Neidonhiuspuu
| Neidonhiuspuu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Ginkgo biloba L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Neidonhiuspuu[2] eli ginkgo[3] (Ginkgo biloba) on paljassiemeninen puulaji ja luokkansa ainoa elävä laji. Neidonhiuspuu on tunnettu elävänä fossiilina. Kivettyneiden kasvijäänteiden perusteella tiedetään neidonhiuspuun näyttäneen täsmälleen samalta jo kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Neidonhiuspuiden Ginkgo-suvusta on kuvattu fossiileista muutamia liitukaudella eläneitä lajeja.[4] Neidonhiuspuun jäljellä olevat luonnonkannat rajoittuvat todennäköisesti Zhejiangin maakunnan Xitianmu-vuorelle Itä-Kiinassa.[1] Neidonhiuspuun uhanalaisuusluokka on erittäin uhanalainen lajin viljelyn runsaudesta huolimatta juuri luonnonpopulaation pienen koon vuoksi. Ennen eristyneiden luonnonpopulaatioiden löytymistä neidonhiuspuu tunnettiin vain viljeltynä temppeli- ynnä muista puutarhoista, joissa sitä on kasvatettu Aasiassa vuosisatojen ajan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Neidonhiuspuu kasvaa suureksi puuksi ja on kaksikotinen. Lehdet ovat viuhkamaiset ja halkihaaraiset. Neidonhiuspuu talvehtii lehdettömänä, hedeyksilöt pudottavat lehtensä aiemmin. Emiyksilöt kasvattavat hedelmiä, joissa on pahanhajuinen pintakerros. Tämän vuoksi emipuita vältetään käyttämästä puistopuina.[4] Sopivissa olosuhteissa neidonhiuspuu voi kasvaa yli 30-metriksi ja elää yli tuhatvuotiaaksi.[5]
[muokkaa] Käyttö
Neidonhiuspuuta kasvatetaan puistopuuna, bonsaina ja muuten koristekasvina. Puu kestää hyvin saasteita ja suolaisuutta. Sen hedelmiä syödään Kiinassa paistettuina ja pääskysenpesäkeiton kera[4]. Japanissa siemenistä tehdään chawanmushi-nimistä kastiketta. Lisäksi neidonhiuspuu on merkittävä lääkekasvi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Ginkgo biloba IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Tran Minh, M. & Laaka-Lindberg, S. & Junikka, L. (toim.): Lomakasvio, s. 30. Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-124-7.
- ↑ a b c Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 301. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0.
- ↑ Mitchell, A. & Wilkinson, J. (suomentanut Kurtto, A.): Euroopan puuopas, s. 24. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Gymnosperm Database: Ginkgo biloba (englanniksi)
- Angiosperm Phylogeny Website: Ginkgoaceae (englanniksi)