Kääpiösnautseri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kääpiösnautseri

Dvergschnauzer.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Saksan lippu Saksa
Määrä Suomessa lähes 13 000[1]
Rodun syntyaika 1910
Alkuperäinen käyttö vahti- ja rottakoira
Nykyinen käyttö seura- ja harrastuskoira
Elinikä 12-17 vuotta
Muita nimityksiä käppänä, kääpiösnaku
FCI-luokitus Ryhmä 2
Ulkonäkö
Paino 4,5–8 kg
Säkäkorkeus 30–40 cm
Väritys musta, pippuri ja suola (harmaa), musta-hopea ja valkoinen

Kääpiösnautseri on pienikokoinen karkeakarvainen koirarotu. Se kuuluu FCI:n ryhmään 2 (pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat).

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiösnautserilla on tuuhea parta ja kulmakarvat.

Kääpiösnautseri on snautseriroduista pienin, ja sen säkäkorkeus on 30–40 cm. Kaksinkertainen karvapeite on karkea ja se pidetään siistinä nyppimällä noin kaksi kertaa vuodessa. Jos turkin ajaa koneella, turkista tulee harmaansävyinen, mikä ei ole toivottua näyttelyissä. Nypittäessä "parta", kulmakarvat sekä vatsan ja raajojen karvat jätetään pidemmiksi. Trimmauksessa eri värisiä trimmataan eri tavalla. Mustahopeilta jätetään yleensä kulmakarvat pidemmäksi kuin yksivärisillä. Kääpiösnautserilla hyväksytään Suomessa neljä väritystä: musta, pippuri ja suola eli harmaa, mustahopea ja puhdas valkoinen. Värityksillä on pieniä luonne-eroja, joista kilteimpinä pidetään harmaanvärisiä. Yhdysvalloissa on "suklaanväriseksi" jalostettuja kääpiösnautsereita joita Suomessa ei vielä ole. Väritykset arvostellaan näyttelyissä erillisissä luokissa.

Kääpiösnautseri on hyvin aktiivinen, valpas ja usein miellyttämisenhaluinen rotu, jonka luonteeseen kuuluu kohtalainen temperamenttisuus.

Kääpiösnautseria on alun perin käytetty vahti- ja rottakoirana. Nykyisin sen yleisin käyttö on seurakoira. Kilpailuissa kääpiösnautserita usein käytetään verijäljessä ja metsäjäljessä. Ruumiinrakenteensa ja luonteensa puolesta kääpiösnautseri sopii hyvin agilityyn. Koulutus voi olla usein hankalaa rodulle tyypillisen itsepäisyyden takia.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiösnautseri on suhteellisen terve rotu. Sillä esiintyy jonkin verran perinnöllisiä silmäsairauksia. Rodulle ominainen on perinnöllinen varvasanomalia, jossa koiran uloimmat varpaat surkastuvat sen ollessa nuori. Jalostukseen käytettävät kääpiösnautserit tutkitaan sekä silmäsairauksien että varvasanomalian varalta. Kääpiösnautserilla esiintyy virtsatieongelmia useammin kuin muilla roduilla, mutta ongelmia voi ehkäistä oikeanlaisella ruokavaliolla. Kookkaampiin snautsereihin verrattuna kääpiösnautsereilla esiintyy vähemmän lonkka- ja nivelsairauksia. Kääpösnautsereilla esiintyy jonkin verran harmaakaihia, progressiivista retinan atrofiaa, etenevää sidekalvon surkastumaa (PRA) sekä distikiaasia eli ylimääräisiä silmäripsiä, jonka tarkkaa periytymistä ei tunneta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiösnautseri on kotoisin Saksasta. Se on kehittynyt karkeakarvaisista pinserityylisistä koirista ja affenpinsereistä. Rodun jalostuksen aloittivat Frankfurtissa kaksi kasvattajaa, Georg Riehl ja Heinrich Schott. Rodusta tuli virallinen vuonna 1880. Nykyinen rotumääritelmä on vuodelta 1910.

Alunperin kääpiösnautsereita käytettiin rotta- ja vahtikoirina. Häntiä ja korvia alettiin typistää rotanpuremien ehkäisemiseksi.

Suomeen ensimmäiset kääpiösnautserit tulivat 1920-luvulla. Nykyisin rotu on Suomessa suosittu ja vuonna 2006 sitä rekisteröitiin yli 900 yksilöä, seitsemänneksi eniten kaikista koiraroduista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 2.11.2007)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kääpiösnautseri.