Tanskandoggi
Sivulta puuttuu | Tanskandoggi | |
|---|---|
|
|
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Saksa |
| Määrä | Suomessa rekisteröity n. 9 130 kpl |
| Rodun syntyaika | tunnettiin Kreikassa jo 600 eaa |
| Alkuperäinen käyttö | suurriistan metsästys ja suojelu. |
| Nykyinen käyttö | seura-, vartio- ja suojelukoira. |
| Elinikä | 5-6, jopa 9-13 vuotta. |
| Muita nimityksiä | Deutsche Dogge, doggi. |
| FCI-luokitus | ryhmä 2 jaos 2 #235 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | nartut 45-75 kg urokset 65-90 kg |
| Säkäkorkeus | narttu väh. 72 cm, uros väh. 79 cm |
| Väritys | Keltainen, tiikeri, harlekiini, mantteli, platten, musta, sininen. |
Tanskandoggi on alun perin nykyisen Saksan alueella kehittynyt koirarotu. Se on Saksan kansallisrotu.[1] Korkeussuunnassa tanskandoggi on irlanninsusikoiran (urokset korkeampia, nartut matalampia) ohella kaikkein suurin koirarotu.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö[muokkaa]
Tanskandoggi on voimakasrakenteinen ja ryhdikäs. Tanskandoggi luokitellaan molossityyppisiin koiriin. Karvapeite on lyhyt, tiheä ja kiiltävä. Säkäkorkeuden on oltava nartulla vähintään 72 cm ja uroksella 80 cm, mutta yleensä nämä mitat ylittyvät selvästi. Narttu painaa tavallisesti 53–75 kg ja uros 67–93 kg. Rungon pituus (rintalastasta istuinluihin) saa uroksilla olla korkeintaan 5 % ja nartuilla korkeintaan 10 % säkäkorkeutta suurempi.
Alkuperä[muokkaa]
Tanskandoggin kaltaisia koiria on ollut olemassa jo vuosituhansien ajan. Alueella jonka nykyinen Saksa kattaa tiedetään pidetyn suuria ja vahvarakenteisia koiria jo 600-luvulla. Niitä on käytetty sotakoirina ja suurriistan metsästyksessä sekä myöhemmin ylhäisön suojelu- ja seurakoirina. Tanskandoggin jalostuksessa taustana on käytetty sekä vanhoja bullenbeissereita että villisikojen metsästyksessä käytettyjä koiria ja ajavia vinttikoiria. Alkujaan doggi-sanaa on käytetty tarkoittamaan suurta ja vahvaa koiraa, joka ei välttämättä ollut mitään rotua. Näyttelyyn tämäntyyppisiä doggeja osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1863 rotunimillä ‘Dänische Dogge’ ja ‘Ulmer Dogge’. Tähän aikaan suurin osa doggeista oli sinisiä, mutta myös väritykseltään isabellanvärisiä ja laikukkaita eli harlekiineja esiintyi jonkin verran. Vuonna 1878 rodusta kiinnostuneet kasvattajat kokoontuivat Berliinissä ja antoivat rodulle nimen ‘Deutsche Dogge’ eli saksandoggi. Rodun rotumääritelmä vahvistettiin Saksassa tuomareiden kokouksessa vuonna 1880. Kahdeksan vuotta myöhemmin perustettiin rodulle rotujärjestö, ‘Deutscher Doggen Club 1888 e.V. (DDC)’. W. Noucin mukaan yli sata vuotta vanha nimitys tanskandoggi (great dane, ’suuri tanskalainen’) juontaa juurensa ranskalaiseen luonnontieteilijä Buffoniin (1707-1788), joka sepitti termin siiitä että hänen elinaikanaan Tanskassa kasvatettiin erityisen vahvarakenteisia koiria. Toisen teorian mukaan Englannissa annettiin rodulle harhauttava nimi tanskandoggi (great dane, ’suuri tanskalainen’) suurimman saksalaisvihan aikaan. Tämä nimitys ei ole kuitenkaan vakiintunut kaikkialla maailmassa, kuten rodun alkuperämaassa Saksassa, jossa rotu tunnetaan yhä nimellä ‘Deutsche Dogge’. Rodun ihailijoista tunnetuimpiin ja varhaisimpiin kuuluu ruhtinas Otto von Bismarck (1815-1898), jonka doggien tiedetään olleen hänelle paljon muutakin kuin vain statussymboleja.
Luonne[muokkaa]
Tanskandoggi on perusluonteeltaan ystävällinen, itsevarma, helposti käsiteltävä ja lempeä koirarotu. Ne jumaloivat kotiväkeään ja suuri osa doggeista onkin lapsiperheiden yhteisiä lemmikkejä, sillä dogit kiintyvät erityisesti lapsiin. Tanskandoggit ovat älykkäitä koiria ja oppivat nopeasti. Ne ovat rauhallisia ja hiljaisia eivätkä yleensä hauku syyttä. Luonteeltaan rodunomainen tanskandoggi omaa korkean ärsytyskynnyksen, eikä se ole käytökseltään hyökkäävä. Se on myös pidättyväinen vieraita ihmisiä kohtaan, eli se kyllä sallii vieraan ihmisen kontaktin, mutta ei syvennä sitä itse. Pidättyväisyys siis tarkoittaa välinpitämättömyyttä, ei epäluuloisuutta eikä varsinkaan arkuutta. Arkuus on tanskandoggilla vakava virhe, ja vihaisuus, aggressiivisuus ja pelkopureminen ovat hylkääviä virheitä. Tanskandoggi ei saisi koskaan käyttäytyä aggressiivisesti.
Käyttö[muokkaa]
Suuri osa Suomessa olevista tanskandoggeista on suomalaisten kasvattajien kasvatteja. Tanskandoggi sopii käyttötarkoitukseltaan moneen eri harrastukseen, mutta suurin osa harrastusdoggeista on näyttely- ja tokokoiria. Niitä käytetään myös vahtikoirina, metsästyskoirina ja jopa agilitykoirina huolimatta suuresta koosta.
Keski-iästä ja kuolinsyistä[muokkaa]
Rotuyhdistyksen jalostustoimikunta on kerännyt materiaalia yhteensä 534 tanskandogista vuosilta 1990–2006 muun muassa kasvattajien ja omistajien websivuilta, sekä kasvattajien ja omistajien antamien tietojen perusteella. Lisäksi doggien omistajille on vuonna 2004 tehty kysely ja sitä on verrattu näihin pidemmältä aikaväliltä, eli vuosilta 1990-2006, kerättyihin tietoihin.
Vuoden 2004 kyselyssä oli tietoa 338 doggista, näissä kuolinsyy oli mainittu 125 kertaa. Kolme yleisintä kuolinsyytä olivat tuolloin 1) sydänsairaudet 20 % 2) erilaiset syövät 20 % ja 3) mahalaukunkiertymä 7,2 %. Keskimääräiseksi eliniäksi tässä kyselyssä muodostui 6,7 vuotta.
Pidemmän aikavälin koosteessa 534 doggista kuolinsyy oli mainittu 229 kertaa. Kolme yleisintä kuolinsyytä olivat tässäkin koosteessa 1) sydänsairaudet 22,7 % 2) erilaiset syövät ja kasvaimet 20,9 % (syöpämuodoista yleisimpänä ryhmänä luusyövät, yhteensä 47,9 %) 3) mahalaukunkiertymä 20 %. Keskimääräinen elinikä tässä koosteessa oli 5,7 vuotta. Veteraani-ikään (8 vuotta), näistä koirista ehti 32,4 %. Lopetuksen tai kuoleman ikähaitari vaihteli neljästä kuukaudesta aina 13 vuoden ikään saakka.
Vertailtaessa näitä koosteita käy ilmi, että kuolinsyiden "kolmen kärki" on sama, mutta pitkän aikavälin ja otokseltaan suuremman koosteen kuolinsyiden prosenttiosuudet olivat nousseet, ja erityisen suuri ero oli mahalaukunkiertymän suhteen: 7,2 %:sta 20 %:iin. [2]
Lähteet[muokkaa]
- Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. Tammi, 1997.
- Suomen tanskandoggi ry
Viitteet[muokkaa]
- ↑ http://www.dogstrust.org.uk/az/g/greatdane/default.aspx Viitattu 8.4.2012.
- ↑ Jalostuksen tavoiteohjelma (PDF) (s. 42) Suomen tanskandoggi ry. Viitattu 5.1.2008.
Aiheesta muualla[muokkaa]
FCI-rodut: Apinapinseri | Baijerinvuoristovihikoira | Bokseri | Dobermanni | Eurasier | Grosspitz | Hannoverinvihikoira | Harjaskarvainen saksanseisoja | Hovawart |Isomünsterinseisoja | Karkeakarvainen saksanseisoja | Kleinspitz | Kromfohrländer | Kääpiöpinseri | Kääpiösnautseri | Landseer | Leonberginkoira | Lyhytkarvainen saksanseisoja | Mittelspitz | Mäyräkoira | Pienimünsterinseisoja | Pinseri | Pitkäkarvainen saksanseisoja | Pomeranian | Rottweiler | Saksanajokoira | Saksanmetsästysterrieri | Saksanpaimenkoira | Saksanpystykorva | Snautseri | Suursnautseri | Tanskandoggi | Viiriäiskoira | Villakoirapointteri | Weimarinseisoja | Westfälische dachsbracke
Harvinaiset rodut: Biewerterrieri | Elo | Marxdorfinsusikoira | Paimenpystykorva | Pommerinpaimenkoira | Ranskanbolonka | Titaaniterrieri | Vanhasaksanpaimenkoira | Westfaleninterrieri | Wäller
Sukupuuttoon kuolleet: Bullenbeisser | Harlekiinipinseri | Steinbracke | Württemberginseisoja
