Tiipii

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shoshonien tiipiitä.

Tiipii eli tipi on perinteisesti Suurilla tasangoilla elävien intiaanien käyttämä, usein eläinten nahoista rakennettu teltta. Stereotypioissa kaikkien pohjoisamerikan intiaanien luullaan asuneen tiipiissä ja sihen usein sekoitetaan myös sanan "wigwam" käyttö.

Sisällysluettelo

Rakenne [muokkaa]

Tiipiit rakentuvat neljästä päärakenneosasta: 10-15 tukipaalusta, kangas- tai nahkapäällysteestä, sisäpuolisesta kangas- tai nahkaverhoilusta sekä kankaasta tai nahasta valmistetusta ovesta. Köysiä, nauloja ja tappeja on usein käytetty paalujen ja päällysteen sekä oven ja verhoilun kiinnittämiseen, sekä koko rakennuksen kiinnittämiseen maahan.

Tiipiit eroavat muista teltoista kahden ensiarvoisen keksinnön vuoksi. Ensimmäinen seikka on katossa oleva reikä, jonka kautta savu pääsee pakenemaan sisätiloista, sekä "savuventtiili", jonka ansiosta sisätiloissa oleskelevat ihmiset voivat tehdä ruokaa ja lämmitellä avotulen lämmössä. Toinen seikka on verhoilu, joka mahdollistaa vakaan ja hallitun raikkaan ilmavirran tulelle ja sisällä olijoille melkein missä säässä tahansa.

Verhoilu ja lämmitys [muokkaa]

Sisäverhoilu on sisäseinälle, tukisalkoihin kiinnitettävä kartion muotoinen kangas, tai nahka. Se on sisäseinälle asennettuna yläosastaan kireä ja muodostaa ulko- ja sisäverhouksen väliin tukisalkojen paksuisen ilmaraon. Kun nuotiolla palaa tuli, sen säteilyn lämpö lämmittää tiipiin verhouksen välissä olevan ilman, joka lähtee ympäristöään lämpimänpänä ja kevyempänä nousemaan ylöspän. Pinta- ja sisäverhouksen (kastevaate) välinen rako on ylhäältä kapeneva, joten ilman virtausnopeus kasvaa ympäröivää ilman virtausta suuremmanksi. Kastevaatteen yläreunan ohitettunaan tuo ympäristöään nopeammin ylöspäin kohoava ilmavirta vetää nuotion palamisessa muodostuneen raskaaman, haitallisia palokaasuja sisältävän ilman mukaansa, kohden tiipiin yläosassa olevaa savuaukkoa. Näin muodostuu tiipiin sisätilan alaosaan kohtuullisen puhdas ja ihmiselle turvallisesti hengitettävä ilmatila. Tiipiin savuläpät suunnataan aina tuulen myötäsuuntaan ja näin ne aiheuttavat alipaineisen tilan tiipiin yläosassa olevan savuaukon kohdalle. Tämä tehostaa savun poistumista hyvin kevyelläkin tuulella. Jos tuuli kääntyy kokonaan, on tiipiin vuota käännettävä siten, että savuläpät saadaan toimimaan.

Makuualusta [muokkaa]

Makuualusta on myös tiipiin ilmanvaidon osalla tärkeää rakentaa huolellisesti. Tiipiin ulkovuodan alareunan jäävä rako päästää ilmaa tiipiin alaosaan. Kehyspuiden sisäpuolelle kiinnitetty kastevaate estää korvausilman kulkeutumisen tiipiin nuotiolle. Siksi makuualustojen alle rakennetaan risupohja. Maata vasten asetetaan paksummat risut säteen muotoisesti. Näiden paksumpien risujen päälle laitetaan kerros havuja, latoen ne tasaiseksi kentäksi. Havutuksen päälle laitetaan nahkavuodat ja niiden päälle taitetaan kastevaatteen alareuna. Nyt laitetaan vuodealustan nahkat ja asetellaan ne huolellisesti kastevaatteen reuan päälle. Näiden vuodenahkojen päälle asetellaan varsinaiset pehmeämmät nahkat ja makualuset. Nyt nuotiolle virtaava korvausilma kulkee vuoteenalusena olevien risupatjojen alitse. Virteus tuulettaa ja pitää makuualusen kuivana. Samalla makuusoppeen jää suojaisa vedoton tasku, johon nuotion tulen ja hiilloksen loiste antaa hyvän suojan talvipakkasellakin.

Muuta [muokkaa]

Tiipiit on suunniteltu helposti koottaviksi, joka mahdollisti intiaanien leirien siirtymisen paikasta toiseen, esimerkiksi biisonien perässä. Rakenteeltaan ja periaatteiltaan tiipii muistuttaa hyvin paljon saamelaisten kotaa.

Katso myös [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiipii.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.