Jouhisorsa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jouhisorsa
Anas acuta FWS.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Sorsat Anas
Laji: acuta
Kaksiosainen nimi
Anas acuta
Linnaeus, 1758
Jouhisorsan levinneisyys. Vaaleanvihreä pesimisalueet, sininen talvehtimisalueet, tummanvihreä ympärivuotisesti.
Jouhisorsan levinneisyys. Vaaleanvihreä pesimisalueet, sininen talvehtimisalueet, tummanvihreä ympärivuotisesti.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jouhisorsa Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Jouhisorsa Commonsissa

Jouhisorsa (Anas acuta) on sorsalintu.

Sisällysluettelo

Koko ja ulkonäkö [muokkaa]

Jouhisorsanaaras on n. 55cm pitkä. Pitkästä pyrstöstä johtuen koiraan pituus on 70-75cm. Muodoltaan jouhisorsa on hoikka ja pitkäkaulainen. Juhlapukuisella koiraalla on suklaanruskea pää, harmaa ruumis, valkea kaula ja rinta sekä pitkät pyrstöjouhet. Nokka on yksivärisen siniharmaa. Naaras ja nuori sekä eklipsipukuinen koiras muistuttavat muita puolisukeltajasorsia, mutta ovat tasaisemman vaaleanruskeita ilman selviä tumman ja vaalean vaihteluita. Solakka ja pitkäkaulainen muoto on hyvä tuntomerkki.

Vanhin suomalainen rengastettu jouhisorsa on ollut 10 vuotta 2 kuukautta ja 1 päivää vanha. Euroopan vanhin oli hollantilainen, 27 vuotta ja 5 kuukautta vanha sorsa.

Levinneisyys [muokkaa]

Jouhisorsan levinneisyys Suomessa.

Jouhisorsia esiintyy aina Ahvenanmaan saaristosta pohjoisimpaan Lappiin. Etelä-Suomessa se on pesivänä harvinainen. Euroopassa pesii 23 000 – 33 000 paria, joista n. 20 000—30 000 Suomessa, Britanniassa 8–42 paria. Venäjällä pesii 150 000 – 300 000 ja Turkissa 500 – 1 000 paria.

Elinympäristö [muokkaa]

Jouhisorsat viihtyvät Lapin aapasoilla sekä Perämeren rannoilla ja saaristoissa. Maan eteläosissa jouhisorsia voi tavata myös harvalukuisena hyviltä lintujärviltä.

Lisääntyminen [muokkaa]

Jouhisorsa rakentaa pesänsä avoimeen paikkaan pintakasvillisuuden suojaan suolle tai niitylle, ulkoluodoilla myös pensaan alle. Naaras munii huhti-elokuussa 7–10 vaaleanvihreää munaa ja hautoo niitä 22–23 vuorokautta.

Ravinto [muokkaa]

Jouhisorsan pääasiallista ravintoa ovat vesikasvien osat, nilviäiset ja vesihyönteiset.

Lähteet [muokkaa]

  1. Anas acuta IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]