Uenon puisto

Kirsikankukkia Uenon puistossa.

Uenon puisto (jap. 上野恩賜公園, Ueno onshi kōen) on Tokion Taitōn erillisalueella sijaitseva puisto ja yksi Taitōn kaupunginosista. Se sijaitsee Taitōn länsiosassa Uenon rautatieaseman länsipuolella. Puisto on perustettu vuonna 1873, ja se onkin yksi kaupungin vanhimmista julkisista puistoalueista. Siihen kuuluu osa Uenon ylänköalueesta ja Shinobazun lampi. Alun perin Edo-kaudella puisto oli osa Kan’ei-jin temppelialuetta.

Uenon puisto on merkittävä turistikohde ja yksi Tokion suosituimmista kirsikankukkien katselupaikoista (hanami). Siellä sijaitsee monia museoita, kuten Tokion kansallismuseo, Japanin kansallinen länsimaisen taiteen museo ja Japanin kansallinen tiedemuseo, ja muun muassa Uenon eläintarha, Tokion kulttuuritalo ja Tokion taideyliopisto. Historiallisiin nähtävyyksiin kuuluvat Ueno Tōshō-gūn pyhäkkö ja Saigō Takamorin patsas.

Taitōn kaupunginosana Uenon puiston pinta-ala on 0,8 neliökilometriä, ja siellä on 195 asukasta (syyskuussa 2023). Kaupunginosan väestötiheys on siten noin 240 asukasta neliökilometrillä. Kaupunginosa ei jakaudu osa-alueisiin.

Historia

Uenon puisto kuului alun perin Edo-kaudella eli 1600–1800-luvuilla Kan’ei-jin temppelin alueeseen. Kan’ei-ji oli Tokugawa-klaanin kotitemppeli, Tendai-lahkon päämaja Kantōn seudulla ja yksi kaupungin vauraimmista temppeleistä. Sen rakennustyöt aloitettiin 1620-luvulla. Meiji-restauraatiota seuranneessa Boshin-sisällissodassa vuonna 1868 valtaosa temppelin rakennuksista paloi maan tasalle. Saigō Takamori, jonka patsas seisoo puiston eteläosassa, oli yksi sen alueella käydyn Uenon taistelun kenraaleista. Sodan jälkeen uusi Meiji-hallinto suunnitteli lääketieteellisen korkeakoulun sijoittamista temppelin paikalle, mutta hollantilainen lääkäri Anthonius Franciscus Bauduin suositti alueen muuttamista puistoksi, ja temppelialueesta muokattiin Asakusan puiston ohella toinen Japanin ensimmäisistä länsityylisistä puistosta. Se avattiin yleisölle lokakuussa 1873. Nykyisin Kan’ei-jin temppeli sijaitsee Uenon puiston luoteispuolella, ja sen alue on huomattavasti alkuperäistä suppeampi. Temppelin jäänteitä on säilynyt ympäri puistoa.

Vuonna 1875 Uenon puistoon lisättiin Shinobazun lammen alue. Jo pian avaamisensa jälkeen puistoon alettiin sijoittaa tärkeitä kulttuuri-instituutioita, mikä onkin yksi sen erityispiirteistä. Vuonna 1882 puiston alueelle perustettiin Uenon taidemuseo eli nykyinen Tokion kansallismuseo ja Uenon eläintarha. Niitä seurasivat Tokion taide- ja musiikkikoulut eli nykyinen Tokion taideyliopisto vuosina 1889–1890 ja Japanin keisarillinen kirjasto vuonna 1906. 1800-luvun lopulla puistossa järjestettiin myös kolme kansallista teollisuusnäyttelyä; Shinobazun lammen ympäristö toimi vuorostaan hevoskilpailujen näyttämönä. Taishō-kaudella 1900-luvun alussa puisto valittiin myös Japanin ensimmäisen vappujuhlan viettopaikaksi. Vuosisadan alkupuolelle saakka puisto oli Japanin keisarihuoneen omistuksessa, mutta se lahjoitettiin Tokion kaupungille vuonna 1924. Puiston virallinen nimi Ueno onshi kōen merkitseekin Uenon keisarillisen lahjoituksen puistoa.

• 
  Shinobazun lampi Hiroshigen puupiirroksessa, 1856
• 
  Kirsikankukkia Uenon puistossa, 1890–1894
• 
  Uenon puistoa vuonna 1971
• 
  Uenon puisto vuoden 1984 ilmakuvassa

Puistoalue

Uenon puisto sijaitsee Musashinon ylänköön tai Yamanoten ylänköön kuuluvan Uenon ylänköalueen reunalla Uenon rautatieaseman länsipuolella. Ympäröivää maastoa korkeampana alueena ylänkö tunnetaan myös nimellä Ueno no yama, ’Uenon vuori’. Se kohoaa noin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Sen viereisellä alangolla puiston lounaisosassa levittäytyy Shinobazun lampi. Puistoalueen pinta-ala on noin 0,53 neliökilometriä. Uenon puistoa ympäröiviä kaupunginosia ovat etelässä ja idässä Ueno, pohjoisessa Ueno-Sakuragi ja idässä Ikenohata.

Uenon puistossa on noin 8 800 puuta. Merkittävimpiä lajeja ovat neidonhiuspuu, idänselkova, kamferipuu ja kirsikka. Erityisen kuuluisa puisto on kirsikoistaan, jotka kuuluvat useisiin eri lajikkeisiin; kirsikkapuita varsinaisella puistoalueella on 800 kappaletta ja Uenon eläintarhan ja eri pyhäkköjen alueilla lisäksi noin 400 kappaletta. Kirsikankukistaan alue on tunnettu jo 1600-luvun alkupuolelta, kun Kan’ei-jin pappi Tenkai istutti sinne kirsikkapuita. Historiallisesti tämä kirsikankukkien katselupaikkana suosittu mäki tunnettiin myös nimellä Shinobugaoka (忍ヶ岡). Puiston keskiosassa sijaitsee pieni Suribachiyama-niminen hautakumpu, joka on peräisin Yayoi-kaudelta. Tokion kansallismuseolle johtavan esplanadin varrella on suurikokoinen suihkulähde vesialtaineen.

Shinobazun lampi on noin 16 hehtaarin laajuinen tekojärvi, jonka penkereet jakavat kolmeen osaan. Nämä osat ovat nimeltään ’lootuslampi’, ’venelampi’ ja ’merimetsolampi’. Myös lampi kuului alun perin Kan’ei-jin alueeseen ja se on muotoiltu Kioton lähellä sijaitsevan Biwajärven mukaan, sillä Kan’ei-jin esikuva, Enryaku-jin temppeli, kohoaa vuorella Biwajärven rannikolla. Shinobazun lammen keskellä sijaitsevalla saarella on Benzaitenille omistettu pyhäkkö. Lampi on intianlootusten peittämä ja Tokion suurin lootuksen esiintymisalue. Lootukset kukkivat heinä–elokuussa. Kulttuurihistoriallisen merkityksensä lisäksi Shinobazun lampi on tärkeä muuttolintujen, erityisesti sorsalintujen levähdyspaikka. Lammelta tavataan esimerkiksi tukkasotkia, haapanoita, jouhisorsia ja punasotkia. Muita yleisiä lintulajeja ovat merimetso, pikku-uikku ja jalohaikara.

• 
  Benten-dō Shinobazun lammen keskellä
• 
  Lootuksenkukkia Shinobazun lammella
• 
  Suribachiyaman hautakumpu
• 
  Uenon puiston kukkivia kirsikoita

Rakennukset ja nähtävyydet

Temppeli- ja pyhäkkörakennukset

Uenon puistossa on säilynyt joitakin Kan’ei-jin temppelialueeseen kuuluneita rakennuksia. Kan’ei-jin viisikerroksinen pagodi (gojūnotō), joka rakennettiin alun perin vuonna 1631, sijaitsee Uenon eläintarhan alueella. Pagodi paloi pian valmistumisensa jälkeen vuonna 1639, mutta se rakennettiin heti uudelleen. Myös Kiyomizu Kannondō -halli, jolta on näkymä Shinobazun lammelle, on vuodelta 1631. Se on mukaelma Kioton Kiyomizu-deran temppelin päähallista. Uenon suuresta Buddhan patsaasta (Ueno Daibutsu) on sotien ja maanjäristysten myötä jäljellä enää vain kasvot.

Edo-kaudelta on peräisin myös Ueno Tōshō-gūn šintolainen pyhäkkö, jonka perusti Tōdō Takatora vuonna 1627. 1600-luvulta ovat säilyneet muun muassa pyhäkön päähalli, haiden-halli ja Karamon-portti. Myös Shinobazun lammen keskellä sijaitseva, Benzaitenille omistettu Shinobazu Bentendōn pyhäkkö oli alun perin Kan’ei-jin perustajan Tenkain rakennuttama, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa. Pyhäkkö rakennettiin uudelleen 1950-luvun lopulla. Kolmas pyhäkkö Gojōten-jinja sijaitsi Uenon alueella Suribachiyaman hautakummun tienoilla jo keskiajalla, mutta nykyiselle paikalleen lähelle Shinobazun lammen rantaa se siirrettiin vuonna 1925.

• 
  Kan’eijin viisikerroksinen pagodi
• 
  Kiyomizu Kannondō -halli
• 
  Ueno Tōshō-gūn pyhäkkö
• 
  Gojōten-jinjan rakennuksia

Museot ja kultturirakennukset

Uenon puiston museoista merkittävimpiin kuuluu Tokion kansallismuseo, joka käsittää laajahkon alueen puiston pohjoisreunalla. Museon päärakennuksen lisäksi alueella on useita muita näyttelyrakennuksia. Kansallismuseo perustettiin nimellä ’Uenon museo’ Kan’ei-jin temppelin päähallin paikalle vuonna 1882. Kansallismuseon eteläpuolella on suuri edusaukio, jonka toisella sivulla Uenon rautatieaseman puolella sijaitsevat Japanin kansallinen tiedemuseo ja Japanin kansallinen länsimaisen taiteen museo, toisella sivulla Tokion prefektuurin taidemuseo, jossa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Länsimaisen taiteen museon rakennus on Le Corbusierin suunnittelema ja osa Unescon maailmanperintökohdetta ”Le Corbusierin arkkitehtoniset työt”.

Muita puiston alueella sijaitsevia museoita ovat Ueno no mori -taidemuseo (The Ueno Royal Museum) ja Shitamachi-museo, joka esittelee Tokion ”alakaupungin” (shitamachi) historiaa ja kulttuuria. Museoiden lisäksi puisto on ollut jo pitkään erilaisten kulttuuri-instituutioiden keskittymä. Uenon rautatieaseman ja länsimaisen taiteen museon vieressä on Tokion kulttuuritalo (Tōkyō bunkakaikan), Kunio Maekawan suunnittelema vuonna 1961 valmistunut konserttitalo. Puistossa sijaitsevat myös Japanin akatemia (Nihon gakushiin), Japanin taideakatemia (Nihon geijutsuin) ja Tokion musiikkikoulun entinen Sōgakudō-konserttisali, maan ensimmäinen länsimaalaistyylinen konserttitalo. Sen vuonna 1890 valmistunut puurakennus on lisätty Japanin tärkeän kulttuuriomaisuuden luetteloon. Alun perin Japanin keisarilliselle kirjastolle tarkoitetussa rakennuksessa puiston pohjoisreunalla toimii Kansainvälinen lastenkirjallisuuden kirjasto. Vierellä levittäytyy Tokion taideyliopiston kampusalue taidemuseoineen. Taideyliopiston edeltäjät, Tokion taidekoulu ja Tokion musiikkikoulu, perustettiin alueelle jo 1800-luvun lopulla.

• 
  Tokion kansallismuseo
• 
  Tokion metropolin taidemuseo
• 
  Kansallinen tiedemuseo
• 
  Kansallinen länsimaisen taiteen museo
• 
  Tokion kulttuuritalo Tōkyō bunkakaikan
• 
  Sōgakudō-konserttitalo
• 
  Kansainvälinen lastenkirjallisuuden kirjasto
• 
  Tokion taideyliopiston taidemuseo

Muut nähtävyydet

Uenon eläintarha käsittää Uenon puistosta merkittävän osan. Se sijaitsee puiston länsiosassa Shinobazun lammen pohjoisrannalla. Eläintarha on perustettu vuonna 1882, mikä tekee siitä Japanin vanhimman. Tie jakaa tarhan alueen itäiseen ja läntiseen osaan, ja vuosina 1957–2019 niiden välillä kulki ripustettu monorail-linja. Eläintarhan suosituin nähtävyys ovat isopandat, joita on elänyt tarhassa vuodesta 1972 lähtien. Kiina lahjoitti ensimmäiset pandat Japanille, kun maiden välille solmittiin diplomaattisuhteet.

Lähellä puiston eteläistä sisäänkäyntiä on samurai Saigō Takamorin patsas, eräs Japanin tunnetuimmista julkisista veistoksista ja Uenon puiston symboli. Saigō Takamori oli yksi Meiji-restauraation johtajista, joka toimi kenraalina Uenon taistelussa. Patsaan veisti Takamura Kōun, ja se paljastettiin vuonna 1898. Saigō Takamorin patsaan lisäksi puistossa on monia muitakin veistoksia ja muistomerkkejä. Näköisveistoksia ovat prinssi Komatsu Akihiton ratsastajapatsas, lääkäri ja bakteriologi Hideyo Noguchia esittävä patsas sekä Uenon puiston synnylle tärkeän alankomaalaisen lääkärin Anthonius Franciscus Bauduinin patsas. Alkuperäinen veistos vaihdettiin vuonna 2006, koska se esitti Alankomaiden hallinnon dokumenteissa olleen virheen vuoksi Bauduinin sijaan hänen nuorempaa veljeään.

Puistossa on muistomerkki myös Yhdysvaltain entisen presidentin Ulysses S. Grantin vierailulle Japanissa vuonna 1879. Grant ja hänen vaimonsa istuttivat paikalle kaksi puuta. Vuonna 2004 valmistunut Toki wasureji no tō -muistomerkki on puolestaan omistettu Tokion ilmapommitusten uhreille. Puiston keskiosassa Suribachiyaman hautakummun vieressä on runoilija Masaoka Shikille omistettu baseball-kenttä.

• 
  Uenon eläintarhan sisäänkäynti
• 
  Uenon eläintarhan monorail
• 
  Saigō Takamorin patsas
• 
  Hideyo Noguchin patsas

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uenon puisto Wikimedia Commonsissa