaminen, rasti kohtaan Tarkista oikeinkirjoitus. --Abc10 25. kesäkuuta 2011 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Ensin sanon kyllä ohjelmistosuunnittelijoille &#%&%&"??# (ei ihme että alalla riittää töitä, kun yhden selainsuunnittelijan "uudistus" aiheuttaa töitä sadoille ellei tuhansille muille...). Opera ei vieläkään tunne suomea, juuri siksi syystä alun perin vaihdoinkin Firefoxiin... Vanhemman version löytäminen oli taas työn takana, koska Windows ei listaa kaikkia tehtyjä päivityksiä. FF:n 4.0 versio löytyy ainakin täältä, jos joku muukin kaipaa toimivaa suomen oikolukua.--Nedergard 25. kesäkuuta 2011 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Toimiva suomen kielen oikoluku Mozilla Firefox 5.0 -selaimelle löytyy tällä hetkellä täältä (Windows, Mac OS X). --Crt 8. heinäkuuta 2011 kello 18.42 (EEST)[vastaa]
Kiitoksia, tuntuu peräti toimivan, toisin kuin pari muuta joita olin kokeillut. Taitaa jäädä FF 6.0:aan päivitys tekemättä (kohtahan se tulee, kuten myös 7.0). --Otrfan 10. heinäkuuta 2011 kello 18.26 (EEST)[vastaa]
Eikös uusimmassa Internet Explorerissa ole sellainen? Itse en voi sitä tarkistaa kun koko selain ei toimi. –Crimson Cherry Blossom™ 9. heinäkuuta 2011 kello 13.45 (EEST)[vastaa]

Irwin Goodmanin rasistiset kappaleet[muokkaa wikitekstiä]

Olisin kiinnostunut tietämään, oliko Irwin Goodman rasisti. Olen kuullut joistain lähteistä, että hänen kappale "Mutakuono ja lakupelle" on vain pilailua yli-isänmaallisten suomalaisten kustanuksella, muta jotkut sanovat, että hän oli vihamielinen ulkomaalaisia kohtaan. Toisaalta hän on useissa muissakin kappaleissa esittänyt stereotypioita erilaisista ihmisistä, kuten poliiseista, poliitikoista ja junteista. Kommentin jätti 81.197.87.181 (keskustelu – muokkaukset)

Uskon totisesti ettei ollut. Hän oli aina pienen ihmisen puolella, kuten muiden alkoholisoituneiden ja uskon että sama olisi voinut koskea tänäkin päivänä vaikkapa romanikerjäläisiä, jos hän eläisi vielä. Toisaalta siihen aikaan ei Suomessa ollut niin paljoa maahanmuuttajia kuin nytten. Ja tuo kyseinen biisi on niin Irwinin kuin Vexinkin mukaan puhdasta satiiria, molemmat ovat näin sanoneet ja minustakin se käy hyvin ilmi sanoissa ("miehen hiki on kunnon deodorantti" ja "viinan pitää haista kun se on suomalaista!"). Monet vain pitävät siitä laulusta väärästä syystä. Ja jostain kuulin että Irwin seurusteli aikoinaan ulkomalita muuttaneen tumman naisen kanssa. –Crimson Cherry Blossom™ 9. heinäkuuta 2011 kello 13.25 (EEST)[vastaa]

sipsikyssäri[muokkaa wikitekstiä]

puikulaperunat


Tulin lapista n.2h sitte. Missä ne puikulapellot sijaitsevat? Kemijärveltä Rovaniemelle, sieltä Kittilään ja Äkäslompoloon, takaisin tornion kautta mutta ei viljelyksiä. Saattaa olla tääki mariehamnista koko puikulajuttu. Kertokaa viljelyalue, niin pannaan homma kartalle. t. jyrkipaavi--Jyrkipaavi 3. heinäkuuta 2011 kello 01.54 (EEST)[vastaa]

Ainakin Simossa näyttää olevan viljelijöitä: http://www.lapland.ws/simonperuna/ --Harriv 9. heinäkuuta 2011 kello 13.36 (EEST)[vastaa]
Lapin puikulaa viljellään kyllä about koko Lapin läänissä, mutta tietysti vähän satunnaisesti - muut lajikkeet lienevät nykyisin enemmistönä. Tavallista puikulaperunaa tuotetaan sitten etelämmässäkin, esimerkiksi pottupitäjä Tyrnävän seudulla. Terv. --Riisipuuro 11. heinäkuuta 2011 kello 10.11 (EEST)--[vastaa]

Totesiko jatkosodan alkaneeksi Rangell vai Ryti?[muokkaa wikitekstiä]

Toistan täällä kysymyksen, jonka esitin jo alla mainitun artikkelin keskustelusivulla, koska se ei varsinaisesti liity vain yhden artikkelin kehittämiseen:

Artikkelissa Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 sanotaan jatkosodan alkamisesta (ilman lähdettä), että 25.6.1941 pääministeri Rangell olisi todennut kansalaisille radiossa Suomen olevan sodassa. Sama tieto löytyy (lähteettömänä) artikkeleista Jatkosota. Artikkelissa Jatkosodan hyökkäysvaihe puhujaksi mainitaan presidentti Ryti. Artikkelin Risto Ryti mukaan Ryti piti kuuluisan radiopuheensa seuraavana päivänä, 26.6. (kyseessä siis sama puhe, jota kuullaan mm. Tuntemattomassa Sotilaassa, ja jonka voi kuunnella Ylen Elävässä Arkistossa); Jukka Rangell -artikkelissa taas sanotaan, että Rangell totesi Suomen olevan sodassa eduskunnalle antamassaan tiedonannossa illalla 25.6. (radiointia ei mainita, mutta se on toki mahdollista). Niissä artikkeleissa, joissa mainitaan Rangellin puhe, ei siis mainita Rytin puhetta ja päinvastoin.

Tämä herättää ainakin seuraavat kysymykset: 1) puhuivatko molemmat radiossa, ja radioitiinko Rangellin puhe päivää aiemmin kuin Rytin?; 2) Kumman puhe asiallisesti ottaen merkitsi sodan alkamista? Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941 -artikkelissa sanotaan myös, että "sota julistettiin 26. kesäkuuta". Mistään jatkosodan "sodanjulistuksesta" en muista ennen kuulleeni; tarkoittaako se nyt juuri presidentin radiopuhetta? Eli kun pääministeri toteaa maan olevan sodassa, niin se on pelkkä toteamus, mutta kun puolustusvoimien ylipäällikkö tekee saman, niin se on sodanjulistus? Näinkö? Mikä asianlaita sitten onkin, se olisi hyvä merkitä yhdenmukaisesti kaikkiin aihetta käsitteleviin artikkeleihin. --Risukarhi 8. heinäkuuta 2011 kello 12.34 (EEST)[vastaa]

Ainakin jatkosota-artikkelista löytyy tismalleen sama lause, ""sota julistettiin 26. kesäkuuta", josta se on kopioitu tuohon Saksayhteistyö-artikkeliin aiheen yhteenvetoon (tiedän nimittäin kun itse kopioin). Asia kyllä tuntuu itsestänikin hieman väärin ilmaistulta. Täytyneee katsoa mitä ilmaisua lähteet käyttävät. Terv. --Riisipuuro 12. heinäkuuta 2011 kello 21.06 (EEST)--[vastaa]

Tieto- ja tietosanakirjakäsitteiden ero[muokkaa wikitekstiä]

Wiki kutsuu itseään tietosanakirjaksi. Miten määritelmän sisältö poikkeaa tietokirjan määritelmästä? Hannalyydia 10. heinäkuuta 2011 kello 16.00 (EEST)[vastaa]

Tämä tulee ihan lonkalta, mutta olisiko ero tässä: Tietosanakirja on ensisijaisesti hakuteos, eikä välttämättä voi antaa perinpohjaisia tai kovin syvällisiä tietoja yksittäisistä aiheista. Se on silti myös tietokirja, eli kirja, jonka ensisijainen tarkoitus on paikkansa pitävän tiedon antaminen. Karrikoiden voisi kai sanoa, että tietokirja voi kertoa paljon vähästä, mutta tietosanakirjan on kerrottava vähän paljosta. Wikipediassa ei tosin varsinaisesti ole kielletty tekemästä artikkeleista sangen pitkiäkin, jos aihe katsotaan tarpeeksi merkittäväksi. --Risukarhi 10. heinäkuuta 2011 kello 18.50 (EEST)[vastaa]
Jotain tuollaista juuri ajattelen: tietoSANAkirjan artikkeleiden ei pitäisi olla kovin pitkiä: olennainen sumuistuu loppumattoman pitkiin jorinoihin. (Kts Muhammed Ali). Lähteet ja viitteet ohjaavat hankkimaan laajempaa/syvempää tietoa. TIETOkirja taas taustoittaa enemmän. Molemmat ovat tietysti HAKUTEOKSIA ja molempien tietojen tulee olla paikkansapitäviä. Hannalyydia 10. heinäkuuta 2011 kello 19.49 (EEST)[vastaa]
Riippuu toki tietosanakirjasta, kuinka pitkästi hakusanoja käsitellään. Monissa vanhoissa suomalaisissa tietosanakirjoissa on vain lyhyet selitykset, mutta esimerkiksi Britannicassa aiheita käsitellään laajasti. --ML 10. heinäkuuta 2011 kello 20.07 (EEST)[vastaa]
Tietokirjat ovat yleensä yhden aiheen laajempia käsittelyjä, eikä niitä yleensä sanota hakuteoksiksi. Tietokirjoja luetaan periaatteessa alusta loppuun, hakuteoksesta sananmukaisesti haetaan tietoa esimerkiksi jotakin muuta käyttötarkoitusta varten, ja hakuteos koostuu artikkeleista jonkin tietyn järjestelmän mukaan, paperitietosanakirjat perinteisesti ovat aakkosjärjestyksessä. Jos ei ole koskaan nähnyt tietosanakirjaa, kirjastossa voi käydä tutustumassa. Wikipedia on verkkotietosanakirja, joten se poikkeaa käytettävyydeltään paperitietosanakirjasta. --Checkpointcharlie 10. heinäkuuta 2011 kello 20.11 (EEST)[vastaa]
Käsite "tietokirja" on monimuotoinen: Werner Söderströmin 1964 julkaisema Suuri TIETOKIRJA on "tietokirjasarja" (kahdeksan osaa), joka käsittää laajoja artikkeleita ja jota ei ole tarkoitus lukea kannesta kanteen. Se on nimenomaan hakuteos. Kirjastossa voi käydä tutustumassa, jos ei ole aikaisemmin tietokirjaa nähnyt.
Ja sitten on myös "tietokirjoja", jotka käsittelevät vain yhtä aihetta. Suomen tietokirjailijoitten sivuilta löytyy lisäinfoa asian tästä puolesta.
Se taas, jos Wiki sekoittaa edellämainitut kaksi käsitettä yhdeksi "vapaaksi tietosanakirjaksi" haiskahtaa vasta-alkajasta hyvältä ajatukselta. Hannalyydia 12. heinäkuuta 2011 kello 20.19 (EEST)[vastaa]
Myös Otavan suuri ensyklopedia 1970-80 -lukujen vaihteesta on esimerkki suomalaisesta ensyklopediasta (sana on lähinnä tietosanakirjan synonyymi), joka käsittelee aiheita laajasti sen sijaan että siinä olisi vain lyhyet määritelmät.--ML 12. heinäkuuta 2011 kello 20.33 (EEST)[vastaa]

Suomennusapua tarvitsisin[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku suomentaa nämä englanninkieliset tekstit minulle?:

"This was a man who was far above average in his military ability and very far above others in his moral integrity. His grasp of strategic considerations was unmatched and his reactions to events almost faultless."

Ymmärrän kyllä mitä tuossa tarkoitetaan, mutta minun on jotenkin vaikea muodostaa siitä järkevää ja hyvältä kuulostavaa suomenkielistä lausetta.

Samoin tämä:

"...the noise and the confusion caused by the swirls of dust created by the peasants was out of all proportion to the size of the battle."

En ihan ymmärrä tuota loppuosaa. Jos joku viitsisi suomentaa nämä, niin kiitos! --Barosaurus Lentus 12. heinäkuuta 2011 kello 11.04 (EEST)[vastaa]

"Tämän miehen sotilaalliset taidot olivat keskivertoa parempia ja hänen moraalintajunsa oli korkeampi kuin muiden. Hänen strateginen ajattelukykynsä oli vertaansa vailla ja hänen reaktionsa tapahtumiin lähes virheettömiä" (tai "reagoi aina lähes täydellisesti tapahtumiin").
"maalaisten aiheuttama meteli ja liikkuminen saivat ilmaan nousseen pölypilven vaikuttamaan suhteettoman suurelta verrattuna taistelun kokoon."
Äkkiseltään jotain tuohon suuntaan.--Nedergard 12. heinäkuuta 2011 kello 11.19 (EEST)[vastaa]
Tai "oli taistelun kokoon nähden suhteeton". Laajempi konteksti tästä jälkimmäisestä auttaisi paremmin hahmottamaan mikä siinä mitäkin aiheutti. Jos on verkkolähde, linkitystä lähteeseen.--Abc10 12. heinäkuuta 2011 kello 11.35 (EEST)[vastaa]
Kirjassa lukee näin:
"When the enemy saw Belisarius' small force they advanced to meet him in the glen. Belisarius led charge with his men, with the main force of peasants and citizens holding their ground and causing as much noise as they could. He also gave the signal for the troops in the woods to charge into the flanks and rear of the Huns. Agathias relates that the noise and the confusion caused by the swirls of dust created by the peasants was out of all proportion to the size of the battle. The Huns now did exactly what Belisarius had anticipated; they drew together 'so tightly that they could not defend themselves, since there was no room to use their bows and arrows or to manoeuvre with their horses'. Stunned by the noise and dust, the Huns were finally broken by Belisarius' frontal assault and, as the peasants and citizens advanced, they fled in disorder."
Toivottavasti tämä auttaa. --Barosaurus Lentus 12. heinäkuuta 2011 kello 11.48 (EEST)[vastaa]
Ehdottaisin näin: "Agathias kertoo, että talonpoikien nostattaman pölypilven aiheuttama meteli ja hämmennys olivat taistelun kokoon nähden suhteettomia." En osaa luontevasti asettua tuohon taistelutilanteeseen, joten olen vähän epävarma onko ehdotuksessa järkeä, mutta muutenkaan en saa sitä auki. --Abc10 12. heinäkuuta 2011 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Jotain tuohon suuntaan. Ehkä hämmennyksen sijaan kaaos? Tarkoitushan oli hämätä vastustajaa. --Nedergard 12. heinäkuuta 2011 kello 12.52 (EEST)[vastaa]
Totta, kaaoksesta on tietysti kyse. --Abc10 12. heinäkuuta 2011 kello 12.54 (EEST)[vastaa]
Nyt ymmärrän paremmin. Suuret kiitokset molemmille. :) --Barosaurus Lentus 12. heinäkuuta 2011 kello 17.24 (EEST)[vastaa]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 13. heinäkuuta 2011 kello 08.51 (EEST)[vastaa]

Artikkelin nimen vaihtaminen[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)[vastaa]

Käyttäytymissäännöt kirjoitetettaessa keskustelusivuilla[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt). --Silvonen 13. heinäkuuta 2011 kello 08.27 (EEST)[vastaa]

Syntymäajan lähteistäminen[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)[vastaa]

Harrastukset henkilöartikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). --Silvonen 13. heinäkuuta 2011 kello 08.24 (EEST)[vastaa]

Mikähän elokuva kyseessä?[muokkaa wikitekstiä]

Siskoni haluaa kovasti tietää joskus näkemästään draamaelokuvasta. Siinä joku mies alkaa huolejhtia jostain orvosta lapsesta eikä aluksi pidä siitä, sitten hän kiintyy poikaan ja silloin oikeat vanhemmat vaativat lapsen itselleen ja syntyy oikeustaisto. Tämä tuli muutama vuosi sitten TV:stä ja se ei ole kuulemma mikään hirveän vanha. –Crimson Cherry Blossom™ 15. heinäkuuta 2011 kello 22.15 (EEST)[vastaa]

Alaikäisten tuomiot Yhdysvalloissa[muokkaa wikitekstiä]

Haluaisin tietää mitä Yhdysvaltain Perustuslaki sanoo alaikäisen tuomitsemisesta elinkautiseen tai kuolemaan? Koska aihe on vakava niin mitä laki sanoo alaikäisen tuomitsemisesta? Entä kuinka monta alaikäistä elinkautisvankia tai kuolemaantuomittua on tällä hetkellä vankiloissa Yhdysvalloissa?--62.72.230.103 16. heinäkuuta 2011 kello 19.09 (EEST)[vastaa]

Vuonna 1988 Yhdysvaltain korkein oikeus ratkaisi, että perustuslain VIII lisäyksen perusteella 15-vuotiasta ei saa tuomita kuolemaan. VIII lisäyksen mukaan "julmia ja epätavallisia rangaistuksia" ei saa määrätä. Oikeuden mielestä alle 16-vuotiaan kuolemanrangaistus olisi ollut "julma ja epätavallinen rangaistus". (Tarkemmin englanninkielisellä puolella: en:Thompson v. Oklahoma.) --PeeKoo 16. heinäkuuta 2011 kello 20.23 (EEST)[vastaa]
Päivitys: Vuonna 2005 korkein oikeus päätti, että rikollisen, joka oli rikosta tehdessään alle 18-vuotias, kuolemanrangaistus olisi "julma ja epätavallinen rangaistus" ja siten perustuslain vastainen (en:Roper v. Simmons). --PeeKoo 16. heinäkuuta 2011 kello 20.35 (EEST)[vastaa]

Diagrammien ja karttojen tekoapua tarvittaisiin[muokkaa wikitekstiä]

Olen tässä viimeaikoina laajentanut Belisariusta ja hänen sotaretkistään kertovia artikkeleita, mutta niistä puuttuisi hyvät kartat ja diagrammit, joiden avulla tapahtumat pystyisi paremmin hahmottamaan. Onneksi eräässä kirjassani on karttoja ja diagrammeja, mutta olen niin tyhmä etten osaa niiden tietojen pohjalta tehdä uusia karttoja, joita voisi käyttää täällä Wikipediassa. Joten jos jollain taitavalla henkilöllä on aikaa ja halua, niin voisiko hän tehdä kirjan kuvien pohjalta uudet tiedostot tietoja hyödyntäen kokonaan uudet kartat ja tallentaa ne vaikka Commonssiin? Käyttäjä:Jniemenmaa kertoi, ettei pitäisi olla tekijänoikeuksien kannalta mikään ongelma, jos skannaan kirjan kuvat ja lähetän ne henkilölle, joka voisi auttaa minua. Tai kävisikö, että lataan kuvat jonnekin internetin kuvapalveluun ja laitan linkit tänne (jos se on mahdollista)? Kiitos! --Barosaurus Lentus 16. heinäkuuta 2011 kello 17.12 (EEST)[vastaa]

Siis se ei ole tekijänoikeudellinen rikkomus, jos jonkin karttakuvan muokkaa toiseksi kuvaksi käyttäen sitä pohjana? Ja millä reunaehdoilla?
Minä kyllä osaisin tehdä sellaista, ja aikaakin tällä hetkellä riittäisi parin kartan editoimiseen (ellei ne ole kovin laajoja). Niiden karttojen lataaminen johonkin kuvapalveluun olisi kyllä kunnon tekijänoikeusrikkomus (ilmeisesti ne on vielä niin nuoria että niissä on vielä tekijänoikeudet voimassa), joten pistä asiasta s-postia tänne päin -{Dacnoh|?} 16. heinäkuuta 2011 kello 23.02 (EEST)[vastaa]
Tarkoitin, että ottaa vaikka jostain vapaan karttapohjan (vaikkapa Commonssista, kai sieltä voi ymmärtääkseni ottaa?) ja sitten kirjan kartan tietoja hyödyntäen söhertää siihen uuteen karttapohjaan alueiden nimet, kaupunkien sijainnit ja joukkojen liikkeet. Kai niin saa sentään tehdä? Tai sitten jos on niin taitava, niin piirtää sen kartan kokonaan itse, mukaan lukien mantereiden ja merien muodot. Alkuperäistä karttaa ei tietenkään missään nimessä muokata toiseksi. Tai voisiko tehdä niin, että itse teen kirjan karttojen tietoja hyödyntäen omat luonnokseni, joissa olisi rumasti esitetty kaikki oleellinen, ja joiden mukaan joku voisi tehdä oikeat kartat? Kai niinkin voi tehdä? Itse en noihin tekijänoikeuksiin ole perehtynyt, mutta ymmärrän että pitää olla varovainen, ettei riko mitään. --Barosaurus Lentus 16. heinäkuuta 2011 kello 23.36 (EEST)[vastaa]
Laitoin s-postia asiasta (jos tuo nyt toimi, ja jos toimi, niin saat viestin duplikaattina). Käyttäisin pohjana jotain vapaata karttaa, jonka päälle skaalaisin nämä kirjan teemakartat. Kohdistuksessa jo tulee hieman virhettä ja jos kartan muokkaa erinäköiseksi muutenkin, ei varmaan kenelläkään ole nokankoputtamista? Jos sen lisää commonsiin, sitä varmaankin pitää mainita että on käyttänyt kirjan kuvia kartan tietosisällön lähteenä? -{Dacnoh|?} 17. heinäkuuta 2011 kello 00.14 (EEST)[vastaa]
Käy minulle, mutta en kyllä valitettavasti tiedä rikkooko tuo tekijänoikeuksia jos sen noin tekee. Commonsiin lisätessä pitää myös tietääkseni mainita, jos kartan tiedot on otettu jostain kirjasta. En tosin tiedä onko se pakollista. Kirjan nimi on Belisarius: The last Roman general (ISBN 978-1-59416-085-1), mutta voin kyllä lisätä tuon tiedon itsekin. Tarkistin sähköpostini, mutten jostain syystä saanut viestiäsi. --Barosaurus Lentus 17. heinäkuuta 2011 kello 11.59 (EEST)[vastaa]
Käsittääkseni siis nimenomaan tietoja saa käyttää rajoittamatta hyväksi, mutta skannatun kuvan yhdistäminen toiseen menee jo tämän rajan yli. Eli vapaan karttapohjan voi esimerkiksi värittää alkuperäismateriaalin mukaiseksi, mutta alkuperäismateriaalia ei voi hyödyntää suoraan. --Harriv 17. heinäkuuta 2011 kello 13.32 (EEST)[vastaa]
Tarkoitus ei siis ollut tehdä niin että lopullisessa kartassa olis mitään bittejä alkuperäisestä kartasta. Mutta jotta kartan tietoja (esim jotain muinaisia rajoja) voisi sijoittaa jotenkin oikein vapaaseen karttapohjaan, on kummatkin kartat yhdistettävä toisiinsa tuotantovaiheessa samaan koordinaatistoon.

Saurus: niin mä vähän arvelin, ettei se viesti tullut perille. Olisin siinä vain pyytänyt niitä skannattuja karttoja katsottavaksi. -{Dacnoh|?} 17. heinäkuuta 2011 kello 14.23 (EEST)[vastaa]

Pyysin Commonsissa apua käyttäjältä User:Cplakidas, joka on ennenkin tehnyt monia Bysantin valtakuntaan liittyviä karttoja ja hän lupasi auttaa minua karttojen teossa. --Barosaurus Lentus 17. heinäkuuta 2011 kello 13.18 (EEST)[vastaa]

Hölynpölyä![muokkaa wikitekstiä]

Albumissa Asterix lyö vetoa, Asterix ostaa hölynpölyä, joka on ilmeisesti jonkinlainen makea jälkiruoka. Onko tuollaista ruokaa oikeasti olemassa vai onko se vain suomentajien keksimä, kun käsittääkseni alkuperäisessä ranskankielisessä albumissa puhuttiin jostain oikeasta ruoasta? JIP 17. heinäkuuta 2011 kello 21.57 (EEST)[vastaa]

Minttukaramelleja. Eräs toinen makeinen on Suomessa kulkenut nimellä ”humpuuki”. --Thi 17. heinäkuuta 2011 kello 22.02 (EEST)[vastaa]
Kutsutaanko niitä oikeasti suomeksi hölynpölyksi vai onko tuo vain albumin suomentajien keksintö? JIP 17. heinäkuuta 2011 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
Bêtise on käännettävissä hölynpölyksi. http://en.wikipedia.org/wiki/B%C3%AAtises_de_Cambrai http://www.ruokala.net/uutiset/2010/10/helsinkilaisravintola-loi-asterixin-gallia-menun --Thi 17. heinäkuuta 2011 kello 22.14 (EEST)[vastaa]
Olisinpa älynnyt kysyä tätä aikaisemmin niin olisin päässyt syömään tuon Asterix-menun. Artikkelista päätellen sitä ei taida olla enää tarjolla. JIP 17. heinäkuuta 2011 kello 22.23 (EEST)[vastaa]
Muistaakseni lontoosta joku toi joskus tuliaiseksi makeisia, joiden englanninkielisen nimen loppuosa oli "humbugs".--Urjanhai 17. heinäkuuta 2011 kello 22.26 (EEST)[vastaa]
Jees, minäkin toin. en:Humbug ja en:Humbug (sweet), mutta olisinpa lukenut wikipediaa niin olisin tiennyt että humming bug (pörräävä ötökkä) ja karkkien mustakeltaraitainen ulkonäkö eivät ilmeisesti liity toisiinsa. --Tappinen 17. heinäkuuta 2011 kello 22.39 (EEST)[vastaa]

Sukasjuotikas[muokkaa wikitekstiä]

(Siirretty sivulta Keskustelu:Sukasjuotikas.)

Onkohan kyseessä sukasjuotikas vai mikä? Meillä on mökki järvenrannalla. Pihapiirissämme on korkeaa heinikkoa (kukkaniitty). Tänä kesänä on mieheni käsivarresta löytynyt kahdesti omituinen lähes väritön läpikuultava mato tai toukka, joka on pureutunut ihon sisään etupäästään ja pyörii paikallaan ympyrää. Pois kiskaistuna etupää on verinen. Kuka osaisi kertoa, mikä hyönteinen on kyseessä? Anja Kommentin jätti 188.67.108.26 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2011 kello 21.11 (EEST)[vastaa]

Lahjoitusten kerääminen netissä?[muokkaa wikitekstiä]

Mitä laki sanoo lahjoitusten kerääminen netissä? Minulle on sanotttu, että PayPal Donate -painiketta voi jaella ihan vappaasti, mutta jos jaan Sampo pankin tilinumeroa? Minä pidän pystyssä Matkapuhelininfo-foorumilla aihetta jossa voi osallistua eri Android-sovelluksien kääntämiseen. Itse olen kuitenkin aktiivisin suomentaja. Jos kyseessä on firma, yhdistys jne. niin heillä pitää olla lupa, mutta miten laki koskee tavallista ihmistä? Kommentin jätti 88.148.251.234 (keskustelu – muokkaukset)

Mielestäni esim. harrastustoimintaan saa kerätä rahaa ihan omalle tililleen. –Crimson Cherry Blossom™ 18. heinäkuuta 2011 kello 23.22 (EEST)[vastaa]
Rahankeräys on luvanvaraista toimintaa. --Tappinen 18. heinäkuuta 2011 kello 23.30 (EEST)[vastaa]

Eli pelkän tilinumeron ja PayPalin painikkeen jakaminen on lailista, kunhan en pyydä rahaa?

piilevä paniikki häiriö[muokkaa wikitekstiä]

Hei!Voisko saada apua?Kun minulla on vain sellainen paniikki häiriön oireet:Kun jossain pidetään minusta palaveriä ja minut kutsutaan sinne niin silloin tulee sellainen tunne tila että mitäköhän ne on puhunut minun asioita tuolla palaverissä!Minulla on sellainen oire että sydän rupeaa käymään kierroksia ja sitten voi olla etten uskallakkaan mennä sinne kun ei tiedä ketä siellä on ja muutenkin jännittää se koko kokous.Kerron tässä nuorenpana ollessani eli kun klo:tuli 18.00 ja minun pitää mennä sisälle ennen kelloaikaa ja kun kello oli vähän yli vaikka 10.00 min niin silloin syntyy pakokauhu eli en uskallakkaan mennä enään sisälle koska pelkään että isäni lyö minua kun tulen sisälle myöhässä,ja kun en mene koko yönä sitten sisälle niin jouduin lähtemään kaupungille(Vaasaan) enkä uskaltanut mennä kouluunkaan eli olin pisimmillään 5/vrk pois kotoa ja kävin sitten kavereitteni luona vaikka juomassa tai syömässä jotain,kun en sitten uskaltanut mennä edes kavereitteni luo niin sitten olin rappukäytävissä yötä rappusten alla talvella,piti mennä sisälle ennen 18.00 eli meni kellolla ovi lukkoon ja sitten kesällä olin uimalaitureitten kopeissa yötä eli ne oli auki koko ajan ja sitten aamuisin lähdin katsomaan olisiko jäänyt ihmisiltä jotain suuhun pantavaa eli jätetyt ruoka lautaset sivu pöitien viereen ettei kassa näe että oti sellaisen lautasen missä oli vähän ruokaa jäänyt,ja söin sen ja sen jälkeen lähdin vain ulos ja välttelin autoja jotka näyttivät isäni autolle mutta kävelin usein palokatuja ja pihojen läpi ja olin päivisin kirjastossa sisällä tai uimahallin kahviossa.mut tästä on jo aikaa noin 30 vuotta eli en ole isääni tavannut 10/vuoteen enkä uskalla mennäkkään hänen luo kun pelkään että hän lyö minua. eli tämmöinen elämä minulla on ollut ja olen ollut erilaitoksissa pitkiäkin aikoja ja sitten lentänyt laitoksista toiseen eli otettu kotia ja taas takaisin laitokseen tai sairaalaan.terv:Markku tuira Kommentin jätti Markku tuira (keskustelu – muokkaukset)

Täällä Wikipediassahan ei oikein anneta lääketieteellisiä neuvoja joten tuosta kannattaa varmaan puhua ihan omalääkärille, joka voi määrätä jotakin lääkettä ja/tai tehdä lähetteen jollekin terapeutille/psykologille. Jonkin asteen ahdistuneisuushäiriö tuo selvästi kuitenkin on, kun sinä mietit mitä muut ajattelevat ja se aiheuttaa fyysisiä oireita. Yksi neuvo on että mene sinne palaveriin, vaikka jännittäisi ja mietityttäisi, sillä se kirpaisee vain kerran ja hetken ja pian se on ohi. Enemmän sitä varmaan jälkikäteen miettii, jos ei uskalla mennä ollenkaan. Monet ihmiset myöhästelevät joka paikassa, joten en usko että he siitä mitään ihmeempiä ajattelevat. Voithan myös yrittää olla todella täsmällinen; mieluummin hieman liian ajoissa kuin liian myöhässä. –Crimson Cherry Blossom™ 20. heinäkuuta 2011 kello 00.13 (EEST)[vastaa]
Kannattaa tosiaan kääntyä lääkärin puoleen. Asiantuntijat osaavat auttaa.--193.111.93.44 20. heinäkuuta 2011 kello 12.24 (EEST)[vastaa]

Onko Rapidshare laiton vai laillinen? JR900 20. heinäkuuta 2011 kello 16.31 (EEST)[vastaa]

Eiköhän se ihan laillinen sivusto ole. Se on sitten eri asia, mitä käyttäjät sinne lataavat. Sinnehän (kuten moniin muihinkin paikkoihin) saa ladata vain sellaisia tiedostoja, jotka eivät riko tekijänoikeuksia. Monet kuitenkin lisäävät sinne tekijänoikeudella suojattua materiaalia, jotka palvelun ylläpito kuitenkin yrittää parhaansa mukaan poistaa. --Stryn 20. heinäkuuta 2011 kello 16.39 (EEST)[vastaa]

Ennen antibiottien keksimistä[muokkaa wikitekstiä]

Tvstä tuli postapokalyptistä yhteiskuntaa käsittelevä ohjelma, jonka lopussa yksi päähenkilö kuoli kammottavaan tulehdukseen kun antibiootit oli päässeet loppumaan. Olen tässä kuunnellut Mikael Karvajalka-äänikirjaa, jossa haavoja hoidettiin homeella ja hämähäkinseitillä. Oliko tässä kyse Waltarin nykytiedonmukaisesta ohjeesta vai onko moinen hoitomenetelmä päässyt unohtumaan, ettei enää tulehduksia osata hoitaa muilla kuin antibiooteilla?--RicHard-59 20. heinäkuuta 2011 kello 08.19 (EEST)[vastaa]

Koululääketiede ei välttämättä tunnusta noita ennen vanhaan toimineita hoitokäytäntöjä, vaan ne koetaan "puoskaroinniksi". Useimiten ne saattoivat toimia~, mutta kävi niin että potilas kuoli ties mihin myrkyktykseen tai kuolioon, eli sattumanvaraisuus. Mutta arkeologit ovat löytäneet Roomalaisten sotilaitten jäljiltä välineistöä, joilla on parannettu tiettyjä silmäsairauksia. Mika Waltari on kuuluisa siitä että hän sijoittaa tarkasti kirjansa tapahtumat kyseiselle aikakaudelle. Itse olen myös lukenut kyseisen kirjan, mutta myös Mikael Hakim kirjan, joka kuvaa aika hyvin Islamilaisuutta, mielenkiintoisia lukuhetkiä..Mirgon 20. heinäkuuta 2011 kello 08.31 (EEST)[vastaa]
Noh, keskiaikaiseen "lääketieteeseen" kuului myös eri eläinten ulosteiden nauttiminen lääkkeinä. Oli hyvin yksityiskohtaisia oppeja siitä, mikä uloste auttaa mihinkin vaivaan. Joissakin tapauksissa sitä itseään laitettiin haavoihinkin. Kokeilkoon ken tahtoo. Haavojen hoidon tehokkuudesta noilla menetelmillä kertonee sekin tosiasia, että haavoittuneet hyvin usein kuolivat "haavekuumeeseen" eli verenmyrkytykseen.--193.111.93.44 20. heinäkuuta 2011 kello 12.18 (EEST)[vastaa]
Minulla taitaa olla itse asiassa kokemusta ko. kuumeesta, minulla oli paise poskessa ja pyysin lääkäriä puhkaisemaan sen. Seuraavana iltana nousi 38+ kuume, jota kesti vain vajaan päivän. Seuraava paise hoidettiin antibiooteilla ja sitten luomi, jonka alle paise tuppas tulemaan leikattiin pois.--RicHard-59 22. heinäkuuta 2011 kello 02.05 (EEST)[vastaa]
Tosiasia monissa nyky-yhteiskunnissa kai ovat superbakteerit, joita jalostuu, kun antibioottikuureja aloitetaan mutta oireiden hävittyä lopetetaan kesken, ja resistenttejä kantoja pöpöistä syntyy myös kun muuten antibiootteja käytetään liikaa rutiininomaisesti. Ja toisaalta ennen antibioottien keksimistä mätiviä haavoja hoidettiin kärpäsentoukilla, ja nykyään kun asiaa on tutkittu, kärpäsentoukat on otettu uudestaan käyttöön. Eli näin nokka nousee mutta pyrstö tarttuu.--Urjanhai 20. heinäkuuta 2011 kello 12.35 (EEST)[vastaa]

Onko väitetty kissan pissaaminen rivitaloyhtiön varastokoppiin poliisin tutkittava rikos?[muokkaa wikitekstiä]

siirretty täältä:[4] Crimson Cherry Blossom™ 21. heinäkuuta 2011 kello 11.09 (EEST)[vastaa]

Onko tosiaan niin, että poliisin on aloitettava esitutkinta tapauksessa, jossa rivitalo-osakkeen asukas väitti kissan pissanneen heidän avoinna olleeseen varastokoppiinsa? Poliisi aloitti Turussa esitutkinnan, jonka jälkeen asia eteni syyttäjälle. Syyttäjä laajensi asian eläinsuojelu- ja järjestysrikkomukseksi, johon asianomistaja(?) yhtyi. Käräjäoikeuden tuomio tuli kissan 'rikoksesta' (50 e maksu) ja järjestysrikkomuksesta sakkoa kahdelle: kissan omistajalle ja väitetylle haltijalle. Hovissa sanktiot pysyivät, vaikka syyte järjestysrikkomuksen osalta osittain hylättiin. Kommentin jätti 193.208.78.2 (keskustelu – muokkaukset)

Poliisin antamassa vastauksessa (pdf) kysymykseen "Saako kissaa pitää taajamassa vapaana?" viitataan Järjestyslain 14§ momenttiin, todeten että se mikä koskee koiraa pätee myös muihin kotieläimiin (kissaa ei ole erikseen mainittu) ja "Rikoslain 44 luvun 15§:n pykälän perusteella sellaisen eläimen, jonka tiedetään olevan vaaraksi ihmiselle, tulee olla asianmukaisesti vartioitu. Vastuullaan olevan eläimen asianmukaisen vartioinnin laiminlyönnistä on säädetty rikoslaissa sakkorangaistus. Kissojen ulosteen on todettu olevan infektoituneen lihan ohella keskeisin tartunnanaiheuttaja toksoplasmoosi- nimiseen tautiin, jonka aiheuttaja on Toxoplasma gondii -niminen alkueläin". (Eli mihim kissi kuseksii se voi myös paskoa.) Lainaus jatkuu: "Vastaus kysymykseenne ei ole yksinkertainen tai johdettavissa vain yhdestä laista, mutta yllä mainittujen säädösten perustein kissa ei saa kulkea vapaana taajamassa ilman valvontaa". --RicHard-59 22. heinäkuuta 2011 kello 02.20 (EEST)[vastaa]
Sitä vartenhan esitutkinta tehdään että selvitetään onko rikos tapahtunut. Jos joku tekee rikosilmoituksen tai on muuten syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Esitutkintalaki: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty." [5]. Selkeästi lakia on rikottu kun kahdessa oikeusportaassa on sakko määrätty.. --Harriv 22. heinäkuuta 2011 kello 02.12 (EEST)[vastaa]
Heh, tämä kesäkissajuttu, tai siis kissakesäjuttu, on esillä myös Edilex-palvelun lakitorin keskustelussa täällä. Sääli kun itse tuomiota perusteluineen ei ole missään (helposti) saatavilla. --Pxos 22. heinäkuuta 2011 kello 17.36 (EEST)[vastaa]

Suomennusapua[muokkaa wikitekstiä]

Hei. Voisiko joku suomentaa seuraavan kirjoitelman. Olisin kiitollinen. (Kyseessä on Command & Conquer 4 Tiberian Twilight pelin juonipaljastus)

The prologue takes place in the year 2062, 15 years after the events of Tiberium Wars (which led to the invasion and defeat of the Scrin), and 10 years after the final events of Kane's Wrath (where the prophet regained possession of the Tacitus). During this time period, Tiberium has evolved and is spreading at such a rate that the whole planet is expected to become uninhabitable by 2068. Humanity is on the brink of extinction.

At this time of crisis, the leader of the Brotherhood of Nod, Kane, heads straight for the headquarters of the Global Defense Initiative, in hopes of using the Tacitus and GDI's resources to construct a worldwide Tiberium Control Network, which would allow the spread of Tiberium to be controlled, as well as turn it into an inexpensive power source. Even though the idea of alliance was met with hostility by many (which sparked a brief Incursion War conflict), the two factions have nevertheless united. The campaign itself starts 15 years after the formation of the alliance between the two factions, as the Tiberium Control Network is nearing completion, and the spread of Tiberium is finally stopped, bringing the light of optimism to the world's remaining population. However, extremists from both factions cause unrest, which sparks the Fourth Tiberium War. The player takes the role of Commander Parker, a GDI military officer who receives an optical implant after his battle wounds cause him to lose his eyesight. The player is presented with the possibility to aid either Colonel Louise James' GDI extremists or Kane's Nod Loyalist forces during the Fourth Tiberium War. Both campaigns' events are considered canon, even though some details of characters' interactions are different.

The game's missions chronicle Kane's attempt to activate the Threshold 19, a tower constructed by Scrin aliens during the Third Tiberium War, which functions like an interstellar portal. Kane is revealed to be a being (of probably extraterrestrial origin) who was somehow marooned on Earth many thousands of years ago; his uncanny regenerative abilities are confirmed, as he is able to easily survive gunshot wounds. He is very anxious to leave Earth through the "ascension" that he plans to bring about using the tower, and claims to have used the Tacitus to help create both the Tiberium Control Network and the optical implants; these are, in fact, the keys to the activation of the tower. While the GDI and Nod are officially allied, two groups of separatists desperately try to spark a war to stop (or punish) Kane. The Nod separatists are led by the madman Gideon, while the GDI side is commanded by Colonel Louise James.

After the final battle for the Threshold 19, Kane is about to leave Earth using the Scrin tower. He convinces Commander Parker (the player) to activate it for him, as the other four implant recipients had been hunted down and killed by Gideon. However, before activating it with the optical implant, the player is mortally wounded by Colonel James, but succeeds in activating the portal nonetheless. Kane promptly thanks the player before entering it in both campaigns. After Kane traverses the portal, the commander succumbs to his wounds and dies. With Kane fulfilling his "ascension" and disappearing from Earth, the Tiberium growth recedes following the complete activation of Tiberium Control Network. In the ending cut-scene, news channels announce that all Nod followers have strangely disappeared as well after entering the Scrin tower, which leads to the conclusion that Kane's promises of ascension for all of the Brotherhood of Nod were, at least partially, real. --62.72.230.103 21. heinäkuuta 2011 kello 13.31 (EEST)[vastaa]

Suosittelen Google Translatea, täällä tuskin kukaan lähtee kääntämään näin pitkää tekstiä. --Nedergard 21. heinäkuuta 2011 kello 13.48 (EEST)[vastaa]
Kielitaidottomalle en suosittele Google-translatea muuten kuin keskeisen idean selvittämiseen, kielitaitoisellekin vain hätäavuksi jonkin hankalan paikan selvittämiseksi. Silti voi tulla vääriä tulkintoja. Ja erityisesti tämän tekstin vieminen Google-translateen on kelle tahansa uhkayritys, sillä alkutekstiin on en.wikipediassa merkitty malline "This section may require copy-editing." --Abc10 22. heinäkuuta 2011 kello 07.45 (EEST)[vastaa]

Hiiri luokussa[muokkaa wikitekstiä]

Oli hiiri jäänyt hiirenloukkuun takaruumiistaan kiinni ja oli etujaloillaan vienyt loukunkin pois, löysin loukun ja hiiri oli vielä elossa. Hoidin surmatyön loppuun upottamalla loukun ja hiiren veden alle. Toiminko humaanisti ja lakien ja säädösten mukaan?--188.238.240.114 22. heinäkuuta 2011 kello 02.25 (EEST)[vastaa]

Periaate oli oikea, mutta keino väärä. Eläinsuojeluasetuksen 31 §:n mukaan "tajuissaan olevan nisäkkään --- lopettaminen hukuttamalla tai tukehduttamalla on kielletty". Vaikka kuulostaa raaemmalta, todennäköisesti hiiren pää olisi pitänyt murskata tai irrottaa ruumiista (kirveellä onnistuvat molemmat surmatyöt). Tähän nähdäkseni oikeuttaa saman asetuksen 34 § (hätälopetus). --Pxos 22. heinäkuuta 2011 kello 04.13 (EEST)[vastaa]
Hukkuminen on kyllä varmasti inhottava tapa kuolla. Minun isäni polkaisi joskus loukkaantuneen hiiren päälle niin että varmasti kuoli välittömästi, samaa aion itsekin käyttää tarpeen tullen. kyllä siihen pystyy jos vain tekee sen päätöksen! Sitäpaitsi se on myös itselle paljon helpompaa kuin hukuttaminen, koska tietää että nyt se ei kärsi yhtään. –Crimson Cherry Blossom™ 22. heinäkuuta 2011 kello 10.51 (EEST)[vastaa]

Tässä on muuten hovioikeuden ratkaisu, joka koskee eläimen (kissanpentujen) tappamista sekä sivuaa hieman myös yllä olevaa toisessa osiossa (~Onko väitetty kissan pissaaminen...) käsiteltyä kissan vapaata kulkemista. --Pxos 22. heinäkuuta 2011 kello 15.33 (EEST)[vastaa]

Digimon Forever[muokkaa wikitekstiä]

Onko Digimon Forever todella Digimon-animen seitsemäs tuotantokausi, kuten artikkelien Ninjamon, Dojomon ja Mastermon kirjoittaja väittää? Vai onko kyseessä vain manga?--62.72.230.103 6. kesäkuuta 2011 kello 22.05 (EEST)[vastaa]

Kannattaa siirtää kysymys artikkelin keskustelusivulle. En kyllä ymmärrä ketä moinen kiinnostaa.. Palosirkka 11. heinäkuuta 2011 kello 00.24 (EEST)[vastaa]

Tietty voi kiinnostaa Digimon-faneja. –Crimson Cherry Blossom™ 23. heinäkuuta 2011 kello 19.44 (EEST)[vastaa]

Yhdysvaltain pohjoisosan ilmasto paitsi Alaskaa[muokkaa wikitekstiä]

Millainen ilmasto on Yhdysvaltain pohjoisimmissa osissa lukuun ottamatta Alaskaa? 83.245.221.97 23. heinäkuuta 2011 kello 20.10 (EEST)[vastaa]

Yhdysvaltain pohjoisosa on aika laaja käsite. Kuten tästä kartasta näkyy, siihen sopii ainakin neljä eri vyöhykettä. Eli kannattaa hieman täsmentää mihin haluaa vastauksen. --Harriv 23. heinäkuuta 2011 kello 23.31 (EEST)[vastaa]
Millainen ilmasto on Suurten järvien pohjoispuolella Yhdysvalloissa? 83.245.221.97 24. heinäkuuta 2011 kello 01.02 (EEST)[vastaa]
Suurten järvien pohjoispuoli alkaa olemaan jo Kanadaa. Tämä tämmöisenä sivuhuomautuksena, alueen sääoloista en sen sijaan minä osaa sanoa mitään. -DragonMaster- 24. heinäkuuta 2011 kello 01.07 (EEST)[vastaa]
Suurten järvien kohdalla sijaitsee Michiganin osavaltio ja täältä löytyy sen ilmastosta tietoa englanniksi. –Makele-90 24. heinäkuuta 2011 kello 15.01 (EEST)[vastaa]

Vinkkejä: mikä olisi paras nettiliittymä?[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitsen uuden nettiliittymän kannettavaan ja haluaisin kuulla muiden kokemuksia ja näkemyksiä, mikä olisi paras valinta. Soneraa kaikki kehuvat mutta mikä muu olisi paras? --188.67.124.36 26. heinäkuuta 2011 kello 11.58 (EEST)[vastaa]

Kaikki yhtä huonoja, huono asiakaspalvelu, kalliit hinnat. Ei Sonera sen parempi tai pahempi ole kuin muutkaan, ellei nyt sitten tosihuonoihin kuulu Saunalahti, joka on kakkosluokan asemassa Elisalla. --Checkpointcharlie 26. heinäkuuta 2011 kello 13.38 (EEST)[vastaa]
Vieläkös Elisa myy yksityisasiakkaille nettiliittymiä, pois lukien kiinteistöliittymät? Taitavat nykyään kaikki uudet liittymät olla Saunalahden nimen alla. Itsellä on Saunalahden tuplalaajakaistapaketti, joka sisältää 10/2 megaisen kaapelimodeemiliittymän ja rajoittamattoman mobiililiittymän + tarvittavat laitteet. Hinta parin vuoden sopimuskauden aikana 28,90 euroa/kuukausi. Kannettavalla koneelle ihan hyvä paketti (paitsi että modeemi on laitettu piloille Elisan firmiksellä). En vaan tiedä miten hinnalle käy sopimuksen päätyttyä, sillä jos se on hinnaston mukainen, niin mobiililiittymästä joutuu luopumaan, kun sille ei itsellä paljon käyttöä ole. --Otrfan 26. heinäkuuta 2011 kello 16.31 (EEST)[vastaa]
Haluaisin kuulla myös optimististen ihmisten mielipiteitä. Onko Telefinland kuinka hyvä? --87.93.42.143 26. heinäkuuta 2011 kello 20.54 (EEST)[vastaa]
Telefinland on Sonera. --Harriv
Jos sinulla on matkaa lähimpään mastoon, pitää hankkia sellainen mokkulamodeemi, johon saa lisäantennin. Itselläni on Telefinland, mokkula 5m USB-kaapelin päässä lähellä ikkunaa, ja antenni parvekkeella ja johto parvekkeen oven välissä. Välillä pukkaa satoja kB vauhdilla.--RicHard-59 27. heinäkuuta 2011 kello 00.20 (EEST)[vastaa]
OK. No mikä ei ole Soneran? --87.93.102.253 27. heinäkuuta 2011 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Elisa ja DNA ovat ne kaksi muuta verkko-operaattoria. Kaikki muut käyttävät noiden kolmen verkkoja. --Harriv 27. heinäkuuta 2011 kello 11.25 (EEST)[vastaa]
Kiitos! --87.95.81.133 27. heinäkuuta 2011 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
Vaikkakin myös Elisa näyttää olevan Soneran, koska kirjoittaessani googleen Elisa nettitikku, ja valitessa ensimmäisen sivun, sivu menee Saunalahden sivulle ja Saunalahti on Soneran? --87.95.81.133 27. heinäkuuta 2011 kello 13.54 (EEST)[vastaa]
Saunalahti on Elisan...84.50.61.147 27. heinäkuuta 2011 kello 15.13 (EEST)[vastaa]

key-logging sanan merkitys[muokkaa wikitekstiä]

"It will warn you about possible key-logging, don't worry, we do not keep data, and we do not send it anywhere."

Mikä on virallinen käännös key-logging sanalle? Kommentin jätti 88.148.251.234 (keskustelu – muokkaukset) 27. heinäkuuta 2011 kello 23.25

en:Keystroke logging on menetelmä, jolla yleensä tietokoneen käyttäjän tietämättä talletetaan log-tiedostoon kaikki näppäimistön painallukset (en:"keystrokes"), jolloin ulkopuolinen voi log-tiedostosta kalastella suoraan esimerkiksi kirjoitetut tekstit tai salasanat ym. Lauseen tekstissä varoitetaan mahdollisesta näppäimistötietojen kalastelusta ja lohdutetaan etteivät he säilytä tietoja eivätkä lähetä niitä mihinkään. Tarkkaa suomennosta sanalle en osaa sanoa. --RicHard-59 30. heinäkuuta 2011 kello 13.22 (EEST)[vastaa]
Nykyisin nuo näppäimenpainallukset lähetetään saman tien netin yli salakuuntelijan koneelle, jopa radiotietä jos kyseessä on näppäimistöjohtoon liitettävä dongeli. En usko että sanalle 'key-logging' on mitään suomennosta. --Mikko Paananen 30. heinäkuuta 2011 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Suomen kihlakunnat 1910-1996[muokkaa wikitekstiä]

First, sorry for asking in English. While I know some Finnish words, I wouldn't dare to try putting together sentences. However, as my question concerns Finland, I thought that it still might be useful to ask here.

Somebody put up a list of kihlakunnat in 1910 at sv:Lista över härader i Finland#Härader 1910, and I've been trying to pin down what has happened between then and the reform in 1996. Mainly with the help of Suomen tilastollinen vuosikirja, I have been able to pinpoint some changes, but there are other changes where I don't know the exact year.

  1. Närpiön kihlakunta was formed by division of Ilmolan kihlakunta between 1914 and 1923 (Nordisk familjebok), which year exactly?
  2. Viitasaaren kihlakunta was formed by division of Laukaan kihlakunta between 1914 and 1923 (Nordisk familjebok), which year exactly?
  3. Was Tuusulan kihlakunta split from Helsingin kihlakunta in 1946 or 1947? I would guess 1946, along with the expansion of Helsinki, but there was no statistical yearbook in that year, so I don't know.
  4. Paraisten kihlakunta was formed from neighbouring kihlakunnat at some point between 1950 and 1956[6], which year exactly?
  5. Kihlakunta#Vanhat kihlakunnat also lists Porvoon kihlakunta and Kokemäen kihlakunta, did they disappear before 1910 or appear after 1950?

In the IRC channel, Harriv pointed me towards this antiquarian book, which I might consider buying, and this website, showing an older division into kihlakunnat that neither fiwp nor svwp mentions at the moment.

I would appreciate any help in this matter. Best regards, Essin 27. heinäkuuta 2011 kello 23.28 (EEST)[vastaa]

Try Finnish National Archive: [7]. Enter "kihlakunta" on the second field and submit. User interface is also in English but the texts are in Finnish and Swedish. For example Närpiön kihlakunta was founded 1916.--Nedergard 28. heinäkuuta 2011 kello 04.55 (EEST)[vastaa]
Excellent! I have found answers to most of my questions. Thank you! There are some references to a reform in 1986, what was that about? //Essin 29. heinäkuuta 2011 kello 01.18 (EEST)[vastaa]
Probably this. There seems to be somekind of problem in Finlex however and I can only see the title.. --Harriv 30. heinäkuuta 2011 kello 17.46 (EEST)[vastaa]

Dick vai Richard?[muokkaa wikitekstiä]

Miten on mahdollista että englannissa ja amerikassa henkilöä, jonka etunimi on Richard voidaan kutsua myös nimellä Dick? Mikä näitä nimiä yhdistää?--62.72.230.103 30. heinäkuuta 2011 kello 10.16 (EEST)[vastaa]

Dick on usein Richard-nimisen henkilön kutsumanimi, samoin kuin Jack on usein Johnin ja Bob Robertin. Mikä näitä nimiä yhdistää? Vaikea sanoa. Kutsumanimet tuppaavat yleensä olemaan lyhyitä (yksitavuisia) varmaankin siksi, että niitä olisi helppo käyttää. --Alcedoatthis 30. heinäkuuta 2011 kello 10.45 (EEST)[vastaa]
Tämähän käy ilmi Yhdysvaltain presidenttien ja presidenttiehdokkaiden ym. poliitikkojen nimistä: Bill Clinton, Al Gore, Newt Gingrich. Suomen kielessä ilmiö ei ehkä esiinny yhtä laajasti kuin englannin kielessä, eli eri kielten välillä on tässä suhteessa eroja. Vastaavasti myös venäjän kielessä on kutsumanimiä, mutta ne lienevät luonteeltaan vähemmän "virallisia" kuin englannin kielessä, kun taas venäjän kielessä isännimeä käytetään hiukan samaan tapaan (tai oikeastaan kai vielä astetta virallisemmin) kuin näitä englannin kielen kutsumanimiä. Eli useissa kielissä on omia nimikäytäntöjään, joita ei samanlaisina välttämättä aina esiinny muissa kielissä.--Urjanhai 30. heinäkuuta 2011 kello 13.17 (EEST)[vastaa]

Winampin kaltainen musiikinsoitto-ohjelma Machintoshille[muokkaa wikitekstiä]

Etsin Winampin kaltaista soitto-ohjelmaa Macille. Mielellään ilmaista. Tärkeää olisi, että soittaja- albumi- säveltäjä etc. tiedot saisi helposti näkyville ja biisit järjestettyä aakkosjärjestykseen tiedoston nimen ja sijainnin mukaan tai omaan järjestykseen. --Rikko 30. heinäkuuta 2011 kello 21.49 (EEST)[vastaa]

Ostin Saksan eBaysta digitaalikameran. Myyjä lähetti sen Hermes-palvelulla. Kaksi viikkoa lähetyksen jälkeen aloin ihmettelemään miksei siitä kuulu mitään. Tarkistin Hermeksen sivuilta seurantanumeron perusteella mitä sille oli tapahtunut, ja siellä luki "Emme voineet tavoittaa Teitä". Ei mitään tietoa siitä mitä kameralle on sen koommin tapahtunut tai mitään muutakaan seurantanumeroa. Hermes lähettää tavaraa Suomeen mutta ei toimi itse Suomessa, joten se varmaankin välittää paketit jollekin toiselle kuljetusfirmalle, mutta mille? Googlen perusteella löytyi Matkahuolto ja DPD. Soittelen sinne maaanantaiaamuna. Saako Matkahuollosta ja DPD:stä paketin pelkän nimen ja henkilöllisyystodistuksen perusteella, ilman mitään tietoa itse lähetyksen seurantanumerosta? Kuinka kauan siellä edes säilytetään paketteja, ja mitä niille sen jälkeen tapahtuu? JIP 31. heinäkuuta 2011 kello 12.50 (EEST)[vastaa]

0900-alkuiset numerot ulkomailla[muokkaa wikitekstiä]

Tuolla mainitsemallani Hermes-palvelulla on asiakaspalvelunumero, joka alkaa 0900. Koska kyseessä on saksalainen numero, niin Suomesta soitettaessa se alkaa +49900. Yritettyäni soittaa siihen puhelu katkesi heti yhdistyttyään. Johtuuko tämä kenties siitä, että puhelinliittymässäni on soittoesto aikuisviihdenumeroihin ja liittymä luulee Hermestä aikuisviihdepalveluksi? JIP 1. elokuuta 2011 kello 08.20 (EEST)[vastaa]

Perusteet valtaviin palkkoihin[muokkaa wikitekstiä]

Työssä käyvä henkilö saa normaalisti palkan tililleen kerran kuussa. Vähän tai ei lainkaan koulutusta vaativasta työstä saa ymmärrettävästi yleensä pienempää palkkaa kuin työstä, johon vaaditaan koulutustaustaa. Työn vaativuus ja vastuullisuus nostavat yleensä palkkaa samoin kuin työssäolovuodet. Onkin helppo ymmärtää, että vaikkapa jonkin yrityksen rivityöntekijän palkka on pienempi kuin hänen esimiehensä. Monesti palkkojen suuruudet ovat järkevän tuntuisessa suhteessa toisiinsa, kun ottaa huomioon juuri tehtäviin vaaditun osaamisen, koulutuspohjan, vastuullisuuden jne.

Yhteiskunnan kermaan kuuluvilla henkilöillä, suurilla yritysjohtajilla, poliitikoilla jne. palkat ovat usein monikymmen- tai jopa satakertaisia verrattuna "tavallisempien" työntekijöiden palkkoihin. Tuntuu vaikealta uskoa, että jättimäisten palkkojen saajat tekisivät jotakin niin suunnattoman arvokasta, vaativaa ja ainutlaatuista työtä, että heidän palkkojensa valtavuus olisi järjellä perusteltavissa. Aivan kuin tällaiset henkilöt katsottaisiin yli-ihmisiksi, joista kukin vastaisi jopa satoja "mattimeikäläisiä".

Mihin tällaiset ylettömät mahtipalkat oikein perustuvat?--80.186.154.254 1. elokuuta 2011 kello 23.15 (EEST)[vastaa]

Ei kai ne perustu mihinkään järkisyihin. Valituksia voi esittää, jos olet yrityksen osakkeenomistaja, yhtiökokouksissa. --IA 1. elokuuta 2011 kello 23.28 (EEST)[vastaa]
Osittain se varmaan perustuu kysyntä ja tarjontaan: yritysjohtajiksi kelpaavia on niin vähän, että niille kannattaa maksaa todella paljon. Kyse ei niinkään ole siitä, että he tekisivät jotain aivan "suunnattoman arvokasta", vaan kykyjen harvinaisuudesta. Käytännössä asia on kuitenkin mutkikkaampi etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jossa pieni piiri pyörii sekä firmojen hallituksissa että toimitusjohtajina ja korottelee toinen toistensa palkkoja. --ML 1. elokuuta 2011 kello 23.34 (EEST)[vastaa]

kiinteistökauppa saako kunnanvirastoista kauppakirjoista kopiot[muokkaa wikitekstiä]

--109.240.19.178 4. elokuuta 2011 kello 12.50 (EEST)[vastaa]

Siis niistä kiinteistönkaupoista, joissa kunta on toisena osapuolena? Kannattaa soittaa kuntaan ja kysyä. Vissiin yleisesti ottaen tällaiset kauppakirjat ovat julkisia asiakirjoja ja ne ovat ilmeisesti poikkeuksetta kauppakirjan hyväksyneen toimielimen (kunnanhallitus?) pöytäkirjojen liitteinä. --Pxos 4. elokuuta 2011 kello 14.04 (EEST)[vastaa]
Kiinteistöjen(muun muassa omakotitalojen) kaupat ovat julkisia, kauppojen hinnat ja niin edespäin, saa alueen maanmittauslaitokselta Mirgon 6. elokuuta 2011 kello 23.41 (EEST)[vastaa]

Miksen pysty vaihtamaan työpöydän taustakuvaa?[muokkaa wikitekstiä]

Hankin uudden koneen ja klikatessani kuvan kohdalla "Aseta taustakuvaksi", mitään ei tapahdu. --Honeywell 6. elokuuta 2011 kello 11.39 (EEST)[vastaa]

Mikä käyttis? Jos kyseessä on joku Windowsin versio (en nyt muista nimeä, mutta suosittu miniläppäreissä) se ei ole edes mahdollista (asentamatta Linuxia =)—Aku506 9. elokuuta 2011 kello 15.57 (EEST)[vastaa]
Windows Starterissa ei voi vaihtaa taustakuvaa. Muitakin ohjelmia (ilmaisia sellaisia) voi ladata: [8] ;) –Crimson Cherry Blossom™ 9. elokuuta 2011 kello 21.20 (EEST)[vastaa]

Lasketaanko Ruotsin ja Tanskan siltayhteys maarajaksi?[muokkaa wikitekstiä]

Kumosin tämän muokkauksen, jossa väitettiin että Ruotsilla ja Tanskalla on maaraja Juutinrauman sillan takia, mutta aloin sitten miettimään asiaa. Lasketaanko Ruotsin ja Tanskan välinen siltayhteys maarajaksi? --Barosaurus Lentus 9. elokuuta 2011 kello 19.01 (EEST)[vastaa]

Miksi kumosit, jos kerran asiasta ei olla selviä? Mietipä, muodostaako maasilta, niemi, maarajan? Kommentin jätti 85.77.92.92 (keskustelu – muokkaukset) 9. elokuuta 2011 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoinen väite. Onko Ruotsilla ja Suomella maaraja, jos on yhteinen siltayhteys Haaparannassa ja Torniossa? Mirgon 9. elokuuta 2011 kello 19.10 (EEST)[vastaa]
Eikö sillalla kulje minkäänlaista valtionrajaa? Raja kulkenee Haaparannassa sillankin kohdalla Tornionjoen keskikohdan mukaisesti. Kannattaisi ennemmin täsmentää käsitteitä kuin ihmetellä epätarkkoja selityksiä. Asia varmaankin selviää rajavartiolaitokselta, jahka joku jaksaa kysyä. Suomen rajan pituus on ollut väärin ainakin The Wolrd Factbookissa Venäjän rajan osalta. 85.77.92.92 9. elokuuta 2011 kello 19.17 (EEST)[vastaa]
Suomen ja Ruotsin raja kulkee varmasti aivan kuivallakin maalla Tornion Suensaarella, vaikkei edes jokea pitkin kulkevaa rajaa laskettaisi "maarajaksi". Tornion keskusta on itseasiassa Tornionjoen länsipuolella. Alkuperäiseen kysymykseen, niin maarajaksi ei mielestäni lasketa merialueen ylittäviä siltoja tai meren alittavia tunneleita.--IA 9. elokuuta 2011 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Ainakaan CIA ei kerro Ruotsilla olevan muita maarajanaapureita kuin Suomi ja Norja. --Harriv 9. elokuuta 2011 kello 19.18 (EEST)[vastaa]
Niinkö? Ei olisi ensimmäinen kerta kun CIA olisi ollut väärässä, mitä tulee alkuperäiseen väitteeseen, uskon että kummamnkin valtion "maaraja" kulkee sillan toisessa päässä, ja merialue(itse silta) on kansainvälistä aluetta. Joka on kyseisten valtioiden talousvesialuetta. Mirgon 9. elokuuta 2011 kello 20.56 (EEST)[vastaa]
Niin tuolla lukee. Toistaiseksi se on ainoa lähteellinen fakta tässä keskustelussa. --Harriv 9. elokuuta 2011 kello 21.05 (EEST)[vastaa]

Yleisessä kielenkäytössä maarajan käsite kattaa sisävesistöjä pitkin kulkevat rajat, mutta ei merialueen ylittäviä tai alittavia rakennelmia, kuten IA jo totesikin.--91.155.200.2 9. elokuuta 2011 kello 20.59 (EEST)[vastaa]

Ensiasunnon ostajan verohelpotukset?[muokkaa wikitekstiä]

Saatan olla aikeissa viimeinkin ostaa ensimmäisen asuntoni. Tähän asti olen asunut vanhempieni luona ja omillani vuokra-asunnossa. Saako näin ensimmäisen ihka oman asunnon ostamisesta mitään verohelpotuksia? JIP 9. elokuuta 2011 kello 00.29 (EEST)[vastaa]

Suomessa 18–39-vuotiaan ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa ostaessaan asunnon (kiinteistön tai asunto-osakkeet). Asunto-osakekaupassa veron määrä on 1,6 % kauppahinnasta. --Pxos 9. elokuuta 2011 kello 00.52 (EEST)[vastaa]
Korkojen verovähennysoikekeus (jos ajattelit laitaa ottaa). Maksetut korot vähennetään pääomatuloista, mutta jos niitä ei ole, ensiasunnon ostaja saa vähentää 30 % maksetuista koroista verotuksessa ansiotulojen veroista. Jos kyseessä ei ole ensiasunto, prosentti on 28. Ensiasunon ostajan korkeampi vähennysoikeus on voimassa asunnon käyttöönottovuoden ja 9 seuraavaa vuotta. Verottajalle menee tieto maksamistasi koroista, mutta pitää muistaa itse laittaa se summa ensiasunnon ostajan ruutuun esitäytettyyn veroilmoitukseen. Verottaja laittaa sen toisasunnon ostajan ruutuun. Tuohon varaisiirtoveron maksusta vapautukseen liittyy muitakin ehtoja kuin ikärajoitus. Suosittelen lämpimästi katsomaan www.vero.fi, verottajan nettisivut ovat taas jossain välissä uudistuneet mutta vielä sieltä jotain löytää. Htm 9. elokuuta 2011 kello 01.29 (EEST)[vastaa]
Ainakin kun itse ostin asunnon niin kaupantekotilaisudessa täytettiin kaavake, jossa oli eri vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi "ensiasunnonostaja" ja ilmoitettiin mahdollinen varainsiirtovero. Mirgon 10. elokuuta 2011 kello 23.20 (EEST)[vastaa]
Niin, sen verran vielä, että jos kaupassa ei ole kiinteistönvälittäjää mukana, niin ostajan velvollisuutena on verovapauden ilmoittaminen verovirastoon. Mutta kuten Htm yllä suurin piirtein kirjoitti :), joku verovirkailija voi vielä nykyäänkin olla kiva ja kertoa asioista... (Nykyään ne ovat kivoja, ennen ne olivat vain ns. mukavia.) --Pxos 11. elokuuta 2011 kello 00.25 (EEST)[vastaa]

Puolukoiden kypsyminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko joku pitänyt kirjaa, millä päivämäärillä syyskuussa eteläisimmässä Suomessa puolukat tavallisesti varmimmin ovat täysin kypsiä? (Esim. ne, joilla on tapana sovittaa lomapäiviään marjojenpoiminnan mukaan, voivat ehkä muistaa.)--Urjanhai 9. elokuuta 2011 kello 10.26 (EEST)[vastaa]

Lähdekirjallisuuteen perustuva vastaus: Noiden nimi on fenologiset havainnot (koska koivun lehti puhkeaa, koska puolukka kypsyy), ja niistä on yli sadan vuoden aikasarjoja... Monia lajeja ja tämä on kai puolukka. Tuoretta tietoa voisi löytyä Hatikasta, http://hatikka.fi/ Googlaamalla verkkolehdistä Kauko Salon haastatteluita löytyy myös kelpo juttuja. --Tappinen 9. elokuuta 2011 kello 10.38 (EEST)[vastaa]
Noita haastattelujahan näkee sanomalehdissä, mutta kun niitä vertaa omiin maastohavaintoihin, niin säännönmukaisesti metlan tiedot näyttävät olevan yhtä kaukana ulkoisesta todellisuudesta kuin omat marja- ja sienimaani Kauko Salon asemapaikkana näköjään olevasta Joensuusta. Eli täytyy kai ruveta pitämään omaa kirjaa. Mutta fenologiakartat ehkä viittaisivat jonnekin syyskuun toisen viikon - puolivälin tienoille.--Urjanhai 9. elokuuta 2011 kello 11.27 (EEST)[vastaa]
Jees. Kartoista näkee myös sen että alueelliset erot on eri suuntaisia eri vuosina, joten mitään "Joensuu + 3 päivää" -sääntöä ei voi itselleen kehittää. --Tappinen 10. elokuuta 2011 kello 09.52 (EEST)[vastaa]

Löytyykö tietoa alkoholilainsäädännöstä yhteiskunnassamme?[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kolme kysymystä, joihin kaipailen tietopitoisia vastauksia:

1. Ennen oli käytössä ns. viinakortti ja keskiolutta sai vain Alkoista. Reilut neljäkymmentä vuotta sitten viinakortti poistui ja keskiolut siirtyi myös ruokakaupoissa myytäväksi. Sittemmin keskiolutta on saanut myös huoltoasemilta ja kioskeista. Mitkä ovat perusteet näihin vapautumisiin?

2. Onko mainituilla vapautumisilla ollut yhteiskunnassamme havaittuja vaikutuksia alkoholin ongelmakäyttöön ym. ilmiöihin?

3. Miksi taannoin rajoitettiin "pakatun" keskioluen (ja vastaavien alkoholijuomien) myyntiä kello 9 - 21 tapahtuvaksi?

En kaipaa subjektiivisia näkemyksiä siihen liittyen, ovatko muutokset olleet hyviä vai huonoja, vaan objektiivista tietoa. Täytyyhän laeille ja niiden muuttumiselle olla aina objektiivisesti kuvattavat perusteet.

--80.186.84.252 9. elokuuta 2011 kello 22.48 (EEST)[vastaa]

Tietoa perusteluista löytyy eduskunnan asiakirjoista. Keskiolutlain säätämisessä ja sen jälkeisissä muutoksissa on ollut pitkä käsittely ja paljon lausuntoja, siten aihe lienee liian laaja käsiteltäväksi Wikipedian Kahvihuoneessa ja siksi kannattaa mennä eduskunnan kirjastoon, josta saa tarpeelliset asiakirjat helpoimmin käyttöönsä. Aiheesta saa Wikipediaan kiinnostavan lisän artikkeliin Keskiolut tai jopa oman itsenäisen artikkelin, mutta se vaatii jonkin verran vaivannäköä. --Abc10 10. elokuuta 2011 kello 08.07 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoinen keskustelu.Viina on viisasten juoma, tai pitäisi olla. Alkoholikulttuurimme on kait pikkuhiljaa vapautunut siitä 1920-luvun kieltolain, mutta ehkä pelkästään kyseessä on vain kansainvälistyminen ja raittiusvalistuksen hiipuminen. Toisaalta keskustelua on käyty vuosikymmeniä, ja monet poliittiset keskustelut pidetty, jopa myös rikkana rokassa on ollut myös Eppu Normaali (Sleepy Sleepers)?, he sanoittivat jo 1970 luvun lopussa tai 1980-luvun alussa laulun Kaljaa kioskeihin, siten ehkä(kuka uskoo) näiden vaikutuksesta saimme keskioluen todellla kioskeihin. Mitä tulee aikarajoituksiin niin niitä alettiin säädellä siksi, kun kauppoja sai perustaa huoltoasemille, niin näiden aikiolojen takia haluttiin rajoittaa keskioluen ja siidereitten myyntiä. Alussa näistä sai alkoholipitoisia juomia ympärivuorokauden, ja lieveilmiöt lisääntyivät. Kannattaa tehdä hakuja googlella, uskon että tutkimuksiakin on tästäkin aiheesta on jo tehty Mirgon 10. elokuuta 2011 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
Ainakin Elävä arkisto tietää asiasta jotain. Mirgon 10. elokuuta 2011 kello 22.49 (EEST)[vastaa]
Tosiaan hauska kysymystenasettelu. Siinähän olisi eräänlaisen oman tutkimuksen paikka jo kysyjälläkin. Tietysti tuo tiedon objektiivisuus voi särkyä jo matkalla, mutta jos sitä ei itse särje, ei sitä kukaan muukaan tee. --Pxos 11. elokuuta 2011 kello 02.33 (EEST)[vastaa]

Yhteiskunnan vastuu heikoimmista kansalaisistaan[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa pieni yhteiskuntakriittinen pähkinä purtavaksi:

Kun liikkuu varsinkin suurehkoilla paikkakunnilla, näkee paljon ihmisiä, joilla eivät ole asiat kohdallaan. Esimerkiksi erilaiset ostoskeskukset ovat paikkoja, joissa näkee päivästä toiseen lukuisia sivuraiteille joutuneita. Nämä parhaassa työiässä olevat ihmiset hoippuvat paikasta toiseen ympäripäissään ja/tai huumaantuneina ja monesti häiritsevät kanssaihmisiään käytöksellään. Yhteiskunta ja sitä kautta viime kädessä veronmaksajat kustantavat tällaisten ihmisten elämän.

Paikoissa, joissa mainitsemaani kansanosaa runsaasti tavataan, on useasti ylenmäärin olutkapakoita. Kun muut liikkeet ovat suljettuina käy pubien ovet tiuhaan tahtiin. Näihin kaljapaikkoihin syrjäytyneet ovat enemmän kuin tervetulleita. Kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla on valtavasti myynnissä keskiolutta jopa jättisuurissa paketeissa edulliseen hintaan. Yleistäen voi sanoa, että monet liikkeenharjoittajat siis kaatavat innolla lisää alkoholia päihdeongelmaisten kurkkuihin ja kaiken lisäksi lain suomin valtuuksin.

Koska tällainen meno jatkuu vuodesta toiseen, herää vääjäämättä kysymys: Haluaako yhteiskunta omalla toiminnallaan edistää ja tukea moniongelmaisten ja syrjäytyneiden kansalaistensa rappion syvenemistä?

--80.186.188.186 6. elokuuta 2011 kello 23.20 (EEST)[vastaa]

Ikävää tuollainen on, mutta moni heistä on halukas viettää aikaansa tuolla tavoin. Eräs tuttuni väitti minulle miksi hän käy kyseisissä paikoissa oli se että siellä tapaa "älykkäitä" ihmisiä. En tosin tiedä tätä todeksi, kun halutaan perustella edes jollankin tavoin itsensä tuhoamista, niin emme voi puuttua aikuisen valintoihin, vai voimmeko? Mirgon 6. elokuuta 2011 kello 23.35 (EEST)[vastaa]
Enemmänkin päihdeongelmaiset kerääntyvät olutpaikkojen luokse, eikä päinvastoin. On aina ollut olemassa liikkeenharjoittajia, joita kiinnostavat ainoastaan myyntitulot; etenkin ne, jotka eivät näe toimintansa vaikutusta silmästä silmään. Alkoholiveron ja myynnin monipuolisen säännöstelyn on tarkoitus ehkäistä sekä päihdeonglemia että päihdeongelmaisten hyväksikäyttöä ensisijaisena tapana. --Iisak Lehtinen 6. elokuuta 2011 kello 23.40 (EEST)[vastaa]
Alkoholin tarjoaminen päihtyneelle on teoriassa kielletty, joten yhteiskunta ei halua omalla toiminnallaan edistää ja tukea moniongelmaisten ja syrjäytyneiden kansalaistensa rappion syvenemistä. Kieltolailla vain ei ole onnistuttu ratkaisemaan ikiaikaista ongelmaa. --Abc10 7. elokuuta 2011 kello 08.56 (EEST)[vastaa]
Ei tässä maassa tietääkseni ketään ole pakotettu juomaan, ei yhteiskunnan eikä ravintoloitsijoiden taholta. --Otrfan 7. elokuuta 2011 kello 09.09 (EEST)[vastaa]
Kysyjän kysymykseen vastaus: yhteiskunta ei ole mikään subjekti joka sinällään haluaisi jotain. Yhteiskunta on useiden mielipiteiden, näkemysten ja pyrkimysten summa. Eri näkemysten vaikuttavuus lopputulokseen on hyvin monisäikeinen prosessi, eivätkä yhteiskunnan ilmiöt välttämättä kuvasta suoraan minkään vaikuttajatahon tai mielipiteen näkemyksiä.
Suosittelen ottamaan asian esille jollain yleisellä keskustelufoorumilla, tämä palsta ei varsinaisesti ole tarkoitettu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Terv. --Riisipuuro 8. elokuuta 2011 kello 14.35 (EEST)--[vastaa]
Ilmeisesti sama henkilö (IP 80.186.xxx.xxx) on jo tuossa ylempänäkin halunnut herätellä yhteiskunnallista keskustelua, jolle tämä on siis todellakin täysin väärä foorumi. Tämä "kysy vapaasti" on tarkoitettu tiedonhaun avuksi. Jos Wikipedian kyselysivujen väärinkäyttö poliittiseen keskusteluun jatkuu, siihen on pikku hiljaa puututtava. (Myös vaalien alla jotkut harrastivat samaa, eli "kysymykseksi" naamioitua poliittista agendanajamista. Silloinkaan ei asiaan valitettavasti puututtu muuta kuin huomautuksen verran.) --Jmk 8. elokuuta 2011 kello 14.42 (EEST)[vastaa]

Alkoholiongelmista saa keskustellakin vapaammin kuin tupakkaterrorismista... --Lax 11. elokuuta 2011 kello 13.01 (EEST)[vastaa]

Suomennos ilmaukselle "form constant"[muokkaa wikitekstiä]

en:Form constant, tarvitsen antikolinergi-artikkelissa. --Iisak Lehtinen 10. elokuuta 2011 kello 20.24 (EEST)[vastaa]

Vaikea löytää suomenkielistä vastinetta, onko sellaista edes olemassa, muuta kuin vakiomuoto, vakiohahmo. Jos tällä siis tarkoitetaan esimerkiksi hallusinaatioissa toistuvasti koettuja näkyjä.--IA 10. elokuuta 2011 kello 20.41 (EEST)[vastaa]
Jatkuva muuttuja? –Crimson Cherry Blossom™ 10. elokuuta 2011 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Juu, tuntuu siltä ettei suomenkielistä vastinetta ole, joten selitän pidemmin. Jatkuvuus tai toistuvuus lienee hyvä mainita. Kiitoksia avusta. --Iisak Lehtinen 10. elokuuta 2011 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
Ei kestä. Termiä jatkuva muuttuja on käytetty joskus jossain dokumentissa ihmismielestä. –Crimson Cherry Blossom™ 10. elokuuta 2011 kello 21.02 (EEST)[vastaa]
Jos on tarkistettavissa, yleisessä käytössä (eli ei ole toimittajan oma käännös) ja osoittautuu varmasti samaksi asiaksi, niin artikkelinhan voisi vääntää kasaan ja linkittää, niin tuonne ei tarvitsisi kuin pikkuselityksen. Itse en ole lukenut aiheesta koskaan suomeksi. --Iisak Lehtinen 10. elokuuta 2011 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Harmi kun en muista ohjlemna nimeä, se tuli joskus vuosia sitten YLE 1:lta heti Uutisvuodon jälkeen. Saattoi silti ihan hyvin olla myös suomentajan oma epävirallinen käännös. –Crimson Cherry Blossom™ 10. elokuuta 2011 kello 21.11 (EEST)[vastaa]
"Jatkuva muuttuja" olisi tässä tapauksessa harhaanjohtava, koska sillä on jo suomen kielessä vakiintunut merkitys matemaattisena terminä. Jos sitä on jossain tv-ohjelmassa käytetty nyt puheena olleessa merkityksessä, siinä ei ole kääntäjä ollut ihan hereillä.--Tanár 11. elokuuta 2011 kello 11.16 (EEST)[vastaa]
Kai tämä olisi tässä asiayhteydessä hallusinaatiossa (tjms.) toistuvasti koettu kuvio/hahmo. Ei taida olla kukaan sepittänyt täsmällistä termiä suomenkieleen.--IA 10. elokuuta 2011 kello 21.15 (EEST)[vastaa]
Tiivistin että "toistuvasti koetut fraktaalimaiset kuviot". --Iisak Lehtinen 10. elokuuta 2011 kello 21.39 (EEST)[vastaa]

Olen tämän päivän nuoria, ja minua kiinnostaa suuresti eri aikojen muoti ja sitä säädelleet tekijät. Nykyajan Suomessa, kuten muuallakin länsimaissa, saa melkoisen vapaasti valita ulkoisen tyylinsä (hiusten pituus, lävistykset, tatuoinnit, vaatetus jne.).

Miksi aiemmin - suunnilleen ennen 1960-lukua - ulkoisen tyylin kirjo oli varsinkin miehillä valtavan paljon suppeampi kuin nykyään? Silloinhan kaikilla miehillä oli lyhyet hiukset, tatuoinnit eivät näkyneet eikä lävistyksiä ollut ollenkaan. Myös pukutakkien ja suorien housujen käyttäminen oli erittäin yleistä arkipukeutumista.

Jopa radikaalit taiteilijat, toisinajattelijat ym. näyttivät silloin ennen pitkälti "tavallisilta" kadunmiehiltä, eivätkä erottuneet massoista, kuten nykyisin usein on tapana.

Mitkä tekijät selittävät tällaiset erot ulkoisen tyylin valinnassa eri aikoina?

--85.156.149.116 13. elokuuta 2011 kello 04.19 (EEST)[vastaa]

Pukeutuminen ja ulkoinen habitus on yksi osa inhimillistä toimintaa jota kunkin yhteiskunnan normit säätelevät. MIkäli ulkoisen olemuksen kirjo on länsimaissa laajentunut se kuvastanee yhteiskunnassa tapahtunutta yksilön vapauden kasvua ja yksilöllisyyden kasvanuttta arvostusta.
Kysymys on kuitenkin sen verran laaja ettei se oikein tälle palstalle sovellu, WIkipedia ei ole varsinainen keskustelufoorumi. Alla mainitut teokset varmaankin antaisivat näkökulmaa ja vastauksia aiheeseen satunnaista nettikeskustelua paremmin:
  • Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia: Antiikista nykyaikaan. Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Julkaisuja, C-sarja, Oppimateraalit 1. Mynämäki: Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, 1998. ISBN 951-98003-0-1.
  • Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia. (Geschichte der Mode des 20. Jahrhunderts, 2000.) Suomennos: Kirsi Niemi. Suomenkielisen laitoksen asiatarkistus: Riitta Huovila. Köln: Könemann, 2001. ISBN 3-8290-7955-9.
  • Luoma, Taina & Luoma-Tuominen, Johanna: Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan. Helsinki: WSOYpro, 2009. ISBN 978-951-0-33002-9.
  • Lönnqvist, Bo: Vaatteiden valtapeli: Näkymättömän kulttuurianatomia. (Maktspel i kläder: Om det osynligas kulturella anatomi, 2008.) Suomennos: Kaisa Haatanen. Helsinki: Schildt, 2008. ISBN 978-951-50-1799-4.
Jos ja kun asia näistä teoksista selviää voisit varmaankin lisätä tähän tiivistetyn vastauksen itse. Myös artikkeli muoti kaipaisi kovasti täydentämistä. terv. --Riisipuuro 13. elokuuta 2011 kello 04.57 (EEST)--[vastaa]
Ei trollien ruokkimista. Jokainen osaa katsoa Wikipediasta artikkelin muoti. --Thi 13. elokuuta 2011 kello 11.46 (EEST)[vastaa]
Siirtäkää osio ip-osoitteen keskustelusivulle, koska käyttäjä ei halua tietoa vaan huomiota. --Thi 13. elokuuta 2011 kello 11.54 (EEST)[vastaa]
No no! Eipä tuomita toisia ihmisiä tuosta vaan. –Crimson Cherry Blossom™ 13. elokuuta 2011 kello 12.12 (EEST)[vastaa]

Kuinka moneen kertaan minun pitää sanoa, että haluan aidosti tietoa. Minulla on toki omat mielipiteeni tähän muotiasiaan, mutta pyrin silti kirjoittamaan puolueettomasti. Aiheesta innostuneena kirjoitin varsinkin kysymykseni ensimmäisen version kieltämättä aika runsaalla ja värikkäällä kielellä. Käyttäjä Thi oli erittäin innokkaasti kimpussani kirjoitukseeni liittyen jo aiemminkin. Antakaa minulle mielummin kysymykseeni liittyviä vastauksia eikä kärkkäitä syytöksiä. Kyllä Wikipediaan - varsinkin tähän kysymysosioon - saa kirjoittaa myös vivahteikkaasti! Ikäväkseni täytyy todeta, että Wikipediassa on tiettyjä "keskeisiä" käyttäjiä, jotka käyvät armotta tulokkaan kimppuun, jos hän kirjoittaa heidän mielestään jotenkin eri lailla, kuin lienee yleisimmin tapana. --85.156.3.245 13. elokuuta 2011 kello 13.43 (EEST)[vastaa]

Näin on harmi kyllä mnonessa paikassa. Anonyymit käyttäjät ovat kuitenkin samanarvoisia kuin rekisteröityneet. Muista että jokainen käyttäjä edustaa vain itseään; vaikka epäkohteliaita käyttäjiä olisi kuinka paljon tahaan, niin Wikipedia itsessään on hieno mesta! –Crimson Cherry Blossom™ 13. elokuuta 2011 kello 15.31 (EEST)[vastaa]
SInullehan annettiin vastaus. Asia on käsitelty. Terv.--Riisipuuro 14. elokuuta 2011 kello 01.48 (EEST)--[vastaa]

Nuorin ja vanhin presidentti?[muokkaa wikitekstiä]

Millä maalla on tällä hetkellä vallassa nuorin presidentti? Entä vanhin? Kommentin jätti Santanen (keskustelu – muokkaukset)

Vanhin taitaa olla Zimbabwen Robert Mugabe, 87 vuotta [9] ja nuorin Kongon demokraattisen tasavallan Joseph Kabila, 40 vuotta [10] --Ism 13. elokuuta 2011 kello 14.01 (EEST)[vastaa]
Vaikka ei kysytty: nuorin pääministeri saattaa olla Montenegron Igor Lukšić --Ism 13. elokuuta 2011 kello 14.12 (EEST)[vastaa]

Patch Media Scanner?[muokkaa wikitekstiä]

Mitä "Patch Media Scanner" on suomeksi?

Kyseisen tekstin alla lukee: If 'Share Podcasts' is Off, prevents media scanner from deleting video files on rescan. Kommentin jätti 88.148.251.234 (keskustelu) 5. elokuuta 2011 kello 14.35 (EEST)[vastaa]

Taitaa olla ohjelma, jolla saa tallennettua esim flash-videoita. Asetuksella "Mediaskanneri ei anna poistaa ladattuja videoita väliaikaisesta talllenuspaikasta".--RicHard-59 14. elokuuta 2011 kello 22.33 (EEST)[vastaa]

Tietääkös joku Haluatko miljonääriksi? ohjelmasta[muokkaa wikitekstiä]

Tiedän itse Haluatko miljonääriksi? ohjelmasta mutta tietääkö kukaan muu minä päivänä se aloitettiin kun wikipediassa lukee että ohjelma alkoi syyskuussa 1999? Kommentin jätti V-M Osterman (keskustelu – muokkaukset)

Tämän mukaan vasta marraskuussa: [11] --Unara 14. elokuuta 2011 kello 13.01 (EEST)[vastaa]
Helsingin Sanomien arkiston hakutuloksista päätellen 12. marraskuuta 1999 (joka on siis sama päivä, joka IMDb:ssäkin mainitaan ensimmäisen jakson esityspäiväksi) [12]. --Nironen 14. elokuuta 2011 kello 13.07 (EEST)[vastaa]

Ainoa tieto jota kukaan ei taida tietää on se että koska haluatko miljonääriksi ohjelma lopetettiin. --V-M Osterman 14. elokuuta 2011 kello 22.13 (EEST)V-M Osterman[vastaa]

Jos lopetusvuosi on artikkelissa oikein, toistaiseksi viimeinen jakso on esitetty kaiketi sunnuntaina 4. maaliskuuta 2007 [13] (tuon ajankohdan jälkeen ei ainakaan löydy esityskertoja tuolta vuodelta HS:n arkiston hakutuloksista päätellen). Tuo ajankohta täsmää myös Telvis.fi-sivustolta löytyviin ohjelmatietoihin [14]. --Nironen 15. elokuuta 2011 kello 02.09 (EEST)[vastaa]

Pahimmat laivaonnettomuudet[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on ollut historian pahin ihmisuhreja vaatinut rauhanajan merionnettomuus? Entä sota-aikainen? Monennellako sijalla RMS Titanicin onnettomuus on tällä listalla?--62.72.230.103 15. elokuuta 2011 kello 21.28 (EEST)[vastaa]

Ilmeisesti tämä. Hassua kyllä aiheesta ei ole vielä artikkelia suomeksi. -Ochs 15. elokuuta 2011 kello 21.39 (EEST)[vastaa]
Ja sota-ajan pahin taitaa olla tämä. -Ochs 15. elokuuta 2011 kello 22.58 (EEST)[vastaa]
Tämäkin oli saman luokan tragedia. Uhriluvut tuntuvat kovasti elävän tutkimuksen myötä, täällä lisätietoa ja tämän hieman vanhemman artikkelin loppupuolella tilastoa, jossa on taas erilaisia lukuja. -Ochs 15. elokuuta 2011 kello 23.12 (EEST)[vastaa]

Laki ja rangaistavuus - kolme kysymystä[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kolme kysymystä, jotka eivät juurikaan liity toisiinsa :) :

1. Poliisi sakottaa, jos virtsaa julkisella paikalla vaikkapa ovenpieleen tai näyteikkunaan. Miten poliisi reagoi, jos virtsaa vaikkapa katukaivoon, vähän syrjäisemmän tien reunaan tai vaikkapa puun taakse? Entä jos joku virtsaa kadulla tahattomasti housuihinsa niin, että kadulle tulee lätäkkö?

2. Oletetaan, että lääkärillä on potilas, joka tiedetään Jehovan todistajaksi. Lääkäri ei anna potilaalle verensiirtoa, koska tietää potilaan vakaumuksesta, ja potilas menehtyy verenhukkaan. Rangaistaanko tällöin lääkäriä? Entä jos lääkäri potilaan vakaumuksesta piittaamatta antaa potilaalle verensiirron. Voiko siinä tapauksessa lääkäriä rangaista?

3. Päihtyneelle ei saa myydä alkoholijuomia ravintolassa eikä kaupassa, kioskilla tai huoltoasemalla. Milloin ihminen katsotaan päihtyneeksi - eihän vaikkapa myyjä tai tarjoilija pysty käyttämään alkometriä? Onko "rajatapauksissa" tulkinnan varaa vaikkapa poliisin tai oikeusistuimen selvittäessä asiaa?

--80.186.221.116 16. elokuuta 2011 kello 23.13 (EEST)[vastaa]

Kysymykseen 2 löytyi aika hyvä täsmälähde: [15]. -Ochs 16. elokuuta 2011 kello 23.23 (EEST)[vastaa]
Ykköskysymykseen Järjestyslain 7§ sanoo: Virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle, on kielletty. Eli jonkin verran tulkinnanvaraa poliisille tai viime kädessä tuomioistuimelle jää, mihin ja miten saa ruiskia. -Ochs 16. elokuuta 2011 kello 23.28 (EEST)[vastaa]
Näinhän se on, virtsaaminen Helsingin ydinkeskustassa koettaneen järjestyshäiriöksi, vaikka sen tekisi katukaivoon, koska sitä tuskin voi kovin huomaamattomasti tehdä. Niin ikään Esplanadin puiden juurille kuseksiminen lienee sakotettavaa toimintaa, mutta voisi kuvitella että jo Keskuspuistossa puun taakse pissiminen ei ole sakotettavaa. Asiasta ei tosin liene paljoakaan oikeuskäytäntöä, harva 20 euron rikesakkoa riitauttaa, eikä niitä ydinkeskustojen ulkopuolella liene juuri määrättykään. -- Piisamson 16. elokuuta 2011 kello 23.45 (EEST)[vastaa]


Kolmoseen: Alkoholilain 16§ (löytyy samasta kuin yllä) kieltää myymästä häiritsevästi käyttäytyvälle tai selvästi päihtyneelle. Siis mitään promillerajaa ei ole. -Ochs 16. elokuuta 2011 kello 23.33 (EEST)[vastaa]

Eli ei voida sanoa aivan tarkalleen, kuka on selvästi päihtynyt ja kuka ei? Jos henki haiskahtaa ja vitsejä irtoilee, mutta meno on muuten aika normaalia, voinee vielä kai myydä... Eli tässä asiassa on pakko olla jonkinlaista tulkinnanvaraa.

Entäs tuo Jehovan todistajiin liittyvä kysymys. En saanut siihen vielä täsmällistä vastausta lähdetekstin perusteella...

--80.186.221.116 16. elokuuta 2011 kello 23.41 (EEST)[vastaa]

Lain mukaan potilaalla on oikeus kieltäytyä hoitotoimenpiteestä, joten kenellekään ei voida pakolla antaa verensiirtoa. Mikä tulee alkoholin anniskeluun/myymiseen, myyjän on tosiaan aina käytettävä omaa harkintaansa. --Quadriplegia 16. elokuuta 2011 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Päihtyneelle anniskelusta vielä sen verran, että Valviran mukaan Päihtyneen henkilön tuntomerkkejä ovat erilaiset toiminnalliset häiriöt kuten horjuminen, sammaltava tai kovaääninen puhe sekä epävarmat ja haparoivat liikkeet. Selvästi päihtyneen henkilön arvostelukyky on voimakkaasti heikentynyt ja hänen käyttäytymisensä voi olla arvaamatonta. Humala saa useat ihmiset riitaisiksi. ... Jos ravintolassa on usein järjestyshäiriöitä, sillä on vaikutusta myös anniskelun jatkoaikapäätöstä tehtäessä. ... Ravintolassa tulee olla yhteinen näkemys siitä millainen on selvästi päihtynyt asiakas, jolle ei saa anniskella, mitä keinoja tarjoilijalla on estää asiakasta päihtymästä liikaa sekä tehokkaat toimintatavat mahdollisissa häiriötilanteissa. Päihtyneelle anniskelun suurimpana haittana lienee anniskeluluvan rajoittaminen tai menettäminen, eikä Valvira siihen taida ryhtyä yksittäistapauksen vuoksi ellei kyseessä ole erityisen selvä tapaus. Yleinen ja jatkuva piittaamaton anniskelu taas kostautuu järjestyshäiriöinä, jotka Valviran tietoon tullessaan vaikuttavat anniskeluluvan jatkamiseen. Näin ollen mitään tarkkaa promillerajaa ei varmaankaan edes tarvita. -- Piisamson 16. elokuuta 2011 kello 23.55 (EEST)[vastaa]

Toisin sanoen, jos lääkäri ei anna potilaalle verta tämän vakaumuksen tietäen, lääkäriä ei voi tuomita. Jos lääkäri sen sijaan antaa verta, vaikka tietää potilaan vakaumuksen, voidaanko lääkäri tuomita? Rikkooko lääkäri mitään lakia, vaiko ainoastaan Jehovan todistajien omia normeja?

--80.186.221.116 16. elokuuta 2011 kello 23.48 (EEST)[vastaa]

Lääkäri saattaa tällöin rikkoa Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (finlexistä taas löytyy), tarkemmin sen 6§:ää "Potilaan itsemääräämisoikeus". -Ochs 16. elokuuta 2011 kello 23.59 (EEST)[vastaa]

Eli jos lääkäri antaa omantuntonsa, järkensä ja lääkärin etiikkansa perusteella kuolevalle verta ja pelastaa näin tämän hengen, saattaa tuomio tulla, jos potilaan vakaumus on ollut tiedossa... --80.186.221.116 17. elokuuta 2011 kello 00.04 (EEST)[vastaa]

Lääkärin etiikka on paljon monimutkaisempaa kuin se, että aina pitäisi vain pelastaa potilaan henki hinnalla millä hyvänsä. -Ochs 17. elokuuta 2011 kello 00.26 (EEST)[vastaa]

Romanien ominaispiirteistä puhuminen[muokkaa wikitekstiä]

Ennen 1970-lukua tietoteoksissa kuvailtiin monesti romanien tyypillisiä luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Tällöin ei liene tarkoitettu mitään geneettisesti periytyviä ominaisuuksia, vaan käyttäytymisen tapoja, joita eri kansoilla voi yleisesti ottaen havaita. Tekstit olivat monesti avoimen rasistisia.

Ihmiset ovat luonnollisesti yksilöitä, mutta on kuitenkin yleisellä tasolla havaittavissa ilmiöitä, joista monien mielestä voi puhua kansojen ominaispiirteinä tai jopa kansanluonteena.

Sopisivatko seuraavanlaiset väittämät Wikipediaan tai johonkin muuhun nykyajan asiatekstiin, vai kitkettäisiinkö ne pois rasistisina ja varmuudella toteen näyttämättöminä:

1. "Hankalasta historiallisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta johtuen romanit syrjäytyvät keskimäärin helpommin, kuin pääväestöön kuuluvat."

2. "Romanien sopeutumista yhteiskuntaan on monesti vaikeuttanut romanien vahvan yhteisöllinen elämäntapa, jossa oman yhteisön sisäiset säännöt on usein koettu merkityksellisemmiksi, kuin pääväestön laatimat lait."

3. "Romanit tunnetaan yleisesti kansana, jonka elämäntyyli on monesti avoimempaa ja vilkkaampaa kuin pääväestön."

--80.186.221.116 17. elokuuta 2011 kello 00.24 (EEST)[vastaa]

Siirryt jälleen (ks. muutamia ketjuja ylempänä) selkeistä kysymyksistä hankalalle alueelle, jolla "kysymyksesi" voidaan tulkita pikemminkin ääneen ajatteluksi ja keskustelun herättämiseksi. Se ei ole tämän palstan tarkoitus. Neuvon etsimään itse romaneista asiallisia lähteitä - niitä kyllä netistäkin löytyy - ja vaikkapa itse muokkaamaan artikkelia Romanit niiden pohjalta. Artikkelissa on monenlaista parannettavaa. -Ochs 17. elokuuta 2011 kello 00.38 (EEST)[vastaa]

Ennen kuin siirryn parantelemaan artikkelia, kysyisin siis sitä sopisivatko vaikkapa yllä esittämäni lauseet vaikkapa juuri Wikipediaan? Edustavatko ne riittävän neutraalia näkökulmaa? Sen kummempaa keskustelua romaneista en toki pyri herättelemään, herjaamisesta puhumattakaan!

--80.186.221.116 17. elokuuta 2011 kello 00.44 (EEST)[vastaa]

1. ja 2. vaativat lähteen, 3. taas on vähän köykäistä tekstiä tietosanakirjaan. Mutta kannattaa ensin etsiä ne lähteet ja kirjoittaa niiden pohjalta eikä ensin keksiä lauseita, joille sitten etsii lähteitä. -Ochs 17. elokuuta 2011 kello 00.49 (EEST)[vastaa]

Haastateltava Wikipediasta kertovaan juttukokonaisuuteen[muokkaa wikitekstiä]

Hei,

olen Keski-Uusimaa-lehden toimittaja ja etsin haastateltavaa Wikipediasta kertoavaan juttupakettiin. Haastateltava voi olla wikipedisti, Wikipediaa muuten harrastava tai aktiivisesti käyttävä. Etsin haastateltavaa Järvenpää-Kerava-Tuusula-alueelta, mutta myös naapuri- ja lähikaupungeista kuten Mäntsälästä, Sipoosta, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä tai vaikka Vantaalta.

Haastateltavan ei tarvitse edustaa Wikipediaa vaan ainoastaan itseään ja omaa harrastustaan: miksi harrastat, miten olet aloittanut jne.

Minuun voi ottaa yhteyttä osoitteeseen sonja.huttunen ät lehtiyhtyma.fi

Terveisin, Sonja SonjaLY 12. elokuuta 2011 kello 00.13 (EEST)[vastaa]

Haastateltava löytynyt, kiitos! --SonjaLY 18. elokuuta 2011 kello 09.56 (EEST)[vastaa]

yhteydenotto[muokkaa wikitekstiä]

Miten voin ottaa yhteyttä tiettyyn ylläpitäjään lähettääkseni todisteaineistoa muutettavasta jutusta? kiitos! Kommentin jätti Raabik (keskustelu – muokkaukset) 17. elokuuta 2011 kello 21.47 (EEST)[vastaa]

Tässähän sinulle vastattiin jo... --albval(keskustelu) 17. elokuuta 2011 kello 21.49 (EEST)[vastaa]

Ilmainen ftp-ohjelma[muokkaa wikitekstiä]

Osaako kukaan suositella jotain ilmaista ftp-ohjelmaa kotisivujen siirtoon ja kertoa mistä sellaisen voi ladata?--Urjanhai 18. elokuuta 2011 kello 09.54 (EEST)[vastaa]

Itse olen käyttänyt paljon FileZilla-nimistä FTP-ohjelmaa. On mielestäni ainakin helppokäyttöinen. Voi ladata täältä. --Stryn 18. elokuuta 2011 kello 10.01 (EEST)[vastaa]
Kiitos, pitääpä tutustua.--Urjanhai 18. elokuuta 2011 kello 10.03 (EEST)[vastaa]

Pihtiputaan laukaukset 1969[muokkaa wikitekstiä]

Kaipaisin tietoa tai perusteltuja arvioita vastaukseksi seuraavaan:

Tauno Pasanen ampui 1969 Pihtiputaalla kotitalonsa pihalle neljä häntä pidättämään tullutta poliisimiestä. Pasanen ampui kaikki poliisit kuoliaiksi minuutin sisällä avotähtäimisellä 7×33 millin lintukiväärillä. Pasanen oli tekohetkellä tuntuvasti päihtynyt eli 1,2 promillen humalassa. Käsittääkseni kyseisellä lintukiväärillä ampuminen on melko hidasta, sillä jokaisen laukauksen jälkeen se pitää ladata uudelleen ja lisäksi vielä tähdätä ennen uutta laukausta.

Pidättämään tulleilla poliisimiehillä oli kaikilla konepistoolit. Miten on oikein mahdollista, että humalassa ollut Pasanen pystyi melko hitaalla toiminnallaan - eli minuutin ampumisella - saamaan neljä ammattipoliisia hengiltä? Ainakin Niskasen filmissä ampuja "napsii" uhrinsa vaivattoman näköisesti yksi kerrallaan. Luulisi, että lintukiväärimies joutuisi heti alakynteen, kun häntä vastassa on neljä sarjatuliasein varustautunutta poliisia.

--Bedford Squirrel 18. elokuuta 2011 kello 22.58 (EEST)[vastaa]

Tämän (jälkimmäinen linkeistä, radionauhoitus) mukaan ampuja oli väijyksissä, hänellä oli hirvikivääri ja vain yhdellä poliisimiehistä, ensiksi ammutulla, oli ase. Kolme poliiseista ammuttiin nopeasti. Neljäs pakeni puun taakse mutta ampuja onnistui ampumaan hänetkin vaihdettuaan ampumapaikkaa. -Ochs 18. elokuuta 2011 kello 23.37 (EEST)[vastaa]
Olen lukenut jostain, että hänellä oli silloin ns. patologinen humala päällä, jossa vähäinen promillemäärä laukaisi väkivaltaisen käyttäytymisen. Hän pystyi siis ampumaan kuten selvänä. (Kuten Full Metal Jacket-elokuvassa sanotaan, mitä vakaumuksellinen koulutuksen saanut merijalkaväen sotilas pystyykään tekemään kiväärillään ((Lee Harvey Oswald ym)))--RicHard-59 19. elokuuta 2011 kello 02.54 (EEST)[vastaa]

Tietokoneongelmia[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitsen viisaamman apua tässä ongelmassa. Tietokoneeni jumittaa aina kun se ei tunnista jotakin tiedostoa. Välillä se lyö koko koneen jumiin jolloin Ctrl Alt Del ei auta, välillä pimentää näytön jolloin siihen tulee teksti Imput Not Supported ja joskus käynnistää koneen itsestään uudelleen lyötyä kuvan jumiin. Tämä tapahtuu usein selatessani internettiä tai palatessani tietokonepelejä. Mikä siis tämän voi aiheuttaa?! Kovalevy on vaihdettu kerran mutta ei se siitä voi johtua! Onko kyseessä viheliäinen tietokonevirus, jota Antivirus ohjelmakaan ei pysty tunnistamaan? Miten saisin korjattua tämän ongelman? Kommentin jätti 62.72.230.103 (keskustelu – muokkaukset) 19. elokuuta 2011 kello 16.38

Auttaisiko tämä Mirgon 19. elokuuta 2011 kello 21.51 (EEST)[vastaa]