Työläisolympialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työläisolympialaiset olivat Luzernissa 1920 perustetun Sosialistisen Työläisurheiluinternationaalin (SUI) (saks. Sozialistische Arbeiter-Sport-Internationale (SASI)) vuosina 1925, 1931 ja 1937 eri maiden työläisurheiluliittojen jäsenille järjestämät urheilukilpailut. Kilpaileva työläisurheilutapahtuma oli Moskovassa 1921 perustetun Punaisen Urheiluinternationaalin (PUI) (saks. Die Rote Sportinternationale (RSI)) vuonna 1928 järjestämät spartakiadit. Myöhempiä, pienempiä työläisurheilutapahtumia ovat olleet mm. vuonna 1936 Barcelonassa järjestetyt Kansanolympialaiset, jotka Espanjan sisällissota keskeytti, ja Yhdysvalloissa samana vuonna järjestetyt kaksipäiväiset Työläisten Maailmankarnevaalit.

Suomea työläisolympialaisissa edusti Työväen Urheiluliitto (TUL), jonka jäsenillä ei ollut pääsyä varsinaisiin olympiakisoihin. Suomi oli työläisolympialaisten menestynein maa ja Tšekkoslovakian ohella ainoa maa, joka osallistui kaikkiin kuusiin kisoihin. Suomi saavutti kisoissa yhteensä 106 kultamitalia, 98 hopeaa ja 72 pronssia eli yhteensä 276 mitalia. Suomalaismitalien määrä oli 117 vuonna 1925, 84 vuonna 1931 ja 75 vuonna 1937. Helsingille oli myönnetty vuoden 1943 työläisolympialaiset, jotka jäivät kuitenkin toisen maailmansodan takia pitämättä.[1]

Kisakaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvikisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilumuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvikisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisia mitalisteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eino Borg (kultaa 800:n, 1500:n ja 3000 metrin juoksussa 1925)
  • Gösta Brännäs (hopeaa nyrkkeilyn keskisarjassa 1925)
  • Emil Elo (kultaa 4 kilometrin estehiihdossa ja kolmessa viestijuoksussa 1925)
  • Jalmari Etholén (kultaa 100:n ja 200 metrin juoksussa 1925)
  • Margit Hietamäki (hopeaa 100:n ja 200 metrin rintauinnissa sekä 3x100 metrin sekauintiviestissä 1937)
  • Kalle Flinck (pronssia 500:n, 1500:n ja 5000 metrin pikaluistelussa 1931)
  • Väinö Kokkinen (kultaa kreikkalais-roomalaisen painin keskisarjassa 1925)
  • Kalervo Kotivalo (kultaa kiventyönnössä, kuulantyönnössä ja viisiottelussa 1925)
  • Impi Lahtinen (kultaa 4:n ja 6 kilometrin hiihdossa 1931)
  • Mila Leskinen (kultaa 100:n ja 200 metrin vapaauinnissa 1937)
  • Väinö Leskinen kultaa 200:n ja 400 metrin rintauinnissa sekä hopeaa 100 metrin rintauinnissa ja kahdessä viestiuinnissa 1937)
  • Adiel Paananen (kultaa 100:n, 200:n ja 400 metrin rintauinnissa 1931)
  • Valto Salmi (kultaa 5000 metrin juoksussa 1931)

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jalkapalloilija Eino Rantanen oli ainoa urheilija, joka osallistui kaikkiin kolmiin kesäkisoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nygrén, Helge: Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla. Tammi, 1969.
  1. Historiasarjoja: Punaiset olympialaiset Esitetty: Ma 25.6.2012 klo 12.35. Yle Radio 1: Yle. Viitattu 17.11.2013. (suomeksi)